Taas on tyttö tulossa, ja häpeän katkeruutta jota koen
Olen aina halunnut poja, aina. Silti kolmaskin osoittautui ultrassa tytöksi.
Emme enää tee lapsia lisää, joten en koskaan saa sitä unelmoimaani poikalasta, vituttaa.
Olen kamala äiti, tiedän.
Kommentit (80)
Minusta sukupuolen toivojat eivät vain ole valmiita äitiyteen eikä heidän pitäisi lisääntyä!
Teen itse työtä erityislasten kanssa. Ajattelin pitkään useista lapsista, että voi kauheaa, jos tuo olisi omani.
Koin, että olin äitiyteen valmis, kun huomasin, että joo haluan lapsen vaikka se olisi minkälainen:)
Minusta sukupuolen toivojat eivät vain ole valmiita äitiyteen eikä heidän pitäisi lisääntyä!
Teen itse työtä erityislasten kanssa. Ajattelin pitkään useista lapsista, että voi kauheaa, jos tuo olisi omani.
Koin, että olin äitiyteen valmis, kun huomasin, että joo haluan lapsen vaikka se olisi minkälainen:)
eihän kukaan tee lapsia ennen kun on valmis vastaanottamaan mitä vain. Voi sitä silti toivoa ja voi myös pettyä. Se ei millään tavalla vähennä rakkautta lasta kohtaan. Itseasiassa se jopa lujittaa suhdetta. Minulla ainakin se kolmas josta kovasti tyttöä toivoin on erityisen rakas juuri siitä syystä, että olen toivonut hänestä jotain muuta ja silti hän on siinä ja ihana ja niin kuuluukin olla ja rakastan NIIN kovasti. Ei sitä pysty selittämään, jos sitä tunnetta ei ole itse läpikäynyt.
kamala äiti!!
Mutta mieti, tytöt on helpompia, rauhallisempia, kiltimpiä. Itse olen välillä helisemässä poikani kanssa.. Voit pukea kolme tyttöäsi kaikki samalla lailla ja laittaa kaikille vaikka letit ja ne istuu kiltisti ravintolapöydässä ja näyttää niin söpöisiltä :) Teidän ei tarvi ostaa kuin yhdenlaisia leluja, vaatteetkin saatte kierrättää!
kamala äiti!!
Mutta mieti, tytöt on helpompia, rauhallisempia, kiltimpiä. Itse olen välillä helisemässä poikani kanssa.. Voit pukea kolme tyttöäsi kaikki samalla lailla ja laittaa kaikille vaikka letit ja ne istuu kiltisti ravintolapöydässä ja näyttää niin söpöisiltä :) Teidän ei tarvi ostaa kuin yhdenlaisia leluja, vaatteetkin saatte kierrättää!
Meillä on tyttö ja kaksi poikaa. Meidän tytön tukkaa ei ole tosiaan letitelty pienenä, tai jos on niin hetken päästä se on ollut kuin viidakkolapsi tukkansa kanssa. Hän on myös meidän perheen vilkkain tapaus ja suoraan sanoen ilkein myös, osaa sivaltaa sanoin hyvinkin pahasti jos sille päälle sattuu ja itsepäisesti on sitä mieltä että hänessä ei vikaa ole ikinä, aina löytää syyn muissa.
Rakas lapsi silti ja on mulle suotu jonka kiitollisena olen ottanut vastaan.
ps. meidän pojatkin istuu nätisti ravintolapöydässä.
Et ole sen kummempi äiti ja raskaana oleva kuin muutkaan. On aivan luonnollista, että jos on toivonut saavansa juuri pojan / tytön ja kolmaskin on sitä toista sukupuolta, niin onhan sitä pettynyt.
Pettymys kestää jonkin aikaa. Ja kaikki tahdittomat ja syyllistävät ap:n haukkujat voisivat pitää mölyt mahassaan. Ap ihan varmasti rakastaa ja hoitaa lastaan ja muutaman vuoden päästä ei osaa edes kuvitella, miltä tuntuisi ilman tuota tyttökölmikkoa.
Mutta silti näin aluksi joutuu käsittelemään pettymystään siitä omasta pitkäaikaisesta haaveesta luopimisesta. Haave ja toive siitä millaista olisi olla pojan äiti ja mitä kaikkea juuri poikalapsi toisi elämään tullessaan, jää -ainakin vielä- toteutumatta.
Jos et itse tee enenpiä lapsia, niin usko pois: kolme tytärtä takaa kyllä sen, että saat useamman lapsenlapsen ja aivan varmasti poikiakin! Silloin sinulla onkin mummina enemmän aikaa ja energiaa pojille!
Elämä menee niinkuin se on tarkoitettu, usko pois.
Eikä sitä katkeruutta tarvitse hävetä, mutta silti -kuten monista vastauksista huomaamme- ei tästä aiheesta kannata ääneenkään puhua, koska kaikki eivät vaan halua ymmärtää.
Mutta kuten joku sanoikin, hyvä että kävit ultrassa, nyt on aikaa purkaa tuo pettymys ja pahaolo, niin sitten kun vauva syntyy, voit keskittyä siihen täysillä ja iloita aidosti uudesta prinsessastanne.
ei kukaan selvärjärkinen tee lapsia itseään varten ja täyttämään jotain omia toiveita ja odotuksia. Tyttölapsi on lapsi siinä missä poika ja päinvastoin.
Pakko kysyä että onko sulla lapsia ja miksi olet tehnyt niitä?
Itse nimitääin tein lapsen "itseäni varten", ja pidän itseäni selväjärkisenä.
Et ole sen kummempi äiti ja raskaana oleva kuin muutkaan. On aivan luonnollista, että jos on toivonut saavansa juuri pojan / tytön ja kolmaskin on sitä toista sukupuolta, niin onhan sitä pettynyt.
Pettymys kestää jonkin aikaa. Ja kaikki tahdittomat ja syyllistävät ap:n haukkujat voisivat pitää mölyt mahassaan. Ap ihan varmasti rakastaa ja hoitaa lastaan ja muutaman vuoden päästä ei osaa edes kuvitella, miltä tuntuisi ilman tuota tyttökölmikkoa.
Mutta silti näin aluksi joutuu käsittelemään pettymystään siitä omasta pitkäaikaisesta haaveesta luopimisesta. Haave ja toive siitä millaista olisi olla pojan äiti ja mitä kaikkea juuri poikalapsi toisi elämään tullessaan, jää -ainakin vielä- toteutumatta.
Jos et itse tee enenpiä lapsia, niin usko pois: kolme tytärtä takaa kyllä sen, että saat useamman lapsenlapsen ja aivan varmasti poikiakin! Silloin sinulla onkin mummina enemmän aikaa ja energiaa pojille!
Elämä menee niinkuin se on tarkoitettu, usko pois.Eikä sitä katkeruutta tarvitse hävetä, mutta silti -kuten monista vastauksista huomaamme- ei tästä aiheesta kannata ääneenkään puhua, koska kaikki eivät vaan halua ymmärtää.
Mutta kuten joku sanoikin, hyvä että kävit ultrassa, nyt on aikaa purkaa tuo pettymys ja pahaolo, niin sitten kun vauva syntyy, voit keskittyä siihen täysillä ja iloita aidosti uudesta prinsessastanne.
Ihana ihminen! av-palstalla on hetkensä
Nyt sillä on viisi lastenlasta, ja kaikki on poikia. Serkku odottaa lasta ja eno toivoo että "tulis nyt vihdoin tyttö"
Itselläni on tyttö ja kaksi poikaa ja mun haave on oli saada kolme lasta, se toteutu :)
kuin noin tyhmät ihmiset tekee lapsia
Alunperinkin olisi pitänyt adoptoida poikalapsi.
Koin ihan samoin! Näin vehkeet ultrassa ja pelkäsin että näen väärin. Haluamamme poika tuli ja enempää emme lapsia maailmaan saata.
Häpesin myös tunteitani ja pelkoa ettei olekaan poika!! Mutta en sanonut siitä kenellekään.
Nyt ei "tarvitse" tehdä enempää lapsia;) Eikä kyllä elämäntilanteeseen sopisikaan.
Mieti tämä läpi. Sitten mieti, miksi tyttö ei voisi "täyttää" tätä tarvetta. Lopuksi mieti, onko lasten tehtävä ylipäätään täyttää jotain vanhempiensa tarpeita.
minusta on jotenkin omituisen kieroutunutta että lapsen sukupuolella on noin iso merkitys. Sori ap mut on se outoa! Etkö pidä omasta sukupuolestasi vai missä mättää? Ihan samanlaisia otuksia ne on sukupuolesta riippumatta...Ihmisiä kaikki ja rakastettavia!
ei kukaan selvärjärkinen tee lapsia itseään varten ja täyttämään jotain omia toiveita ja odotuksia. Tyttölapsi on lapsi siinä missä poika ja päinvastoin.
sit on niitä jotka ei saa omia vaikka miten toivoisivat :( JUMALAA EI OLE OLEMASSA!
Ap kerrotko mitä vikaa sun kahdessa tyttäressäs on kun noin kovasti kolmas on pettymys?
Nyt sulla on aikaa käsitellä tunteesi ennen kuin lapsi syntyy. Jos ei oikeesti meinaa helpottaa, hae apua. Tsemppiå!
minulla sama, mutta minulla on kolme poikaa. Kun sain kuulla ultrassa, että kolmaskin on poika niin purskahdin itkuun. Itkin viikko tolkulla. Se oli kamalaa. Taisin jopa hieman masentua. Olen AINA toivonut tyttöä, eli samanlailla kuin sinä AINA poikaa. Se on kurja tunne kun se isoin haave elämässä ei koskaan toteudu :( Siinä oli kova käsitteleminen ja minä kävin jopa terapiassa.
Mutta iloksesi voin kertoa, että nyt tuo meidän kolmas poika, iältään 2v on meidän elämän ilo. En voisi kuvitellakaan, että häntä ei olisi. Olen NIIN onnellinen, että meillä on nämä kolme poikaa joita rakastan yli kaiken. Sinä tulet tuntemaan samoin. Odota vain.
Edelleen haaveilen tytöstä, ehkä sen joskus vielä saan...luultavasti en. Mutta varaudu sinäkin siihen, että kun saa kolmannen lapsen samaa sukupuolta, niin ketään ei kiinosta. Kukaan ei tule vauvaa katsomaan ja kukaan ei kysele vauvasta mitään. Onnitteluita syntymästäkin saa nihkeästi. Ihmiset on kurjia.
Jos haluat kohtalotovereita juttelemaan kanssani (sekin on terapeuttista) niin mene sivuille www.ingender.com (tai googleta ingender) en ole varma onko tuo sivu ihan oikein. Siellä on meidän laisiamme ja emme ole siellä friikkejä. Siellä on paljon äitejä jota ovat pettyneet lastensa sukupuoleen ja yhdessä siellä yritetään tukea toinen toistaan...suosittelen