Mihin laitoit vastasyntyneen/vauvan nukkumaan yönsä?
Samaan sänkyyn kanssasi, samaan huoneeseen, omaan huoneeseen? Katsoin tuota 16 and pregnantia ja tuli mieleen, miten monet noista laittavat vauvan toiseen huoneeseen yksin nukkumaan. Itse otan varmaan samaan sänkyyn, sitten kun syntyy. Sitten vaan menee mies sohvalle, koska kaikki kolme ei mahduta...
Kommentit (75)
minä ja meis levottomia nukkujia, ja myöhemmin osottautui että vauva oli samanlainen eli hyöri ja pyöri ja möyri. Mulle miehen kanssa 160 cm sänky riittää just ja just, kapeammissa heräillään pitkin yötä kun ei mahdu kääntyilemään hyvin joten ei tuntunut hyvältä ajatukselta ottaa vauvaa samaan vänkyyn.
En minä ainakaan tykkäisi jos itselle niin kävisi, lapsenkaan takia. Pari yötä menisi mutta noin puolipysyvästi ei.
ja sekin jäi pois kun oli 4 kk. Vauvan oma huone on omamme vieressä ja ovet auki, joten hyvin kyllä kuulee vauvan äänet.
Syy miksi siirrettiin omaan huoneeseen oli se, että 7 kk iässä alkoi heräillä öisin valvomaan siinä 2-5 välillä pari ekrtaa viikossa, ja itse en sen jälkeen saanut unta ja lisäksi heräsin niinäkin öinä kun vauva sitten ukkui. Kokeeksi siirryimme miehen kanssa viereiseen huoneeseen nukkumaan, jolloin nuo yökukkumiset jäivät pois. Ja ekat yöt valvoin, joten tiedän ettei vauvalla ollut yöllä mitään hätää.
miten jaksatte herätä yöllä syöttämään vauvaa? vai nukkuuko teillä vauvelit jo täysiä yöunia?
Eikö teillä ole tarve tsekkailla että kaikki ok? Miksi oma huone? Olen aina miettinyt että laitetaanko nää lapset jo vauvana yökylään ja hoitoon alle 1v?
Itsekin olen vauvojani nukuttanut vieressäni, mutta ihmettelen tätä mustavalkoisuutta? Omassa huoneessa tyytyväisenä nukkuva vauva väitetään hylättävän päiväksi sitteriin, vietävän yökylään ja hoitoon alle vuoden ikäisenä ym. Miten nämä liittyvät toisiinsa? Ettekö ymmärrä, että vauvojakin on erilaisia?
Jos omassa huoneessa nukkuminen on suuri hylkäyskokemus, miten sitten päiväunet yksin ulkona vaunuissa? Meillä vauvoilla on nukkuneet vaunuissa yhtä pitkään kuin yöllä pisin yhtenäinen unipätkä. Vai ovatko vaunu-unetkin pahasta?
Meilläkin vauvat ovat aina halutessaan saaneet nukkua vieressä sängyssämme. En kuitenkaan voi väittää, että olisin pitänyt siitä. En itse saanut hyvin nukuttua ja hartiani olivat jumissa, kun vauva halusi olla koko ajan rinnalla ja toista kättä joutui koko ajan pitämään nostettuna vauvan pään yläpuolella.
Meillä tehtiin niin, että illalla vauva laitettiin nukkumaan omaan korisänkyynsä sänkymme vieressä. Ekalla yösyötöllä nostin viereeni, ja vauva nukkui perhepedissä loppuyön. Esikoinen lopetti yösyötöt varhain ja on siksi nukkunut omassa sängyssään ihan pienestä koko yön.
Kuopus puolestaan ei viihtynyt omassa sängyssä, vaan halusi viereen hyvin nopeasti. Sai siihen tulla ja niin nukuttiin loppuyö, katkonaisesti ja vähän väliä rinnalla käyden. 8 kk ikäisenä siirsin kokeeksi hänen sänkynsä omaan huoneeseensa, ja kas kummaa, vauvahan nukkui siellä entiseen verrattuna tosi hyvin. Väitän, että omaan huoneeseen siirto oli hyvä ratkaisu sekä kuopuksemme että itseni kannalta. Edelleen 1- ja 4-vuotiaina lapsemme saavat halutessaan tulla viereemme, mutta sitä tapahtuu harvoin. Kumpikin menee illalla tyytyväisenä nukkumaan huoneisiinsa, ja heräävät niissä aamulla.
ja sekin jäi pois kun oli 4 kk. Vauvan oma huone on omamme vieressä ja ovet auki, joten hyvin kyllä kuulee vauvan äänet.
Syy miksi siirrettiin omaan huoneeseen oli se, että 7 kk iässä alkoi heräillä öisin valvomaan siinä 2-5 välillä pari ekrtaa viikossa, ja itse en sen jälkeen saanut unta ja lisäksi heräsin niinäkin öinä kun vauva sitten ukkui. Kokeeksi siirryimme miehen kanssa viereiseen huoneeseen nukkumaan, jolloin nuo yökukkumiset jäivät pois. Ja ekat yöt valvoin, joten tiedän ettei vauvalla ollut yöllä mitään hätää.
miten jaksatte herätä yöllä syöttämään vauvaa? vai nukkuuko teillä vauvelit jo täysiä yöunia?
Eikö teillä ole tarve tsekkailla että kaikki ok? Miksi oma huone? Olen aina miettinyt että laitetaanko nää lapset jo vauvana yökylään ja hoitoon alle 1v?
ja sekin jäi pois kun oli 4 kk. Vauvan oma huone on omamme vieressä ja ovet auki, joten hyvin kyllä kuulee vauvan äänet.
Syy miksi siirrettiin omaan huoneeseen oli se, että 7 kk iässä alkoi heräillä öisin valvomaan siinä 2-5 välillä pari ekrtaa viikossa, ja itse en sen jälkeen saanut unta ja lisäksi heräsin niinäkin öinä kun vauva sitten ukkui. Kokeeksi siirryimme miehen kanssa viereiseen huoneeseen nukkumaan, jolloin nuo yökukkumiset jäivät pois. Ja ekat yöt valvoin, joten tiedän ettei vauvalla ollut yöllä mitään hätää.
miten jaksatte herätä yöllä syöttämään vauvaa? vai nukkuuko teillä vauvelit jo täysiä yöunia?
Eikö teillä ole tarve tsekkailla että kaikki ok? Miksi oma huone? Olen aina miettinyt että laitetaanko nää lapset jo vauvana yökylään ja hoitoon alle 1v?
7kk on ihan eri asia kuin vastasyntynyt joiden nukkumispaikasta oli kyse.
ainakaan mun kohdalla! Kukin tavallaan, mutta tuntuu oudolta laittaa vastasyntynyt moneksi tunniksi eroon äidistä, ja yhtä oudolta tuntuu viedä alle 1v yökylään. Ajattelin josko olis yhteyttä, että jos toinen ok niin toinenkin, että onko jotenki helpompi olla koko yö erossa kun on itsensäkin siihen totuttanut alusta pitäen. Totta puhuen vähän kadehdin näitä 'kovempia' (vai järki vs tunne?) äitejä jotka osaavat olla erossa. Heillä on varmaan helpompaa, enemmän omaa tilaa ja aikaa. Se kai siinä on takana? Tuskin vastasyntynyt tarvii omaa huonetta.
nukutin hänet imettäen meidän sänkyymme. Pinnasänky sijaitsee aivan meidän sänkymme vieressä (minun puolellani), jonne aina siirsin hänet ennenkuin kävin itse yöunille. Hän heräsi aina noin 4 tunnin päästä uudestaan tissille ja annoin nukkua vierelläni loppuyön.
Nyt hän on 8kk ja nukkunut parin kuukauden ikäisestä lähtien täydet yöunet (keskimäärin 10 tuntia yössä), ja aina omassa sängyssään. Edelleen siis samassa huoneessa kanssamme.
sairaalasta asti minun vieressä, ihanan tutussa ja turvallisessa maidon tuoksussa. Omaan sänkyyn samassa huoneessa ovat siirtyneet 4kk, 6kk ja 2kk iässä. Omaan huoneeseen ovat siirtyneet 1-2 vuoden iässä.
Matala kehto, siitä oli helppo roikottaa omaa kättä kehdossa jos vauva rauhaton.
Eka 4kk ikäisenä pinnasänkyyn ja omaan huoneeseen nukkumaan. Nukkui läpi yön 2 viikkosesta.
Toka pinnasankyyn 4kk ikäisenä ja 6kk ikäisenä siskon kanssa samaan huoneeseen nukkumaan. nukkuin läpi yön 4 viikon iäkäisenä.
Kolmas pinnasankyyn 5kk ikäisenä ja 6kk ikäisenä omaan huoneeseen. Nukkui läpi yön 3 viikkoisesta.
Tämä neljäs ei päässyt ollenkaan kehtoon, omassa pinnasängyssä alusta asti. Nyt reilun vuoden ikäinen ja edelleen vanhempien makuuhuoneessa, ei ole viidettä makkaria.
Nukkunut pääsääntöisesti läpi yön 3 kk ikäisestä. Joskus harvoin herää yöllä.
Aika törppöjä olette te, jotka "laitatte" miehen sohvalle vauvan tieltä.
Ettekö edes retkipatjalle oman sänkynne viereen?
Suomalaiset asuvat kohtuullisen väljästi. Silti ihmettelen, onko perheillä todella olemassa niin paljon huoneita, että uuden vauvan voi laittaa yksi omaan huoneeseen?
Meillä nukkui kehdossa vanhempien sängyn vieressä. Minä en olisi jaksanut hypätä monta kertaa yössä syöttämässä vauvaa toisessa huoneessa, vaikka huoneita meillä kyllä olisi riittänyt, vaikka kolmosille jokaiselle oma huone.
Myös mun mielestä on melko julmaa synnyttää avuton pieni kurttuinen vauva ja heti sen synnyttyä eristää se vanhemmista, pahimmillaan omaan huoneeseen yksin öisin ja päivisin sitteriin koko päiväksi.. Jos vauva ei osaa huutamalla vaatia huomioo ja syliä, se ei sitä sit saa :( Musta olis hienoa jos ihmiset ymmärtäis että perustyytyväinenkin vauva kaipaa kontaktia ja huomiota ihan koko hereilläoloaikansa ja yksin nukkuminen on luonnotonta ja varmaan hurjan pelottavaa kohtuun ja läheisyyteen tottuneen vauvan mielestä. :(
Saa itse nukkua rauhassa eikä tarvitse varoa vauvaa sängyssä eikä miestä tarvitse karkottaa mihinkään.
Ikinä ei kukaan lapsistani ole ollut samassa huoneessa öitään.
Nykyään sentään useimpina öinä nukkuvat ainakin alkuyön omassa sängyssä, hipsivät viereen aamuyöllä.
Vähän unenlaatu kärsii kun 160cm sängyssä on äiti, isä, 7v, 10v ja kissa. Todellista tilan maksimointia:)
Koiralle voisi vielä olla tilaa?
että viime yönä meidän vauvelilla oi jotenkin hankala olo, hän vääntelehti unissaan, kunnes käsi etsiytyi mun tukkaan, jolloin rauhoittui. Vauva tempoi aikansa tukastani, kunnes nukahti syvemmin. (Mulla oli vielä viitisen päivää sitten pitkä tukka, joten päänahkani on melko paatunut ja immuuni kaikenlaiselle kiskomiselle, joten vauvan tempominen ei ottanut kipeää, lähinnä vaan hymyilytti.)
Mä nukun tosi hyvin vauvan vieressä. Aluksi tietenkin kesti pari yötä tottua, ja kyllä mäkin pelkäsin, että tukahdutan vauvan jotenkin. Me nukuttiin vierekkäin jo sairaalassa, kun saatiin perhehuone (2 ekaa yötä vauva oli osaston vauvalassa, koska olin itse niin huonossa kunnossa, vauvan sain samaan huoneeseen vasta kun miehelle järjestyi paikka).
Meillä on futon-sänky, joka on mielestäni tosi hyvä vauvan nukuttamiseen: patja ei painu kuopille, kun me vanhemmat liikumme sängyssä, eikä pieni vauva pääse kierähtelemään esim. vatsalleen. Vauvalla on oma paikka meidän välissämme, ja hän nukkuu oman peittonsa alla. Tosin usein jää mun peiton alle, kun nukahdan imettäessäni.
Meidän perheelle tämä on tosi hyvä järjestely.
#64