Lue keskustelun säännöt.
Miksi viette pienen (1-3 v.) kokopäivähoitoon, kun uusi vauva syntyy?
03.03.2012 |
Eikö se todellakaan ole teistä kohtuutonta pienelle lapselle?
Onpahan taas tullut tällaista perhettä seurattua. Ei kun 1,5-vuotias päiväkotiin vauvan tieltä. Ja kun vauvalla ikää 11 kk, ei kun päiväkotiin isosiskon seuraksi, jotta vanhempien ei vahingossakaan tarvitse hoitaa omia lapsiaan. :(
Kommentit (105)
joka kehtaa tunnustaa saman mitä tuttujen äitien kanssa ollaan todettu (meillä neljällä äidillä siis vauvat ja esikoiset 1½-3-vuotiaita).
Jos isompikin lapsi on kotona, ei ole hetken rauhaa.
Itse ei voi nukkua päiväunia.
Isompaa pitää viihdyttää eikä voi keskittyä vauvaan.
Isommalle pitäisi tehdä ruokaa, siivota jäljet ja ulkoiluttaa. On ihanaa kun joku muu tekee sen! Vauvassa on paljon työtä.
Ulkoilu- ei tarvitse mennä ulos seisomaan vaan voi käydä perhekahviloissa rauhassa, kampaajalla, kahviloissa ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toivottavasti kermaperseiden lapsitehtailu vähän rajoittuu kun häipyy SEKÄ kotihoidontuen loppuosa ETTä subjektiivinen pvhoito-oikeus.
Millä rahalla mammat luulee että noi maksetaan?
joka kehtaa tunnustaa saman mitä tuttujen äitien kanssa ollaan todettu (meillä neljällä äidillä siis vauvat ja esikoiset 1½-3-vuotiaita).
Jos isompikin lapsi on kotona, ei ole hetken rauhaa.
Itse ei voi nukkua päiväunia.
Isompaa pitää viihdyttää eikä voi keskittyä vauvaan.
Isommalle pitäisi tehdä ruokaa, siivota jäljet ja ulkoiluttaa. On ihanaa kun joku muu tekee sen! Vauvassa on paljon työtä.
Ulkoilu- ei tarvitse mennä ulos seisomaan vaan voi käydä perhekahviloissa rauhassa, kampaajalla, kahviloissa ym.
Meillä 2-v aloittaa syksyllä päiväkodin, kun toinen syntyy. Siis on pk:ssa 2 pvää viikossa ja nekin lyhyitä päiviä. Tämä siksi, että mun on pakko saada edes joskus nukkua päiväunet. Esikoisen kanssa yövalvominen oli todella uuvuttavaa ja nukuinkin aina hänen kanssaan päiväunia. Ilman niitä olisin luultavasti joko joutunut suljetulle osastolle tai minusta olisi tullut ihmisraunio. Yritän siis ennaltaehkäistä uupumustani.
Nyt tietysti joku rääkäisee, että ei olisi minunkaan pitänyt lapsia tehdä. No, minä satun olemaan sellainen ihminen, joka tarvitsee paljon unta. Mieheni ei tarvitse, pärjää 5-6h yöunilla tarvittaessa, mutta hän tekee pitkää työpäivää, joten en voi häntäkään velvoittaa joka yö valvomaan vauvan kanssa.
Tunnen itseni ja tiedän, että minulle on suuri henkireikä se, että pääsen vaikka 1-2 kertaa päivässä, kun esikoinen hoidossa, käymään vaikka kaupungilla kahvilla ilman, että pitää haukkana vahtia, ettei esikoinen juokse rullaportaisiin, auton alle jne.
Mutta en kyllä kokopäivähoitoon veisi 5 päiväksi viikossa esikoista. Kyllä haluan viettää paljon aikaa hänenkin kanssaan ja minusta hän ansaitsee saada olla kotona vielä paljon.
joka kehtaa tunnustaa saman mitä tuttujen äitien kanssa ollaan todettu (meillä neljällä äidillä siis vauvat ja esikoiset 1½-3-vuotiaita).
Jos isompikin lapsi on kotona, ei ole hetken rauhaa.
Itse ei voi nukkua päiväunia.
Isompaa pitää viihdyttää eikä voi keskittyä vauvaan.
Isommalle pitäisi tehdä ruokaa, siivota jäljet ja ulkoiluttaa. On ihanaa kun joku muu tekee sen! Vauvassa on paljon työtä.
Ulkoilu- ei tarvitse mennä ulos seisomaan vaan voi käydä perhekahviloissa rauhassa, kampaajalla, kahviloissa ym.
mutta sillä erotuksella, etten todellakaan veisi isompaa tämän takia päiväkotiin.
Et kai tosissasi kuvitellut, ettei kotiäidin arkeen kuulu paljon työtä? Kuvailet aivan normaaleja arkeen kuuluvia asioita, joista terve (lue: ei vakavasti masentunut tms.) äiti tai isä kyllä selviää.
Miksi vain esikoisella on oikeus saada äidin jakamaton huomio? Se kuuluu perheen kaikille lapsille.
Ja eihän sitä vanhempaa lasta/lapsia hylätä kokonaan, sehän on vain arkipäivisin, ehkä vain osan päivää siellä päiväkodissa.
Olen tämän kirjoittanut tänne aiemminkin, ja silloin sain kommentit "et usko tuohon itsekään".
No kyllä uskon ja olen myös toiminut niin. Lapset nyt 12v 14v ja 16v. Kukin on vuorollaan saanut olla vähintään 5kk kanssani kaksin päivät kotona. Nuorinkin meni hoitoon ollessaan 1v 7kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on hoitaa lapsensa väkisin kotona. Jos haluaa viedä isomman sisaruksen hoitoon ja hoitaa vain vauvaa kotona, mitä pahaa siinä on?
Jos vauvaa ei olisi, olisi isompi lapsi jokatapauksessa päiväkodissa.
Mikä meriitti on näännyttää itsensä kotona, jos ei jaksa eikä halua.
Vauvan ja taaperon äiti voi nukkua päiväunet niin, että menee taaperon kanssa suljetun oven taakse turvalliseen tilaan, laittaa lapsen esim. muovailemaan sillä välin kun itse torkkuu vieressä. Toinen vaihtoehto on laittaa video pyörimään hetkeksi ja nukkua lapsen vieressä sohvalla. Olenpa joskus tehnyt niinkin, että jos sain molemmat lapset nukkumaan tuplarattaisiin, kävin itse pitkäkseni pihapenkille rattaiden viereen ja nukuin siinä. :)
Ei näitä em. asioita tarvitse edes päivittäin harrastaa, mutta jos silloin tällöin saa otettua pienet torkut, niin se virkistää kummasti. Kekseliäisyyttä kehiin vain, mammat. Kyllä se siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vain esikoisella on oikeus saada äidin jakamaton huomio? Se kuuluu perheen kaikille lapsille.
Toisena, kolmantena jne. syntyvillä on oikeus sekä vanhempien että isosisarusten huomioon. Älkää tehkö luonnollisista asioista luonnottomia!
t. 16, jolla itselläänkin on 3 lasta ja jonka esikoinen ole kaiken kaikkiaan saanut enemmän huomiota kuin muutkaan.
en vienyt 2,5-vuotiasta päiväkotiin. Vein kerhoon 3 kertaa viikossa 4 tunniksi. Pieni ryhmä 6 lasta. Hetken hengähdystauko itselle vauvan kanssa ja pojalle leikkikavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse töissä päiväkodissa. 14 alle 3v joita yksi alle 1v, 6 kpl 1v, ja loput 2-3v. Olin järkyttyä, kun aloitin hommat. Pienimmät itkee tunti kausia joka päivä. Neljä aikuista ei pysty syöttämään ja sylittämään kaikkia tarvitsevia. Surku on suuri näiden pienten puolesta ja kaikkemme tehdään minkä vain aika antaa myöden. Pienimmät ovat kaiken lisäksi hoidossa pisintä päivää n.6.30- 16.00.
Olen ollut töissä myös isojen puolella ja siellä touhu inhimillisempää lasten kannalta, kun lapset osaa syödä, käydä vessassa jne..
Omat lapset hoidin 4vuotiaiksi koton. En olisi pystynyt viemään päiväkotiin, kun tiesin mitä se on. Eli aikuisia on siellä ihan liian vähän :(
joista kaikilla jotain terveydellistä häikkää (ei kovin vakavaa mutta silti toi lisää työtä siihen muutenkin kamalaan 3 vauvan rumbaan)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma esikoiseni jatkoi päiväkodissa (oli tuolloin 4-vuotias), kun meille syntyi kuopus. Aluksi vauva oli sairas (oikeasti), mutta 3 kk:n jälkeen otin esikoisen kotiin, kun sairaalareissut vähenivät ja vauva saatiin kuntoon. Otin ensi alkuun keskeytyksen, en halunnut menettää päiväkotipaikkaa. 4 kk:n kotonaolon jälkeen neuvolassa todettiin esikoisen jääneen jälkeen niin puheessa kuin motorisissa taidoissa. Suositeltiin toimintaterapiaa ja puheterapiaa, joista suositeltiin päivähoitoa vähintään kolme kertaa viikossa. Näin siis jatkoimme esikoisen päivähoitoa kolme kertaa viikossa, vaikka olin kotona.
Vaikka siis itse olen käyttänyt subjektiivista päivähoito-oikeutta, ihmettelen silti alle 3-vuotiaiden ja jopa alle 2-vuotiaiden laittamista päiväkotiin pois tieltä, kun kuopus syntyy. Meillä esikoinen jatkoi tutussa ryhmässä tuttujen kavereiden keskellä ja hyötyi itse päivähoidosta, mutta pienen laitto pois kotoa sisaruksen syntymän takia tuntuu aika julmalta tavalta. Noin pieni (alle 2-vuotias) kokee varmasti hylkäämisen tunteita, kun äiti on kotona vauvan kanssa. Lisäksi en ymmärrä, miksi ei ole tehty perhesuunnittelua, mietitty ikäeroa ja omia voimavaroja. Jos lapselle tekee sisaruksen vasta, kun tämä on 3-vuotias, voi hänet laittaa kerhoihin ja harrastuksiin tai päivähoitoonkin. Miksi siis tehdä lapset niin lyhyellä ikäerolla, jos jo heti alkuun tietää, että ei tule isompaa lasta jaksamaan kotona, vaikka molemmat lapset ovat terveitä ja normaaleja?
Niin kuin sanoin, jäävi olen kenenkään ratkaisuja moittimaan. Silti hämmästyttää ja ihmetyttää tämä etukäteisvarmuus jaksamisen puutteesta ja se, että sille ei olla valmiita tekemään mitään muita ratkaisuja (kuten vauvan siirtämistä seuraavaan vuoteen).
subjektiivinen oikeus päivähoitoon karsitaan pian pois, täysin järjetön kustannus yhteiskunnalle. Eri asia jos jokin sis. ym syy. Mutta terveen äidin terveen lapsen hoidattaminen päivähoidossa, kun äiti nukkuu päikkäreitä on aivan järjen vastaista. Nyt, kun yhteiskunnassa olisi jostain säästettävä tämä subjektiivinen hoito-oikeus on mielestäni ensimmäinen kohde.
Nimim. viiden äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta terveen äidin terveen lapsen hoidattaminen päivähoidossa, kun äiti nukkuu päikkäreitä on aivan järjen vastaista.
Miettikää nyt vähän, mihin se päiväkoti on oikeasti tarkoitettu. Miksi teette lapsia, jos ette niitä voi kotona hoitaa. On mullakin lapsi päiväkodissa, mutta käynnin töissä. Toista ei tule, ainakaan vielä, koska en jaksa valvoa kahden lapsen takia.
Ja sinulle kolmen äiti, jonka jokainen ansaitsi olla esikoinen. Mikset pitänyt lasten välillä pidempää taukoa? 4-5 vuotias ei varmasti enää ota nokkiinsa kun vauva saa vauvalle tarkoitetun huomion.
Äidin laiskuus ja itsekkyys on ainoa syy tuohon menettelyyn. Todellakin toivon ja rukoilen, että subjektiivinen päivähoito-oikeus poistuu, eikä ole mahdollista saada lasta hoitoon jos vanhempi on kotona. Ja jos ei siihen pysty, niin otetaan ne lapset sitten huostaan. Ei todellakaan pidä tehdä lapsia, jos niitten hoitaminen on ylivoimaista.
"Tarviin niin paljon unta" YHYY!
ihan hyvä pointti sulla, mutta KYSYN VAAN tästä perhesuunnittelusta: MISTÄ äiti tietää, mitä se elämä tulee oikeasti olemaan kahden alle 2v kanssa? Mistä niitä ennustajantaitoja saa? Itse hoidin 1v9kk ikäerolla kaksi kotona, en halunnut laitta isompaa kodin ulkopuoliseen hoitoon ja juu, lähellä sekoamista olin.
myöskään, että parivuotias joutuu joka aamu heräämään aikaisin ja vetäytymään hoitoon pois äidin ja vauvan "tieltä". Varmasti kiva tunne lapselle, kun häntä ei enää haluta pitää kotona. Meillä ei ainakaan kukaan ole niin paljoa päiväkodista nauttinut, että olisi sinne vapaapäivinään halunnut.
Väsyttää, joo. Mutta joskus vaan väsyttää enemmän. Ja voihan niitä lapsia haaveilla 7 vuoden ikäerolla, niin ehtii huilailla, kun esikoinen on koulussa. Ja tämä nyt ei koske sairastuneita/tukea tarvitsevia vaan juuri omaa mukavuudenhaluaan kotona lösöttäviä mammoja.
Niin ja kova meno on, jos parin vuoden ikäerolla on lapsia, johan sen tietää ilman ennustajaakin. Kaksivuotias kun on aika autettava ja täysin vahdittava.
vievät isomman lapsen päivähoitoon. Oman tuttavapiirin otannan mukaan illat on helposti yhtä kiukkua ja uhmaa, kun lapsi on väsynyt pitkän hoitopäivän jälkeen. Aamuisin pitää herätä viemään se lapsi päiväkotiin tai sitten mies vie, ja siinä on sitten omat tappelunsa lapsen kanssa. Koska isompi sisarus siivotaan pois vauvan tieltä, on nämä päiväkodissa olevat lapset tosi usein hankalia uutta tulokasta kohtaan, kiusaavat ja satuttavat. Kaiken huipuksi sen äidin pitää sitten viihdyttää sitä vauvaa päivisin, sen sijaan että lapset saisivat toisistaan seuraa.
Omassa kaveripiirissäni ne lapsistaan valittavat eniten juuri ne äidit, jotka on heidät laittaneet päiväkotiin. Minusta tuntuu, että me joilla on lapset kotona, päästään paljon helpommalla, kun lapset on levänneitä, saavat aikaa ja huomiota, ja vauvakin viihtyy kun on isompi kaverina. Olen myös sitä mieltä, että kenellekään äidille ei tee hyvää viettää päivät pelkästään sitä vauvaansa tuijotellen, siinä maailma pienenee ja kapenee. Isomman lapsen kanssa kuitenkin päivässä on rytmi, paljon menemistä, ihmisten tapaamista jne.
ihan hyvä pointti sulla, mutta KYSYN VAAN tästä perhesuunnittelusta: MISTÄ äiti tietää, mitä se elämä tulee oikeasti olemaan kahden alle 2v kanssa? Mistä niitä ennustajantaitoja saa? Itse hoidin 1v9kk ikäerolla kaksi kotona, en halunnut laitta isompaa kodin ulkopuoliseen hoitoon ja juu, lähellä sekoamista olin.
jos on muka niin daiju, ettei muuten ymmärrä syy-seuraussuhteita!
No ne 2 muutakin syytä sieltä vielä putkahtavat.