Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Oikeestikko joku ei kerro miehelleen ystäviensä asioita?

Vierailija
06.03.2012 |

Kyllä me miehen kanssa kerrotaan kaikki toisillemme, ollaan kerrottu jo 13 vuotta. En ymmärrä kun toisessa ketjussa joku ihmetteli että kauheeta jos mies lukee naiselle tarkoitetun viestin ja se on ystävältä... mitä sitten?



Halausinkin nyt konkreettisia esimerkkejä niistä asioista ystävien asioista joita ei voi kertoa miehelle. En oikeasti ymmärrä mitä ne voi olla...



Tai ehkä mä ymmärrän jonkun sukupuolitaudin mutta siis yleisesti. Ettekö te juttele miehen kanssa kaikesta? Mua ei ainakaan tippaakaan hetkauta jos mun ystävien miehet tietää jotain meidän asioita, mitä sitten? Ei ne miehet (ainakaan minun) edes muista niitä juttuja myöhemmin. Kunhan jollekkin höpisen.

Kommentit (128)

Vierailija
121/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulumisista saatan kertoa, siis sellaisista asioista, jotka kaveri kertoo laajalti itsekin. Mutta en todellakaan ala kaverin puolesta laverella yksityisasioita, jotka on selvästi kerrottu mulle luottamuksella.



Jos ap ja muut kaltaisensa hölösuut haluavat päteä miehensä edessä kertomalla kiinnostavat juorut kavereistaan, mikään ei estä niitä miehiä juttelemasta samat asiat eteenpäin.



Ap:n logiikka mättää: jos miestä ei mukamas yhtään kiinnosta vaimon kertomat jutut, niin miksi vaimo niitä kertoo? Lisätäkseen äänisaastetta?



Kyllä mehevä juoru miehillekin maistuu. Kiva naureskella äijäporukassa naisten tyhmyttä tai päivitellä petollisuutta, "vaimon kaverikin, se yksi Sari, kyllähän te sen tiedätte, sekin..."



Minulla on monenlaisia lojaliteetteja. Yksi niistä on lojaalisuus miestäni kohtaan, ja toki se on tärkein - en salaisi häneltä asioita, jotka ovat oikeasti hänen hyvinvoinnilleen tärkeitä. Mutta olen lojaali myös lapsilleni, äidilleni ja ystävilleni. Yleensä ne lojaliteetit eivät ole keskenään ristiriidassakaan.



Joten vähänkö lapsellista mussuttaa, että miehelle on PAKKO kertoa ystävän yksityisasioita, koska se mukamas on "merkki suuresta rakkaudesta ja syvästä parisuhteesta".... Paskat, se on merkki typeryydestä, juoruilevasta mielestä ja piittaamattomuudesta ystäviä kohtaan.



Vierailija
122/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulumisista saatan kertoa, siis sellaisista asioista, jotka kaveri kertoo laajalti itsekin. Mutta en todellakaan ala kaverin puolesta laverella yksityisasioita, jotka on selvästi kerrottu mulle luottamuksella. Jos ap ja muut kaltaisensa hölösuut haluavat päteä miehensä edessä kertomalla kiinnostavat juorut kavereistaan, mikään ei estä niitä miehiä juttelemasta samat asiat eteenpäin. Ap:n logiikka mättää: jos miestä ei mukamas yhtään kiinnosta vaimon kertomat jutut, niin miksi vaimo niitä kertoo? Lisätäkseen äänisaastetta? Kyllä mehevä juoru miehillekin maistuu. Kiva naureskella äijäporukassa naisten tyhmyttä tai päivitellä petollisuutta, "vaimon kaverikin, se yksi Sari, kyllähän te sen tiedätte, sekin..." Minulla on monenlaisia lojaliteetteja. Yksi niistä on lojaalisuus miestäni kohtaan, ja toki se on tärkein - en salaisi häneltä asioita, jotka ovat oikeasti hänen hyvinvoinnilleen tärkeitä. Mutta olen lojaali myös lapsilleni, äidilleni ja ystävilleni. Yleensä ne lojaliteetit eivät ole keskenään ristiriidassakaan. Joten vähänkö lapsellista mussuttaa, että miehelle on PAKKO kertoa ystävän yksityisasioita, koska se mukamas on "merkki suuresta rakkaudesta ja syvästä parisuhteesta".... Paskat, se on merkki typeryydestä, juoruilevasta mielestä ja piittaamattomuudesta ystäviä kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ÄLÄ liitä päätteitä -pä, -pa, -ko, -kö, -kaan, -kään, -kin sanavartaloon tuplakonsonantilla. Ne liitetään sanavartaloon aina niin, että ne voitaisiin ottaa pois ilman, että jäljelle jää outo sana.



Eli ei oikeastiKKo, vaan oikeasti/ko. Ei selitäPPÄ, vaan selitä/pä.



Sorry nyt, tätä ei ole tarkoitettu vittuiluksi, mutta tuo on todella aika alkeellinen kielioppiasia, ja jos et sitä osaa, niin on korkea aika opetella.

Vierailija
124/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei todelllakaan naureskele äijäporukan kanssa mun ystävien asioita. Toisekseen kyllä, puhun lisätäkseni äänisaastetta. Se että voin miettiä ääneen joitakin vaikeita asioita miehen ollessa paikallla ja sanovan jonkin kommentinkin johonkin niin helpottaa oloani.



ja ei, en tee sitä siksi että pitäisi päteä (tyhmä ajatuskin!) Enkä myöskään suuresta rakkaudesta... sulla on menny asiat vähän sekaisin nyt.

Vierailija
125/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ja mun pitäis uskoa että tämä porukka joka ruotii jokaisen naapurinsa lastensuojeluasiat, liattaa alastonkuvia ja parjaavat miehestä joka käänteessä ovatkin yhtäkkiä niin luotettavaa porukkaa etteivät kenellekkään kerro edes omasta elämästään mitään edes ystävilleen? Eivätkä koskaan puhu miehensä kanssa muiden asioista?

Enpä usko, turhaa hurskastelua!

Ap

eihän kukaan väitä, ettei kerro omasta elämästään MITÄÄN ystävilleen, eihän tässä ole tuollaisesta kyse (tai ehkä on, ap:n aloittama ketjuhan tämä on).

Saahan omia asioitaan kertoa vaikka kelle, itsehän sitä päättää että kelle niitä haluaa jakaa. Mutta jos ystävä kertoo jotain LUOTTAMUKSELLA niin ei sitä kerrota eteenpäin kellekään. Eikä vastaavasti oman miehen asioita kerrota eteenpäin, ellei hän sitä itse halua. MInusta on omituista että näinkin moni aikuinen ei tajua tuollaista päivänselvää asiaa kuin luottamus - vai onko täällä yksi ja sama joka täällä jankkaa .

Vierailija
126/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ystäviensä pillupaiseet ja klamydiat :O

En minä ainakaan.

kärjistetysti että palstalaiset tajuaisivat että minkälaisista asioista voidaan keskustella eikä niitä haluta jakaa kaikille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

herran jestas! Väännän rautalangasta:

jos kerrot omia asioitasi kenelle tahansa, asioita jotka koskevat vain sinua -> siihen sinulla on tietysti täysi oikeus, ei tarvinne perustella.

jos kerrot kaverillesi asioita, jotka jotenkin koskevat miestäsi -> riippuu asioista ja osittain myös miehesi mielipiteestä, onko ok. Eli tuntuu kohtuulliselta, että saa kertoa ystäville parisuhteen ongelmista, jotka vaivaavat mieltä. Toisaalta mies voi kokea ikävänä, että hänestä puhutaan ns. pahaa. Tässä pitää sitten jotenkin tasapainotella.

jos kerrot miehellesi kaverisi asioita -> ei ole ok, jos kyse on jostain henkilökohtaisesta/arkaluonteisesta asiasta. Tämä on eri asia kuin edellä, koska asia koskee kaveriasi ja sen levittäminen saattaa häiritä häntä ja vaikkei häiritsisikään niin on hänen asiansa. 2 edellistä tapausta taas ovat täysin tai osittain sinun asioitasi, joista sinä tietysti päätät.

Nyt tosin sanot, että et kerrokaan miehellesi mitään arkaluonteista. En sitten enää tiedä, mistä koko jutussa oli edes kyse, koska totta kai kaikkien mielestä normaaleista asioista voi kertoa, kuten että "liisa ei nyt saanutkaan Vienoa lähipäiväkotiin". Kerrotko siis vaan tällaisia asioita?

Mutta laitetaan nyt vaikka näin: jos kaveri kertoo minulle jotain, a) minkä mahdollisimman objektiivisesti ajatellen suuri osa (ei välttämättä suurin osa) ihmisistä tulkitsisi arkaluonteiseksi tai henkilökohtaiseksi TAI b) minkä hän kertoo jotenkin salailevan oloisesti tai selvästi ahdistuneena TAI c) minkä hän suoraan pyytää salaamaan niin minusta tätä ei kuulu kertoa kenellekään, ei edes omalle miehelle (minulta on joskus nuorempana lipsahtanut jotain tällaista miehelleni, ja kadun sitä kovasti).

Lisäksi jos on epävarma asian arkaluontoisuudesta niin kuuluu olla kertomatta (siitä ei ainakaan ole haittaa, kertomisesta voi olla).

Oletko näistä siis eri mieltä?

Esimerkki vielä: mulle se, että kaveri käy psykoterapiassa oli ehdoton en kerro, vaikka kaveri ei pyytänyt salaamaan asiaa. Toisen kaverin kolmesta erosta ja yhteenpaluusta saman tyypin kanssa kerroin miehelle, ja sitä vähän kaduin koska se oli mielestäni vähän sillä rajalla, voiko kertoa.

omia ja miehen asioita kavereilleen mutta ei voi kertoa joitakin kaverien asioita miehelle? Ihan samoin miehen tai kaverin luottamus petetään.

Olen edelleen sitä mieltä että voin jakaa joitakin (ei arkaluonteisia) asioita miehelleni kavereista ja toisinpäin enkä silti koe olevani petturi.

En kerro kenenkään paiseista (niinkuin joku täällä nyt jankkaa tms) mutta saatan sanoa muista asioista. Onneksi on ystävät ettei kaikki maailman tukiryhmät ole täynnä kun ei voi kenellekkään asioita purkaa. Toisaalta, onhan se tukiryhmäänkin meneminen asioiden levittelemistä vieraille....

Ja se mikä on arka aihe yhdelle ei ole sitä toiselle. Meillä on avoin ystäväpiiri ja kerromme välillä arkaluonteisia asioita toisillemme ja saamme näin tukea. Myös kotona voi miettiä miehen kanssa asioita jotka eivät kosketa meitä

Täällä vedetään aina kaikki toiseen ääripäähän, niinkuin kuin tuo paiseiden jankuttaja.

Ja uskomattoman "hienoja" ihmisiä täältä löytyy ajatelleen sitä että koko etusivu on välillä täynnä kysymyksiä "montako kertaa otat suihin mieheltäsi" ja monet niihin vastaa, kerrotaan henkilökohtaisia asioita toisten lapsista ja perheestä tai omasta parisuhteesta. Eli saako netissä levitellä asioita anonyymisti? Mitä jos ja kun joskus jopa tunnistaa oman tarinansa täältä?

mitä mieltä miehet mahtaa olla niistä pillunkuvista joita täällä pyöri? Entä tisseistä? Yleisesti varmaan tykkäsivät joo, mutta entä kun se OMA vaimo on ne kuvat laittanut?!

Ja mun pitäis uskoa että tämä porukka joka ruotii jokaisen naapurinsa lastensuojeluasiat, liattaa alastonkuvia ja parjaavat miehestä joka käänteessä ovatkin yhtäkkiä niin luotettavaa porukkaa etteivät kenellekkään kerro edes omasta elämästään mitään edes ystävilleen? Eivätkä koskaan puhu miehensä kanssa muiden asioista?

Enpä usko, turhaa hurskastelua!

Ap

Vierailija
128/128 |
08.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitää jalat ristissä ja ei kannata sitä piparia jaella niin leväperäisesti pikkujouluissa työkavereille. Tai ainakin pitää turpansa kiinni, eikä heti soitella kymmenelle kaverille, että annoinpa pikkujouluissa työpaikan vessassa meidän Jorelle pillua.

Kyllä sille naureskelee kaikki. Jopa ne työkaverit, jotka on olleet asiaa todistamassa. Varsinkin jos menet vielä kertomaan, että "vittu ku sain klamydian siltä työpaikan Jorelta ja herpeksen suuhun kun lutkutin sen munaakin siellä vessassa"

Eli kannattaa elää niin, ettei tarvi pelätä, ettei ihmiset naura teille. Jos se teidän elämänne niin salaista on.

Kuulumisista saatan kertoa, siis sellaisista asioista, jotka kaveri kertoo laajalti itsekin. Mutta en todellakaan ala kaverin puolesta laverella yksityisasioita, jotka on selvästi kerrottu mulle luottamuksella.

Jos ap ja muut kaltaisensa hölösuut haluavat päteä miehensä edessä kertomalla kiinnostavat juorut kavereistaan, mikään ei estä niitä miehiä juttelemasta samat asiat eteenpäin.

Ap:n logiikka mättää: jos miestä ei mukamas yhtään kiinnosta vaimon kertomat jutut, niin miksi vaimo niitä kertoo? Lisätäkseen äänisaastetta?

Kyllä mehevä juoru miehillekin maistuu. Kiva naureskella äijäporukassa naisten tyhmyttä tai päivitellä petollisuutta, "vaimon kaverikin, se yksi Sari, kyllähän te sen tiedätte, sekin..."

Minulla on monenlaisia lojaliteetteja. Yksi niistä on lojaalisuus miestäni kohtaan, ja toki se on tärkein - en salaisi häneltä asioita, jotka ovat oikeasti hänen hyvinvoinnilleen tärkeitä. Mutta olen lojaali myös lapsilleni, äidilleni ja ystävilleni. Yleensä ne lojaliteetit eivät ole keskenään ristiriidassakaan.

Joten vähänkö lapsellista mussuttaa, että miehelle on PAKKO kertoa ystävän yksityisasioita, koska se mukamas on "merkki suuresta rakkaudesta ja syvästä parisuhteesta".... Paskat, se on merkki typeryydestä, juoruilevasta mielestä ja piittaamattomuudesta ystäviä kohtaan.