~~ KISSANKULMAN KEVÄT ~~

Onnea Tarald!!! Ihanaa!!!



Meän viiminen vihtahousu syntyi 16. päivä käynnistämällä. Synnytys oli nopea, helppo ja kivuton eli kertakaikkisen ihana synnytys oli enkä oo ollu yhtään kipeäkään. Poika oli syntyessään 51 senttiä ja 3950 grammaa - iso poika! Ainoa vaan, että nyt olen tod kipee, ko tehtiin tänään sterilisaatio. Naputtelen synnytyksestä paremmin, ko tässä pääsemmä kotiin.



Kaikille terveisiä :)

Tarald ja A-J pikkuisista prinsseistänne! :)



Tarkistakaas, että tietonne ovat oikein...



Äippä ja Joni 11kk pikavisiitillä taas´

Ps. Suosittelisin, että joku tekee seuraavan pinon, meillä on tulossa todella kiireinen kesä ja aika on kortilla jo nyt.

Ihania vauva uutisia oli lukea. =) Vauvan tuoksua ja kevyttä oloa. Onnea kummallekkii hurjasti.



Pikavisiitille tulin. Olen vaan niin väsynyt, että ei jaksa.

Taitaa loppuun asti mennä taistellen väsymyksen kourissa. Hermotkin olleet aika tiukilla. Minä niin toivon, että loppu aika menisi vauhdilla.

Koskee ja kolottaa. Eli masentavaa valitusta. =(



Sirppana rv 32

Ihania vauvantuoksuisia ensipäiviä sinne :) Ihanaa päästä kuulemaan lisää synnytyksestä ku kerkeet kirjottaa!



Jaksamisia muille joilla alkaa jo raskaus tuntumaan ikävältä! Pian on teillä pienet nyytit sylissä ;)



Niin ja oon muuten unohtanu sillon ultran jälkeen ilmottaa et la oli 6.5 vaik eka oli neuvolan mukaan se 7.5. joten vauva synty 40+6



Nyt pieni vaatii tissiä :)



Tarald ja Nuppunen 1 viikko

16.5. Keskiviikkoaamuna klo 8 mulla oli aika synnärille käynnistykseen. Ensin tietenki sairaalakuteet niskaan, käyrille ja lääkäri kävi kattomassa/juttelemassa miten edetään. Ekan cytotecin sain apaut puol 10 maissa ja välillä oltiin käyrillä ja kuluttelin aikaani. Onneksi oli miniläppäri matkassa, hih! Sisätutkimuksessa olin kahelle sormelle auki, vauva oli ylhäällä ja lääkäri teki kokoarvion käsituntumalla ja sanoi olevan jotain 3,7 kilonen, jota ite suuresti epäilin. Sisätutkimuksen jälkeen alkoi hieman supisteleen ja veskissä käydessä tuli hieman verestä, joka on normaalia tutkimuksen jälkeen.



Toisen 1/4 tabletin sain sitten joskus tossa puol neljän maissa ja suppareita tuli epäsäännöllisesti 3-9 minuutin välein eikä niissä ollut vielä mitään potkuja. Siinä meni sitten aika välillä käyrillä ja välillä netissä surffaten. Todella rauhallista oli omassa kropassani. Kävin iltapalalla joskus puol kasin jälkeen ja kun nousin penkiltä huomasin veritahran valkoisella nahkatuolilla. Piti kattoa oliko veri tuoretta ja omaani - oli se. Menin vessaan ja housuissa verta oli enemmälti. Menin sanomaan asiasta vuorossa olleelle kätilölle ja hän tuli sitten tekemään sisätutkimuksen. Kanava oli lyhentynyt ja vedet olivat toisista kalvoista jo menneet ja toiset kalvot olivat vielä ehjät. Olin jo viis senttiä auki! Supisteleen alkoi jo mukavasti. Kätilö meinasi laittaa mut vielä käyrille, mutta sitten päättikin, että lähetäänkin suoraan synnytyssaliin ja kello oli jotain varti yli kasin.



Supparit vaan tiheni ja voima koveni - pystyin kuiten sietämään vielä suppareita. Soitin

miehelleni joskus ysin maissa, että valmistautuu tulemaan, nii hän olikin menossa töissä käymään, ko joku tenkkapoo siellä. Nii miestä, nii miestä! Mies kuiten tuli sitten joskus puol 10 synnärille - onneksi kerkesi! Lääkäri tuli saliin ja tutki sekä puhkasi kalvot - 7 senttiä auki eli todella vauhdilla aukesi paikat. Jiihaa, sitten alkoikin riemu! Suppereita alko puskeen ihan jatkuvalla syötöllä, jotka kestin (mittari näytti supparin voimakkuuksia, jotain yli 130+ ne huiteli) ja pikkuhiljaa piti alkaa puristeleen sängynreunaa, ko muuta ei ollu saatavilla. Lääkäri tuumasi, että no et sie kovin kipeä taija olla, ko noin hyvin klaaraat supparit läpi. Sanoin, että jos nyt kuitenkin laitetaan se spinaali! Spinaalin laitto meni hyvin ja kerkesin tuntemaan vielä yhen supparin kevyesti, ennenko puudute vaikutti. Tällä kertaa se jumalaton kutina jäi tulematta, sellasta pientä vaan tuli ja alakerrasta tunto veks melkein samantien.



Siinä samalla sitten vuorokin vaihtui ja mie sain synnärin ainoan mieskätilön, joka on muuten aivan mahtava ja tykätty joka paikassa. Rauhallisuus oikein huokuu aina hänestä.



Nooh, aika meni todella nopeesti, kätilö anto mulle happimaskin ja kerto, että hengittäminen auttaa rentoutumaan ja pitämään lantiota enemmän auki. Pitkiä, syviä hengityksiä. Siinä sitten hengittelin, ko kätilö sanoi, että tehäämpäs pari harjotusta työntämällä. Nooh, sitä tehtiin muutamat kerrat ja kohta sanoi, että otappa keuhkot täyteen ilmaa ja ala työntämään, niinko kakka olis tulossa (näin jälkeenpäin tää "harjotus" naurattaa, aivanko pikkulapselle selitti). Mie en tuntenut lainkaan suppareita, en kipuja, en työntämistä, en alaspainumista, en siis kertakaikkiaan mitään eli menin täysin kätilön sanojen mukaan. Ja yhtäkkiä tää kätilö sano, että nyt otat keuhkot täyteen ja ponnistat nii pitkälle, ko pystyt ja otat happea ja toista sama pari, kolme kertaa ja viimisellä pusket vielä pitemmälle, vaikka tuntuu hapen loppuvan. Ta-daa ja pää olikin jo ulkona. Olin aivan, että mitä hemmettiä, nytkö se jo syntyy. vastahan tässä kasataan mun hengitystä ja työntämistä yhteen! Sanoinkin tälle kätilölle, että joko tää on muka tässä - ei voi olla! Muistan, ko ajattelin joskus ysin maissa, että oispa tää äkkiä jo ohi, ko mulla oli sellanen pelko, että jaksais ponnistella pitkään ja että mie hyydyn. Ja niin oli poika syntyny, ei päästänyt juuri ääntäkään, vaan tuijotteli ihmeissään ja hyvin hengitteli. Sain pojan paidan alle ja poika oli aivan kinassa (eräs hoitaja kyselikin, että onko tää paljonkin ennenaikainen). Jälkeenpäin sitten kuulin, että poika syntyi naama ylöspäin eli avosuutarjonnassa ja kätilö laittoi varmuudeksi yhen tikin mulle.



Istukka oli melko järisyttävän kokonen ja napanuoran pituus oli apaut 90 senttiä! Kävin suihkussa heti, ko jalat kantoi ja otin yhen nukahtamislääkkeen, ko pää kävi ylikierroksilla. Tää viiminen synnytykseni oli helpoin, nopein, kivuttomin eli aivan ihanat muistot jäivät. Perjantaina sitten mulle tehtiin sterilisaatio, josta olin/olen kipeenä vieläkin hieman. Synnytyksestä ei tullut mitään taisteluturmia.

Tippa silmässä luin AmaliaJoel sinun synnytyskertomustasi. Aivan ihanaa!! Jospa meillekin vielä joskus...



Ihanaa vauvantuoksuista alkukesää teille jo nyyttinen saaneille ja muut kasvatelkaa masujanne, voikaa hyvin ja nauttikaa kesästä!!



Minä taas poistun jatkamaan töitäni.. ja yritän olla ihan näistä vauvajutuista höyrähtämättä!!



pönttis

Hurjan paljon onnea A-J pienen pojan syntymän johdosta! Nyt se on sunkin varastoitava johonki sitä ihanaa vauvan tuhinaa :)

Ja kiitos ku sain lukea synnytyskertomuksen! Vähän hirvittää tuo sterilisaatiojälkikipu ku mulla se taitaa olla kans sitte eessä..



Wattu: mulla ois kans rak.uä Kokkolassa 13.6 mutta aattelin perua sen ku ukkokulta on silloin muistaakseni Puolassa. Varasin ajan Ouluun 6.6 ku ollaan sillon OYS-viikolla 4v kans. Pari viikkoa pitäs oottaa..

Mulla oli tuon 4v kans ihan järkyt migreenikohtaukset! Meillä oliki verhot sisällä päivisin kiinni ku en kestäny valoa lainkaan..tosi inhottavaa! Oon sairastanu migreeniä 25v ja kärsiny viikottaisista kohtauksista mutta lääkitykset lopetin ku tuota poikaa ruvettiin ookaamaan. Nyt sais hakea lääkkeet uudelleen käyttöön ku tästä imetyksen aikoinaan lopetan. Mutta jaksuja noihin, ei oo mitään kivaa se!



Sirppanalle jaksuja väsymyksen kestämiseen..miten sun hemppa onko ok?



Voi hurja sentään ku Joniki täyttää kohta 1v, onnea etukäteen!



Pönttis: ei muutako tänne vaan! Hurahtanu taidat sääki jo olla, eikö vaan :)



ON: eilen kävin nlassa. Kaikki muuten hyvin paitsi hb oli laskenu raudan syönnistä huolimatta..nyt pitäs tuplata annos, en tiiä missä välissä sen toisen ottais ku on niin tarkkaa..

Täti ultras taas ja siellä se meidän pikkuinen hurjasti viuhtoi menemään! Rakkautta sydän täynnä äitillä kyllä on! Kaikki pikkuisella hienosti, yks ylimääräinen juttu kyllä löyty nimittäin pippeli! Eli meidän äijävalta kasvaa!

Tänä aamuna tuli sellanen hienoinen pettymyksen tunne, ku ei sitä tyttöä tulekaan. Mutta tunne on vain hetken aikaa ja ei vie mihkään tätä valtavaa ihanuuden tunnetta vauvasta on se sitten poika tai tyttö!

Neiti-H saa sitte nauttia yksinoikeudesta olla isin tyttö jota todellakin 100% on! Poitsut on sitte äitin poikia ja onneksi mulla on iso syli!



Juups...ei muutako aurinkoisia kevätilmoja!



nani ja pikkuprinssi 18+1

Voi jukranpujut Tarald ja AmaliaJoel: ONNEA pienistä suloisista prinsseistä ja paljon pukluhaleja ja sinappilierua teille kaikille sinne! Ja nyt tosiaan nauttimaan kaikesta ihmeellisestä, kun viimeisiä omia lapsosia kiikuttelette kerran. Sitten vaan lapsenlapsia odottamaan...



Tuli Tarald aivan erityisen liikuttunut olo sinun poikasi syntymästä. Minun iku-uhana esikoispoika Jaro syntyi aivan samana päivänä klo:14:21 13 vuotta aiemmin :) Lisäksi minulla on "hoitopoika", joka myös syntynyt tuona päivänä (on nyt jo armeijassa), ja voin sanoa, että on hyvä päivä syntyä. Oikein kivoja, fiksuja härkäpoikia on nuistakin vilpereistä kasvanut :)



Nanille myös halaukset! Aivan ihana uutinen, että pieni mies teillekin on tulossa :) Nyt tsemppiä kovasti, hurjasti jo sinullakin viikkoja. Niin se aika vaan menee.



Watulle kans peukkuja rakenteisiin ja masunkasvatteluja. Pääsette nanin kanssa yhdessä sitten loppukiriin :)



Sirppanalle voimia ja kaikille muillekin tasapuolisesti vilkutuksia. Kova ikävä tänne kulmille aina vaan on...



Minulle kuuluu vaihtelevasti hyvää ja huonoa. Välillä on ihan ookoo-päiviä ja välillä tuntuu, että kuristaa niin ettei henki kulje... Ikävä on välillä aivan raastavaa! Oma kroppa on jotenkin outo. Ihme tuhrua tulee melkein päivittäin ja outoja kipuiluja aina silloin tällöin. Voihan se olla, että saa koko vehkeet viedä jo valtiolle. Haave kuitenkin elää jossain pienesti...



Vähän yrittänyt tässä muuten itseä vähän "kunnostaa". Olen painoa pudottanu nyt parissa viikossa "pussikuurilla" n.5kiloa (enää n.30 jälellä...)ja aktivoiduin taas kirpparibisnekseni kanssa eli tavaraa olen kantanut myyntipisteeseeni selkä väärällään. Ihan kiva kun on saanut puuhailla tollasen oman projektin parissa.



Mutta heipat teille, täytyy lähteä hinnoittelemaan tavaraa taas...



Terkuin: maalaisomppunen

Lämpimät onnittelut Taraldille ja AmaliaJoelille! Vauvauutiset kävin jo aiemmin lukemassa, mutta jotenkin on ollut niin huisketta, ettei ole ehtinyt kirjoittamaan mitään. Nytkin pitäisi tehdä jotain muuta, mutta kone, tai tarvittava nettisivu, oikkuilee, joten poikkesin tänne.



Aurinkoisia kesänalun päiviä kaikille!



T:Aamuhaamu ja Herttainen

Siinä se tulikin jo otsikossa, huomenna tärkeä päivä ;)

Jälleen täytyy todeta, että kyllä se aika vain nopeaa menee, vaikka sillon kun plussasi, tuntui ikuisuudelta että olis 20viikkoo kasassa.



Onnittelut AmaliaJoelille!!!



Meillä on myös tänään tärkeä päivä...pihantekijä saapuu vajaa tunnin päästä :D On tätä ootettuki, syksyllä piti tulla mutta olikin hänellä niin kiireitä ettei ehtinyt, mutta TÄNÄÄN :D

Ihanaa kun pian meilläkin on oikea piha, eikä sellanen ku raksalla asuis! Lasten lelut tottakai siedän, mutta muuten mun pihassani ei roju kasoja sallita, en kestä katella, ihan sama kuin talossa sisällä, en pysty asumaan tavaran ja rojun keskellä. Heti kun alkaa tuntua liikaa että joku kaappi liian täynnä, säkki esiin ja kierrätykseen kerään ja heti pois.

Muuten on lasten myötä tottunut siihen ettei joka paikka kiillä.



Mitäs sitten... no, oma vointi on ja ei oo ok. Kivat siitepölyallergiat päällä. Raskaus on sujunut hyvin, aivastaessa ja ylös noustessa aika usein repii ja raastaa mahasta ja se pääkipu seuraa mukana.

Maanantaina kävi neuvolassa, hb laskenut ja rautaa pitää syödä, paineet oikein hyvät, paino tipunut edelleen, sykkeet kuului, toki nyt liikkeetkin olen tuntenut hyvin jo pitkään.



Pian alkaa jo kesälomatkin, eskarilaisen kevätjuhla oli eilen ja tänään viimeinen eskaripv. Koululainen aloittaa lomansa lauantaina. Maanantaina saadaan kesälapsi ainakin kuukaudeksi, mun 13v pikkusiskoni, joka on vain vuoden meiän esikoista vanhempi. Oli viimekesänäkin kuukauden ja tykkäs näköjään olla kun uudestaan tulee.



Tällästä tänne, tulkaahan muutkin linjoille!



wattu ja pikkuinen