Te, ketkä olette eläneet 1970-luvulla, niin minkälaista aikaa se oli?

pioneereissa.

Joo tottaa, niinhän se olikin. Pioneerit, ei

Kotkat. Olisin halunnut mukaan, mutta vanhemmat eivät antaneet edes Pyryn jumppaan, joka oli ehdottomasti vasemmalle kallellaan oleville. Aika ahdistavaa oli se politiikka.

Ja tuskin pizzaa söi Suomessa kukaan vielä noihin aikoihin, ei edes itse tehtyä

.

Meillä tehtiin 70-luvun loppupuolella pizzaa kotona. En siitä ensin pitänyt, mutta nyt kaipaan todella tuota makua... nam.

Muistan hyvin, kuinka söin ensimmäisen "pizzeria-pitsani" Tampereella vuonna 1976. Isossa kaupungissa (itse kasvoin maalla) oli silloin ollut tälläinen ihmepaikka jo jonkin aikaa.

Pizza kuitenkin tunnettiin jo sitä ennen meillä maallakin. Lappeenrannassa oli 60-luvulta lähtien ollut oikean italialaisen pitämä pizzeria, ja lehtien ruokaohjeisiin ja telkan ruokaohjelmiin ilmestyi pitsa joskus 70-luvun alussa. Meidän äiti (ja varmaan kaikki muutkin) teki sen aina samalla reseptillä: päälle jauhelihaa, viipaloitua tomaattia, juustoraastetta. Hyvältä maistui :)

vaatteita paikattiin ja kierrätettiin huolela, sähkökatkoja oli paljon ja totuttiin leikkimään ja olemaan kynttilän valossa.



Telkkarissa oli kaks kanavaa, Marjatta Pokela esitti jotain lauluja kanteleella ja kiekui jossain lastenohjelmassa, se oli ihan hirveä.



säästöpossuun säästin huolella mahdollisimman paljon, pankissa täti kaatoi kolikot kolikoiden laskukoneeseen ja summa merkittiin pankkikirjaan.

tuli telkkarista ohjelmaa, ei muuten mitään ihmeellistä.

Kanarialla käytiin, leluja piisasi ja kavereita oli.

Autona vanhemmillani oli Saab 900 ja ensimmäiset elektroniikkapelitkin tekivät tuloaan.

Nuo ovat jo aitoa kasaria. 70-luvulla Saab oli 99 tai 96.

ensimmäiset elektroniikkapelit tulivat 70-luvulla. Isäni toi sellaisen koekäyttöön töistä ja muistan miten sitä viikon verran sain pelata. Äärimmäisen yksinkertainen ja iso kuin mikä se oli.

Ja Saab ysisadan valmistus alkoi jo 1978 joten kyllä 70-luvun puolelle menee tämäkin.

Nuo elektroniikkapelit löivät itsensä läpi vasta 80-luvulla mutta tosiaan 70-luvulla sellaista varhaista mutta kaupallista versiota jo pidin kädessäni.

Ja ainoa ohjelma, mistä tuli nuorisomusiikkia oli Nuorten Sävellahja. Sieltä sitten nauhoitettiin c-kasetille, ja kirottiin kun juontaja puhui kappaleen päälle.

- kokolattiamatto

- kirjahyllyssä oli peilillä varustettu baarikaappi

- maito oli jossain vaiheessa pussissa, pussi laitettiin muovikannuun

- Rymd-mehu. Jauhe sekoitettiin veteen



Äiti oli yksinhuoltaja eikä me matkusteltu koskaan. Hän oli aina töissä (lapset maalla lomilla).

70-luvulla oli kaupungin keskustassa pieniä ruokakauppoja ja keskiolutbaareja joka kolmannessa korttelissa. Lapsiperheet eivät olleet vielä vetäytyneet lähiöihin vaan kerrostalot kuhisivat kavereita. Samaan aikaan, kerrostalokorttelien kupeessa oli vielä puutalokortteleita, joissa yhdessä jopa hevonen.



Maistoin uutta ihmettä, jugurttia. Purkkitonnikala oli suurinta luksusta, jonka ylitti ehkä vain sekahedelmäsäilyketölkki.

ja "Säästä ajoissa"-tarrat.



Pinna-mehujäät (cola ja appelsiini), kolmiseinäisen pyramidin -malliset Trip-mehutetrat.

olin silloin niin pieni etten muista.

Nykymittakaavassa meidänkin perhe oli rutiköyhä, mutta muistan alakerran lestaperheen, joilla oli juomalaseina lasitölkkejä. Ei siis niitä nykyään retroja sinappi- ja sulatejuustolaseja, vaan tyyliin pilttipurkkeja. Oliko muuten silloin vauvoille valmisruokia? Mulla on 70-luvun puolvälissä syntyneet pikkusisarukset, mutten muista ruokia.



Ai niin T-vaipat ja ne joustavat sini-valko tai puna-valko -raidalliset vaippahousut siihen päälle. Mulla oli vielä ollut harsot ja muovit siihen päälle.

Luistelimmme tuntikausia, koska kentällä oli parakki, jossa oli kamiina ja pystyi lämmittelemään. Kenttää hoiti kaksi "hönöä", jotka pitivät paikat kunnossa. Nykyään ei tuollaista ole, miksiköhän? Kaikki olivat tyytyväisiä, niin luistelijat kuin hönötkin, jotka näin työllistyivät (vaikka tuota sanaa ei taidettu tuolloin tuntea).

ja "Säästä ajoissa"-tarrat.

Pinna-mehujäät (cola ja appelsiini), kolmiseinäisen pyramidin -malliset Trip-mehutetrat.

Noita tarroja en kyllä muista. Mutta Flora rasioistako niitä kukkatarroja sai? Meillä oli niitä jääkaapin ovessa ja tiskipöydän ja - kaapin välisessä seinässä.

http://tjernshaugen.com/ford-130.jpg-for-web-large.jpg



Rakennettiin 1970 ok talo ja sen keittiön kaapit oli oranssit.

Käytävä violetti ja minun huoneen seinät kirkkaan keltaiset.

Lattiassa "manestra" ? tummanvihreät kokolattiamatot.

Kaikki kaverit oli kateudesta vihreitä. Talo oli niin moderni, ettei kellään ollut vastaavaa.



Me matkusteltiin paljon. Kohteet oli erilaisia kuin nykyään. Mentiin Romaniaan, Shotsiin, Jugoslaviaan jne.

70-luvun köyhyys oli normia

politiikkaa seurattiin kiihkeästi.

kommareiden kakarat kävi pioneereissä ja kapitalistien partiossa.

kesäisin telttailtiin.

Vodka-sukkahousuturismia leningradiin.

Tarhan henkilökunnalla oli suuri valta lastenkasvatuksessa.

Ylen uutiset tuli klo 21.

70-luku oli köyhää, rumaa, selkeää ja turvallista. Asuttiin kerrostalossa, isä ja äiti olivat molemmat kolmivuorotyössä. Meillä oli kaulassa Abloy-avain kanttinauhassa. Parvekkeilla oli kaikilla petunioita, niitä sai kolmea väriä, tummansinistä, pinkkiä ja valkoista. Saunavuoro oli kerran viikossa. Oli meillä kyllä amme, mutta ei siinä paljon liottu.



Työttömiä ei tainnut paljon olla, ainakaan minä en muista ketään joka olisi ollut työtön. Jotain työtä sai aina, ainakin minun kotikaupungissani oli tehdas jonne pääsi töihin kuka tahansa.



Äiti ompeli melkein kaikki vaatteet. Isällä oli kaupasta ostetut farkut, joissa oli oranssit tikkaukset.



Ruokana oli useimmiten perunaa ja jauhelihakastiketta, tai läskisoosia, tai lihapullia. Kasviksia ei paljon syöty, itsekerättyjä marjoja kylläkin. Tomaatti oli kallista herkkua, hedelmistä sai lähinnä appelsiineja.



Televisiossa osa ohjelmista oli mustavalkoisia, kanavia oli kaksi ja molemmilta tuli iltauutiset puoli yhdeksän (vai yhdeksältä?), koska eihän uutisten aikaan voinut lähettää toiselta kanavalta muuta ohjelmaa. Lähetykset alkoivat vasta illansuussa ja loppuivat ennen puoltayötä. Yksi lapsuuteni kohokohtia oli, kun kakkoskanava näytti muutaman jakson sarjaa nimeltä Avaruusmatka. Se räjäytti tajuntani; nykyisin se tunnetaan nimellä Star Trek. Isä katsoi Cannonia ja Perhe on pahin -sarjaa, me nimitimme häntä Archie Bunkeriksi.



Isä oli kova kommunisti ja opiskeli venäjän kieltä televisiosarjasta Raz dva tri, jossa virnuili Heikki Kinnunen.



Euroviisut oli vuoden kohokohta, kun muuta viihdettä ei juuri ollut. Kappaleet tulivat seuraavana päivänä radiosta ja ne äänitettiin C-kasetille, jota kuunneltiin koko kesä.



Iltaisin meillä kävi vieraita tai sitten kävimme kylässä jossakin. Kyläillessä juotiin aina kahvia ja usein vietiin kahvipaketti tuliaisiksi. Kylässä olo oli hirveän pitkästyttävää, paitsi äidin sedällä, jonka luona sain lukea sarjakuvia viikkolehdistä.



Koulussa oli pakko hiihtää, ja jos ei ollut omia suksia, piti hiihtää koulun kamalilla suksilla. Myös laulukokeet luokan edessä olivat pakollisia.



Autona meillä oli ensin rättisitikka ja sittemmin Lada. Molemmat olivat hirveän kylmiä talvella.

perusautoja. Lada 1200:

http://www.productioncars.com/gallery.php?car=7765&make=Lada&model=1200

Ja just oikeassa värissäkin...:)



Köyhempää oli silloin 70-luvulla ja vielä 80-luvun alussakin. MUTTA: elintaso nousi hurjaa tahtia ja tulevaisuus oli toivoa täynnä. Aina seuraava vuosi oli edellistä parempi!



Palkasta ja inflaatiosta sen verran, että juuri äiti kertoi, että eka palkka -78 oli käteen himpun alle 2000 markkaa ja vuonna -85 jo 8000 ja -89 11 000. Siinä suli asuntolaina mukavasti. Äitini oli siis koko tuon ajan samassa virassa lehtorina suunnilleen samoilla tunneilla.

Lapset osasi huonosti suomea

Synnyin 1970 Ruotsissa, muutimme Suomeen 1975.



Isän ja äidin avioliitto oli poikkeuksellisen tasa-arvoinen. Isä työnteli minua lastenvaunuissa, joka oli erikoista jopa edellä käyvässä Ruotsissa. Isä myös imuroi, se ei ollut tavallista. Naiset tekivät kotityöt. Isä oli sillä tavalla vanhanaikainen kuitenkin, että kiersi ympäri auton avaamaan oven äidille ja kantoi kauppakassit. (Oma mieheni tekee samoin, elämme sentään vuotta 2013..)



Suomessa 1977 sai kotiin kodinhoitajan, kun äiti lähti synnyttämään pikkusiskoa. Isän kanssa pesimme lastenvaunut puhtaiksi pinnoja myöten. Kodinhoitaja siivosi, pyykkäsi, leipoi pullaa ja sämpylöitä. Teki ruokaa.



Kodinhoitaja kävi myöhemminkin (en muista miksi), ja kietoi essun päälleen, sanoi äidille: "Nyt Rouva menee nukkumaan ja sitten kampaajalle. Minä leivon."



Ekaluokan opettaja oli tosi ankara. Antoi jälkkää, kun hihkaisin "sataa lunta!!!". Kun kuusi muuta kaveria hihkui mukana, me kaikki saimme jälki-istuntoa. Se piti seisoa. Seisoimme pulpetin edessä suorana.... Olikohan 30min.



Rapsahti lisää 15min seisomista koko porukalle, kun käännyin katsomaan luokan takaseinällä olevia piirustuksiamme.

veikkaan että aika yhteinäiset ovat kokemukset, kun tarjontaa oli korkeintaan tyyliin yleisradio ja ylen rinnakkaisohjelma.



Kukaan ei kuitenkaan ole tainnut mainita Flora-pakettien mukana tulevia kukkatarroja. Niitä oli eri kokoisia ja värisiä, ja kun sai kerätyksi parin, niin ne laitettiin tiskikaapin oviin synmmetrisesti. Loput tarrat laitetiin riviin tiskipöydän taustakaakelieihin. Niitä tarroja oli ihan kaikissa keittiöissä.