Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu, että nyt kolmevitosena elämä on eletty
20.03.2012 |
Kotitöitä ja töitä... lapsia ja aina vain tätä samaa. Ei ole mitään ylimääräistä iloa, ei mahdollisuuksia harrastuksiin.. ei mitään. Mies tekee omia juttujaan ja ei auta sanominen - tappelu tulee päälle, joka kääntyy aina minun viakseni. Ainoa pakokeino kaikesta on, kun muutaman kerran päivässä käyn tupakalla.
Jos olisin tiennyt minkälaista elämä tulee olemaan, niin en olisi ottanut meistä enkä tehnyt lapsia. Tämä on kuin pitkäkestoinen, kiduttava henkinen kuolema.
Kommentit (63)
Tee jotain, äläkä odota "pelastusta " muualta. Itse olet oman onnesi seppä.
En ole syyttänyt ketään. Miehestä ei ole apua lastenhoitoon ja muualta emme lastenhoitoa saa. Lapset tarhassa, kun minä töissä. Minä teen muutenkin kaiken. Ehkä jos ottaisin miehestä eron, saisin omaa aikaa edes joka toinen vkl.
Tämä on tätä. Ihminen on oman onnensa seppä, mutta nyt on mahdotonta alkaa itse mitään järjestämään. Ei ole apuja hoitoon yhtään ja ei ole varaa maksaa vieraalle.
Elämä on vaan tässä ja eletty. Odotan aikaa, kun lapset muuttaa pois kotoa ja saan omaa rauhaa. Miehestä jos olisi olemaan kotona edes kerran viikossa yhtenä iltana, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee jotain, äläkä odota "pelastusta " muualta. Itse olet oman onnesi seppä.
En ole syyttänyt ketään. Miehestä ei ole apua lastenhoitoon ja muualta emme lastenhoitoa saa. Lapset tarhassa, kun minä töissä. Minä teen muutenkin kaiken. Ehkä jos ottaisin miehestä eron, saisin omaa aikaa edes joka toinen vkl. Tämä on tätä. Ihminen on oman onnensa seppä, mutta nyt on mahdotonta alkaa itse mitään järjestämään. Ei ole apuja hoitoon yhtään ja ei ole varaa maksaa vieraalle. Elämä on vaan tässä ja eletty. Odotan aikaa, kun lapset muuttaa pois kotoa ja saan omaa rauhaa. Miehestä jos olisi olemaan kotona edes kerran viikossa yhtenä iltana, mutta ei.
Mulla ainakin elämä hymyilee ja ikää 41v. Lapsi ekaluokalla ja elämä nice and easy :-)
Mulla ainakin elämä hymyilee ja ikää 41v. Lapsi ekaluokalla ja elämä nice and easy :-)
Tuntuu, että en kestä tätä enää kohta. Ikään kuin pää räjähtäisi ja pelkään, että joku päivä vain päässä pimenee niin, että häivyn sanomatta sanaakaan. Isä hakee lapsen hoidosta ja minä en vain olisi enää. Kaikki sen takia, kun en enää pysty hengittämään tässä.
Ja luuletko,että olisin alkanut tuollaisen paskan kanssa kakaroita vääntämään jos olisin tiennyt minkälaiseksi elämä menee?Sen sanoin jo alkuperäisessä viestissäni. Jos minä tuskissäni purkaudun tänne, niin ei tarvitse tulla huutelemaan itsestäänselvyksiä daiju.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joten kyllä se siitä, usko pois.
Omat lapset ovat murrosikäisiä, ero tuli viitisen vuotta sitten ja elämä on nyt mitä onnellisinta; on omaa aikaa tarpeeksi, lasten isällä hyvä uusi kumppani, suhteet kunnossa puolin ja toisin ja lapsetkin vielä viihtyvät kotona. Taitaa olla elämäni parasta aikaa.
Tilanteesi kuullostaa todella ahdistavalta. En nyt halua vähätellä ongelmaasi, tottakai äitikin saa kaivata sitä kuuluisaa omaa aikaa, mutta etkö tosiaankaan saa iloa lasten kanssa olemisesta? Minusta sinun pitää tehdä JOTAIN ongelman ratkaisemiseksi, ei normaali arki saa olla niin ahdistavaa että se tuntuu vankilarangaistukselta. Miten olisi vaikka lenkkeilyharrastus? Se ei vie paljoa aikaa, vaikkapa kerran pari viikossa n. puolen tunnin hölkkä ja takas kotiin, suihkuun ja onkin jo parempi olo.
Ei miehen kanssa tarvitse tapella, sanot vaan että asia on nyt näin. Sano sitten vaikka niin kuin kirjoitit että jos eroatte, niin mies on velvollinen hoitamaan lapsia ainakin ne pari viikonloppua kuukaudessa. Eli pitää varmaan erota, jos ei sana mene muuten perille. Jos käytte molemmat töissä, niin millä perusteilla mies käy omissa menoissaan ja sinä teet kotityöt sekä hoidat lapset? Saavuitetuista eduista on ikävä luopua, mutta se vaan kuuluu perhe-elämään, täytyy tehdä kompromisseja ja ajatella koko perheen etua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joten kyllä se siitä, usko pois.
Omat lapset ovat murrosikäisiä, ero tuli viitisen vuotta sitten ja elämä on nyt mitä onnellisinta; on omaa aikaa tarpeeksi, lasten isällä hyvä uusi kumppani, suhteet kunnossa puolin ja toisin ja lapsetkin vielä viihtyvät kotona. Taitaa olla elämäni parasta aikaa.
Olen iloinen puolestasi. Tästä minäkin olen haaveillut. ap
Tietenkään ei paska elämäsi ole omaa syytäsi. Sinä olet vaan uhri.
Tee jotain elämällesi. Harrasta! Elä!
Ei ihme, että ei myöskään mies viihdy kotona kun siellä on tuollainen hapannaamainen pittbull vastassa.
Jos mies niin paska, eroa. Anna ne lapsetkin sille.
Et sinäkään nyt mikään penaalin terävin kynä ole!
Ja luuletko,että olisin alkanut tuollaisen paskan kanssa kakaroita vääntämään jos olisin tiennyt minkälaiseksi elämä menee?Sen sanoin jo alkuperäisessä viestissäni. Jos minä tuskissäni purkaudun tänne, niin ei tarvitse tulla huutelemaan itsestäänselvyksiä daiju.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanteesi kuullostaa todella ahdistavalta. En nyt halua vähätellä ongelmaasi, tottakai äitikin saa kaivata sitä kuuluisaa omaa aikaa, mutta etkö tosiaankaan saa iloa lasten kanssa olemisesta? Minusta sinun pitää tehdä JOTAIN ongelman ratkaisemiseksi, ei normaali arki saa olla niin ahdistavaa että se tuntuu vankilarangaistukselta. Miten olisi vaikka lenkkeilyharrastus? Se ei vie paljoa aikaa, vaikkapa kerran pari viikossa n. puolen tunnin hölkkä ja takas kotiin, suihkuun ja onkin jo parempi olo.
Ei miehen kanssa tarvitse tapella, sanot vaan että asia on nyt näin. Sano sitten vaikka niin kuin kirjoitit että jos eroatte, niin mies on velvollinen hoitamaan lapsia ainakin ne pari viikonloppua kuukaudessa. Eli pitää varmaan erota, jos ei sana mene muuten perille. Jos käytte molemmat töissä, niin millä perusteilla mies käy omissa menoissaan ja sinä teet kotityöt sekä hoidat lapset? Saavuitetuista eduista on ikävä luopua, mutta se vaan kuuluu perhe-elämään, täytyy tehdä kompromisseja ja ajatella koko perheen etua.
Töiden jälkeen en jaksa enää lenkille väsyneiden,tappelevien pentujen kanssa. kaipaisin niin sitä omaa aikaa, että saisin hengittää ilmaa YKSIN edes hetken. Koko ajan lapset kimpussa - miehen ollessa kotona se on aina äitiäitiäitiäiti, kun mies ei tee mitään.Mies vain jättää kaiken minulle. Onhan se helppoa: Jonkun on pakko asiat hoitaa ja kun hän liukenee paikalta se olen aina minä. En todella saa lasten kanssa olemisesta iloa muuta kuin äärimmäisen harvoin. Ilman edes tunnin omaa aikaa viikossa koen tukahtuvani tähän ainaiseen muiden tarpeita varten olemiseen. Siis TUNTI VIIKOSSA riittäisi.
Tietenkään ei paska elämäsi ole omaa syytäsi. Sinä olet vaan uhri.
Tee jotain elämällesi. Harrasta! Elä!
Ei ihme, että ei myöskään mies viihdy kotona kun siellä on tuollainen hapannaamainen pittbull vastassa.
Jos mies niin paska, eroa. Anna ne lapsetkin sille.
Et sinäkään nyt mikään penaalin terävin kynä ole!
Ja luuletko,että olisin alkanut tuollaisen paskan kanssa kakaroita vääntämään jos olisin tiennyt minkälaiseksi elämä menee?Sen sanoin jo alkuperäisessä viestissäni. Jos minä tuskissäni purkaudun tänne, niin ei tarvitse tulla huutelemaan itsestäänselvyksiä daiju.
ap
En ole syyttänyt muita hölmö! Et sinäkään ihan fiksu ole jos et osaa lukea.
Kaipaisin vertaistukea,en haukkumisia ja päänaukomisia,sillä ne eivät auta mitään eikä ketään. Kertoo hyvin paljon sinusta, kun juttelet noin. Taidat itse olla aika katkeroitunut ämmä jota kukaan ei huoli?
Joo, olen pahoillani purkauksestani, mutta mitä voi odottaa ahdistuneelta ihmiseltä joka saa paskaa niskaan tuen sijasta? Sori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään ei paska elämäsi ole omaa syytäsi. Sinä olet vaan uhri.
Tee jotain elämällesi. Harrasta! Elä!
Ei ihme, että ei myöskään mies viihdy kotona kun siellä on tuollainen hapannaamainen pittbull vastassa.
Jos mies niin paska, eroa. Anna ne lapsetkin sille.
Et sinäkään nyt mikään penaalin terävin kynä ole!
Ja luuletko,että olisin alkanut tuollaisen paskan kanssa kakaroita vääntämään jos olisin tiennyt minkälaiseksi elämä menee?Sen sanoin jo alkuperäisessä viestissäni. Jos minä tuskissäni purkaudun tänne, niin ei tarvitse tulla huutelemaan itsestäänselvyksiä daiju.
ap
En ole syyttänyt muita hölmö! Et sinäkään ihan fiksu ole jos et osaa lukea.
Kaipaisin vertaistukea,en haukkumisia ja päänaukomisia,sillä ne eivät auta mitään eikä ketään. Kertoo hyvin paljon sinusta, kun juttelet noin. Taidat itse olla aika katkeroitunut ämmä jota kukaan ei huoli?
Joo, olen pahoillani purkauksestani, mutta mitä voi odottaa ahdistuneelta ihmiseltä joka saa paskaa niskaan tuen sijasta? Sori.
Tietenkään ei paska elämäsi ole omaa syytäsi. Sinä olet vaan uhri.
Tee jotain elämällesi. Harrasta! Elä!
Ei ihme, että ei myöskään mies viihdy kotona kun siellä on tuollainen hapannaamainen pittbull vastassa.
Jos mies niin paska, eroa. Anna ne lapsetkin sille.
Et sinäkään nyt mikään penaalin terävin kynä ole!
Ja luuletko,että olisin alkanut tuollaisen paskan kanssa kakaroita vääntämään jos olisin tiennyt minkälaiseksi elämä menee?Sen sanoin jo alkuperäisessä viestissäni. Jos minä tuskissäni purkaudun tänne, niin ei tarvitse tulla huutelemaan itsestäänselvyksiä daiju.
ap
En ole syyttänyt muita hölmö! Et sinäkään ihan fiksu ole jos et osaa lukea.
Kaipaisin vertaistukea,en haukkumisia ja päänaukomisia,sillä ne eivät auta mitään eikä ketään. Kertoo hyvin paljon sinusta, kun juttelet noin. Taidat itse olla aika katkeroitunut ämmä jota kukaan ei huoli?
Joo, olen pahoillani purkauksestani, mutta mitä voi odottaa ahdistuneelta ihmiseltä joka saa paskaa niskaan tuen sijasta? Sori.
Olen oikeasti iloinen puolestasi jos et ole kokenut ahdistavia hetkiä elämässäsi. Sellaisia, jotka tuntuu siltä että kuolet jos se tilanne ei laukea. Se paistaa kirjoituksestasi läpi.
Ehkä olen heikko ihminen enkä siksi kestä, ehkä sinä olet vahvempi. Kiitos sinulle joka tapauksessa siitä, että sait minut voimaan entistä huonommin. Arvasin ettei tänne(kään) kannata purkautua mitään. Paskaa vain.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sinä syyttelet. Miestä, lapsia ja minua.
Juttelen noin ? Tietääkseni kirjoitan. Jos elämäsi noin paskaa niin TEE JOTAIN. Ei kukaan voi sua jelpata jos et itse sitä tee.
En ole yhtään katkeroitunut. Mulla on ihana mies ja lapset. Omaa aikaa saan niin paljon kun haluan. Mutta se sinua taitaakin harmittaa? Älä suotta. Tee nyt vaan ratkaisuse, äläkä odota, että joku muu tekee sen.
Tietenkään ei paska elämäsi ole omaa syytäsi. Sinä olet vaan uhri.
Tee jotain elämällesi. Harrasta! Elä!
Ei ihme, että ei myöskään mies viihdy kotona kun siellä on tuollainen hapannaamainen pittbull vastassa.
Jos mies niin paska, eroa. Anna ne lapsetkin sille.
Et sinäkään nyt mikään penaalin terävin kynä ole!
Ja luuletko,että olisin alkanut tuollaisen paskan kanssa kakaroita vääntämään jos olisin tiennyt minkälaiseksi elämä menee?Sen sanoin jo alkuperäisessä viestissäni. Jos minä tuskissäni purkaudun tänne, niin ei tarvitse tulla huutelemaan itsestäänselvyksiä daiju.
ap
En ole syyttänyt muita hölmö! Et sinäkään ihan fiksu ole jos et osaa lukea.
Kaipaisin vertaistukea,en haukkumisia ja päänaukomisia,sillä ne eivät auta mitään eikä ketään. Kertoo hyvin paljon sinusta, kun juttelet noin. Taidat itse olla aika katkeroitunut ämmä jota kukaan ei huoli?
Joo, olen pahoillani purkauksestani, mutta mitä voi odottaa ahdistuneelta ihmiseltä joka saa paskaa niskaan tuen sijasta? Sori.
Tietenkään ei paska elämäsi ole omaa syytäsi. Sinä olet vaan uhri.
Tee jotain elämällesi. Harrasta! Elä!
Ei ihme, että ei myöskään mies viihdy kotona kun siellä on tuollainen hapannaamainen pittbull vastassa.
Jos mies niin paska, eroa. Anna ne lapsetkin sille.
Et sinäkään nyt mikään penaalin terävin kynä ole!
Ja luuletko,että olisin alkanut tuollaisen paskan kanssa kakaroita vääntämään jos olisin tiennyt minkälaiseksi elämä menee?Sen sanoin jo alkuperäisessä viestissäni. Jos minä tuskissäni purkaudun tänne, niin ei tarvitse tulla huutelemaan itsestäänselvyksiä daiju.
ap
En ole syyttänyt muita hölmö! Et sinäkään ihan fiksu ole jos et osaa lukea.
Kaipaisin vertaistukea,en haukkumisia ja päänaukomisia,sillä ne eivät auta mitään eikä ketään. Kertoo hyvin paljon sinusta, kun juttelet noin. Taidat itse olla aika katkeroitunut ämmä jota kukaan ei huoli?
Joo, olen pahoillani purkauksestani, mutta mitä voi odottaa ahdistuneelta ihmiseltä joka saa paskaa niskaan tuen sijasta? Sori.Olen oikeasti iloinen puolestasi jos et ole kokenut ahdistavia hetkiä elämässäsi. Sellaisia, jotka tuntuu siltä että kuolet jos se tilanne ei laukea. Se paistaa kirjoituksestasi läpi.
Ehkä olen heikko ihminen enkä siksi kestä, ehkä sinä olet vahvempi. Kiitos sinulle joka tapauksessa siitä, että sait minut voimaan entistä huonommin. Arvasin ettei tänne(kään) kannata purkautua mitään. Paskaa vain.ap
No on taas vastauksia! Eikö teillä muilla ole koskaan huono päivä, väsynyt olo tai muuten vaan elämä töki. Luulisi, että täällä olisi enemmän ihmisiä, naisia, jotka ymmärtävät kuinka pitkä päivä on pienten lasten kanssa, että aina ei jaksa leikkiä, paistaa, askarrella - olla täydellinen äiti, pelkästään äiti.
Ap, toivottavasti löytäisit ihmisiä, jotka voisivat auttaa, ottaa lapset vaikkapa pariksi tunniksi hoitoon. Toivottavasti sinulla on ystäviä joiden kanssa voit puhua tilanteestasi avoimesti. Ja hanki ihmeessä jokin harrastus, josta saat iloa elämään.
Niin kuin minun tänään. Ei olisi pitänyt uskoa, että saisin täältä tukea. Minulla on vaikeaa ja se elämä on nyt mitä on. Jos itsellä menee hyvin, niin onko se niin vaikeaa astua toisen ihmisen saappaisiin ja edes hetkellisesti kokea MYÖTÄTUNTOA? Joillekin on.
En tiedä kuinka monta ihmistä oli noiden haukkumis ja piikittelyviestien takana, mutta ehkä ovat oikeassa. Minä ole paska eikä minusta ole kellekään hyötyä. Lapset lastekotiin valtiolle ja minä junan alle. Mitä helvettiä edes yritän. olen niin paska äiti ja paska ihminen.
Pyydän syvästi anteeksi kaikilta, kun tänne purkauduin ja teidän aamuanne häiritsin ilmeisen typerällä tekstilläni.
ap
Ymmärrän sua ap.
Itselläni ei ihan noin kurja tilanne ole, mutta silti.
Mitä, jos vaan ilmoitusluontoisesti ilmoittaisit miehellesi, että sinä LÄHDET nyt, tulet kun tulet. LÄhdet vaikka samalla ovenavauksella, kun tulee töistä.
Sen jälkeen keskustelet vakavasti ja otat tuon avioerokortin esiin. Tosin sen varaan ei kannata kamalasti laskea, sillä voihan olla, että mies ei halua olla missään tekemisissä lasten kanssa eron jälkeen, jonka jälkeen olet totaali-yh.
Tsemppiä sinulle. Se oma aika on vaan otettava, vaikka väkisin.
Minkä ikäsiä lapsesi muuten ovat?
Alue: Aihe vapaa
Tee jotain, äläkä odota "pelastusta " muualta. Itse olet oman onnesi seppä.