Olen persoonallisuushäiriöinen ja eristäydyin siksi vapaaehtoisesti. Kysymyksiä?
Minulla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuulun siis siihen ihmisryhmään, jota joidenkin mukaan kannattaa välttää kuin ruttoa. Eli minun kanssani ei kannata seurustella tai avioitua ja ystävänäkin olen mahdoton. Luettuani kaikenlaisia kuvauksia siitä, millaista tuhoa voisin saada aikaan, päätin, että olen ihmisten kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista. Nyt en ole yli vuoteen tavannut juuri ketään.
Haluatteko kysyä jotain?
Kommentit (500)
Sen verran silmäilin artikkelia, että huomasin, kuinka hyvien ihmissuhteiden merkitys on suuri persoonallisuushäiriöisen hyvinvoinnille. Siinä taitaa olla syy, miksi en koskaan voi parantua: minulla sellaisia suhteita ei ole. -ap-
Printtailin itselleni sieltä joitain harjoituksia; vaikka minulla ei ole tietääkseni persoonallisuushäiriötä, luulen jonkinlaisen tunnetreenin silti olevan hyväksi. Ihmissuhteilla ei ole ainakaan mainitsemissani harjoituksissa mitään sijaa.
Sen verran silmäilin artikkelia, että huomasin, kuinka hyvien ihmissuhteiden merkitys on suuri persoonallisuushäiriöisen hyvinvoinnille. Siinä taitaa olla syy, miksi en koskaan voi parantua: minulla sellaisia suhteita ei ole. -ap-
Printtailin itselleni sieltä joitain harjoituksia; vaikka minulla ei ole tietääkseni persoonallisuushäiriötä, luulen jonkinlaisen tunnetreenin silti olevan hyväksi. Ihmissuhteilla ei ole ainakaan mainitsemissani harjoituksissa mitään sijaa.
Joissain kohdissa mainitaan, että persoonallisuushäiriöiset voivat yleensä hyvin, jos heillä on hyviä ihmissuhteita. Minä en ole onnistunut hankkimaan sellaisia enkä siis enää yritäkään.
Ehkä vielä kokeilen niitä harjoituksia. Mutta tietysti niiden tapaisia olen kokeillutkin, koska olen ollut terapiassa ja käynyt vuosia psykiatrillakin. -ap-
Jatkan ketjun aiheeseen sopivasti yksinpuhelua vastaamalla itselleni.
En ole kuullut mitään miehestä, jonka kanssa olin treffeillä eli kumpikaan ei kai sitten kiinnostunut toisesta osapuolesta. Jutellessamme huomasin viittaavani jatkuvasti ystäviini ja tuttaviini, vaikka en ole ollut kenenkään kanssa aikoihin yhteyksissä. En yrittänyt antaa itsestäni sosiaalista kuvaa, mutta sellainen varmaankin syntyi. Tietenkin olisi ollut vaikeaa kertoilla tästä eristäytyneestä elämäntyylistä ihan uudelle ihmiselle. Toisaalta olisihan sitä voinut kokeilla ihan huvin vuoksi.
En ole vielä poistanut deitti-ilmoitustani. Päivittäin tulee ainakin yksi yhteydenotto. En reagoi niihin mitenkään. Olen täysin varma, että kukaan ei ole etsimässä minun kaltaistani ihmistä. En myöskään osaa olla niin avoin, että kuvaisin itseäni persoonallisuushäiriöisenä ja masentuneena naisena, joka ei ole puoleentoista vuoteen jutellut syvällisemmin kuin yhden ihmisen kanssa. -ap-
Et koskaan tule muuttamaan mieltäsi sen suhteen, että joku oikeasti nauttisi seurastasi ja olisi mielellään sinuun yhteydessä.
Tulet aina ja ikuisesti kääntämään kaikki ystävyydenosoitukset piilovittuiluksi ja ivaksi. Sinulle ei riitä normaalit ystävyyden merkit, ei, haluat enemmän ja sekään ei riitä.
On siis sama ottaako yhteyttä usein tai harvoin, todellisuudessa käännät ja väännät asiat nurinpäin. Turhauttavaa. Tietäisit vain miten me muutkin olemme väsyneitä tähän arkeen, miten meitäkin masentaa ja tuntuu todella raskaalta pitää yllä ihmissuhteita, ponnistaen soitan rakkaille ystäville, edes joskus.... En kuitenkaan odota enää mitään, koska tiedän, että he muuten elelevät normaalia elämää ihmissuhteineen. Minä en vain sovi heidän kuvioihinsa. -ap-
Saatat olla osittain oikeassa. Mielestäni et kuitenkaan ole ihan ymmärtänyt, kuinka ihmissuhteeni ovat edenneet tai ehkä en vain ole selittänyt tarpeeksi hyvin. Yleensä nimittäin kaikki on mennyt aluksi hyvin. Molemmat osapuolet ovat olleet ystävällisiä, mielenkiintoisia ja mukavia. Mutta sitten jossain tilanteessa olen räjähtänyt ja toinen osapuoli on ilmaissut, ettei halua enää olla kanssani tekemisissä. Joillakin miehillä on riittänyt kärsivällisyyttä ja tuosta vaiheesta on selvitty. Muutaman samanlaisen räjähdyksen jälkeen hekin ovat luovuttaneet.
Uskon, että ihmiset voivat olla täysin vilpittömiä. Heillä vain on rajansa siinä, mitä he kestävät. Enimmäkseen ja eniten olen pettynyt vain itseeni. -ap-
Täytyy lisätä edelliseen, että kyllähän minä olen yrittänyt luoda ihmissuhteita ennen kuin aloitin tämän eristäytymisen. Pitkään toivoin omaa perhettäkin. Ja nyt sitten kävin treffeilläkin jokin aika sitten. Vaikuttaa vain siltä, ettei se mies sitten kuitenkaan halua tavata minua. Muutama viesti on tullut, mutta siinä kaikki. Todennäköisesti hän tapailee deittipalstan kautta muitakin naisia. -ap-
Jos vuorovaikustusta ei synny luontevasti, niin mua ei vittuakaan kiinnosta vaihtaa naapurin tai muun turhan ihmisen kanssa kuulumisia.
Vastaan jos kysytään, mutten itse aloita keskustelua, koska diipadaapa on ajanhukkaa.En ymmärrä tuollaista pakkososiaalistumista. Jos jonkun kanssa tulee juttuun se alkaa itsestään, ei pakottamalla.
En todellakaan harrasta jenkkimeinikiä ja kysele jokaisen vastaantulevan kuulumisia, koska ei kiinnosta vittuakaan.PM
Kieltämättä minuakaan ei hirveästi innosta jutella vain juttelemisen vuoksi ja Suomessa onneksi sitä ei edellytetäkään. -ap-
Ei ole edelleenkään kuulunut siitä miehestä. Tässä näkee, miten ei pitäisi elätellä toiveita ihmisten suhteen. Työssä käyvillä on tietysti kiireensä, mutta näyttää siltä, ettei mies tosiaan haluakaan tavata, vaikka on sellaista kirjoitellut. Yritän jatkossa olla tsekkaamatta sähköpostia ja puhelinta parin tunnein välein. Ehkä hän vähitellen unohtuu. -ap-
onko ne miehet jees vai ei. vähän aiemmin nillitit, ettet ole varma haluatko treffeille toista kertaa. Ja nyt sit kuitenkin ootkin halunnut oikein big time. Ehkä se, että sulla mielipide vaihtuu sen mukaan, mitä haluat tällä palstalla kulloinkin esittää, on yksi sun ongelmistasi. musta tuntuu, et kirjoitit nytkin vain saadaksesi postin aikaan, jotta joku vastaisi. No mä vastasin. Hanki lisää treffiseuraa, tai laita viesti sille heebolle!!!!! ja sitten, jos se ei ole kolmeen päivään vastannut, sitten rupee taas huokailee. Älä hyppää siihen tilaan, ennen kuin olet kokeillut ottaa häneen yhteyttä ja tullut torjutuksi. Ensin yritys, sitten epäonnistuminen, SITTEN VASTA toi sun iänikuinen murhe.
onko ne miehet jees vai ei. vähän aiemmin nillitit, ettet ole varma haluatko treffeille toista kertaa. Ja nyt sit kuitenkin ootkin halunnut oikein big time. Ehkä se, että sulla mielipide vaihtuu sen mukaan, mitä haluat tällä palstalla kulloinkin esittää, on yksi sun ongelmistasi. musta tuntuu, et kirjoitit nytkin vain saadaksesi postin aikaan, jotta joku vastaisi. No mä vastasin. Hanki lisää treffiseuraa, tai laita viesti sille heebolle!!!!! ja sitten, jos se ei ole kolmeen päivään vastannut, sitten rupee taas huokailee. Älä hyppää siihen tilaan, ennen kuin olet kokeillut ottaa häneen yhteyttä ja tullut torjutuksi. Ensin yritys, sitten epäonnistuminen, SITTEN VASTA toi sun iänikuinen murhe.
Tietysti olen kirjoitellut tänne vuorovaikutuksen toivossa, vaikka osittain onkin mennyt monologiksi.
Viimeisimpään viestiini mies ei ole vastannut, joten en nyt aio ahdistella häntä enempää. Minua harmittaa, että yleensä lähdin treffeille, joista näemmä seuraa vain tällaista teinimäistä murhetta ja huokailua. Muutenhan olen ollut ihan tyytyväinen valintaani elää yksin. -ap-
sellanen pikakevätromanssi. Unohda miehet, ne on niin helppoja ettei jaksa.
Mä lupaan etten ole kauheen ilkeä, ellet itse halua. PM
jos se on sun toiveuni..sä saat tehdä mulle ihan mitä vaan.PM
sellanen pikakevätromanssi. Unohda miehet, ne on niin helppoja ettei jaksa.
Mä lupaan etten ole kauheen ilkeä, ellet itse halua. PM
ja oon kyllä seurannut sun juttuja aivan liikaa,kun tulet jo uniinkin!! ja tämä on kyllä ihan sairasta! :D
sellanen pikakevätromanssi. Unohda miehet, ne on niin helppoja ettei jaksa. Mä lupaan etten ole kauheen ilkeä, ellet itse halua. PM
ja oon kyllä seurannut sun juttuja aivan liikaa,kun tulet jo uniinkin!! ja tämä on kyllä ihan sairasta! :D
joku ihanan määrätietoinen nainen, joka pistää mut kuriin...
sellanen pikakevätromanssi. Unohda miehet, ne on niin helppoja ettei jaksa. Mä lupaan etten ole kauheen ilkeä, ellet itse halua. PM
ja oon kyllä seurannut sun juttuja aivan liikaa,kun tulet jo uniinkin!! ja tämä on kyllä ihan sairasta! :D
joku ihanan määrätietoinen nainen, joka pistää mut kuriin...
mä kun olen ihan heteronainen,niin en kyllä voi sua valitettavasti auttaa.. mutta olet sä kyllä melkonen persoona tällä palstalla!
Korkeintaan joutuu pakkohoitoon kun haaveilee ja hymyilee itsekseen kaupungilla.
Korkeintaan joutuu pakkohoitoon kun haaveilee ja hymyilee itsekseen kaupungilla.
sellanen pikakevätromanssi. Unohda miehet, ne on niin helppoja ettei jaksa.
Mä lupaan etten ole kauheen ilkeä, ellet itse halua. PM
Jätän nyt väliin, mutta kiitos silti tarjouksesta. -ap-
sellanen pikakevätromanssi. Unohda miehet, ne on niin helppoja ettei jaksa. Mä lupaan etten ole kauheen ilkeä, ellet itse halua. PM
Jätän nyt väliin, mutta kiitos silti tarjouksesta. -ap-
Nettiseksiä ilman sitoumuksia naisen kanssa.
Ja huomenna voi jatkaa haaveilua ja naureskella itsekseen linja-autossa, kai ne jossain vaiheessa hoitoon kuskaavat.
PM puhut asiaa. Sosiaalisuus ei ole enää samanlaista kuin se oli vuonna 1990-luvulla tai sitä aikaisemmin. Moni psykologikaan ei sitä tajua.
Moni niin sanotusti sosiaalinen on vain itseään täynnä ja puhuvat kaikkea ikävää toisesta selän takana. Ja eivät juttele koskaan asianomaisen kanssa ja etsivät yleensä vikoja toisesta. Monikohan täällä oleva pystyy juttelemaan kaikkien henkilöiden kanssa kuten esim. kehitysvammaisten, ulkomaalaisten tai joilla erilaisia sairauksia. Vain koulutettu psykologi voi vain jutella ja neuvoa sen alaa potevaa henkilöä.
Narsistit aloittavat riidan toista osapuolta kohtaan etsimällä virheitä. Ne myös pahenevat. Narsisti on aina joltain osin sairas ja masentunut, joka voi vain pahoin omaa itseäänsä kohtaa. Hän vain säälii, koska ei ole kaunis kuin toinen tai on parempi jossain. Narsistit elävät omassa pienessä säälissään joka päivä ja ovat sosiaalisesti lahjakkaita. Tällaisia narsisteja on helppo löytää asiakaspalvelusta, kuten puhelinneuvonta. Heillä on selkeä ääni, mutta ei välttämättä mitenkään kaunis. Myös narsistejä on johtotehtävissä.
AP kuinka kauan olet käyttänyt masennuslääkkeitä ja mitä? Rauhoittavia bentsodiatsepiineja ei pitäisi käyttää pitkään sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon. Masennuslääkkeellä ilmeisesti hoidetaan joltain osin epävakaata persoonallisuutta. PK-seudulla pitäisi olla laajaa ja hyvää kognitiivista terapiaa. Pitää vain löytää oikea henkilö joka jaksaa sinun kanssa keskustella asioistasi. Asiat eivät ole ylivoimaisia.
Psykologit ovat luultavasti sinua kehottamaan miettimään asioita eri tavalla. Vastustamaan omia ajatuksia, joita on totellut koko elämän.
Narsistikin voivat olla epävakaita persoonaltaan, koska he takertuvat vanhoihin asioihin, tiuskivat turhista asioista aina kotona, toisen unohtamis pelosta häntä itseään kohtaan, jolloin on myös mustasukkaisuutta ja vähäisista asioista tehdään liian iso asia.
Kiitos linkistä. Sen verran silmäilin artikkelia, että huomasin, kuinka hyvien ihmissuhteiden merkitys on suuri persoonallisuushäiriöisen hyvinvoinnille. Siinä taitaa olla syy, miksi en koskaan voi parantua: minulla sellaisia suhteita ei ole. -ap-