Olen persoonallisuushäiriöinen ja eristäydyin siksi vapaaehtoisesti. Kysymyksiä?
Minulla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuulun siis siihen ihmisryhmään, jota joidenkin mukaan kannattaa välttää kuin ruttoa. Eli minun kanssani ei kannata seurustella tai avioitua ja ystävänäkin olen mahdoton. Luettuani kaikenlaisia kuvauksia siitä, millaista tuhoa voisin saada aikaan, päätin, että olen ihmisten kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista. Nyt en ole yli vuoteen tavannut juuri ketään.
Haluatteko kysyä jotain?
Kommentit (500)
Vastaus 188
Se mies teki todella, todella pahasti minua kohtaan. Tuntuu, etten selviä, koska tällaisia vastoinkäymisiä on ollut aivan liikaa elämäni varrella. Jos olisi edes joku, jonka kanssa puhua, mutta olen aivan yksin. -ap-
No kerro nyt mitä se mies teki, kun kerran tulit tänne sanomaan että se teki sinulle pahasti.
Siis toinen nainen? No, eihän hänessä sitten ollut miestä ollenkaan. Parempi sinulle kun et ehtinyt esim. perustaa tuollaisen kanssa perhettä - sitten olisit melkoisessa vankilassa.
Vastaus 190
Harmittaa kuitenkin, että harkintakykyni petti ja että edes tutustuin kehenkään. Opinkohan koskaan? Näitä rikkoutuneita ihmissuhteita on elämässäni jo enemmän kuin pystyn laskemaan. -ap-
Vastaus 191
Taas on mennyt monta päivää itsemurhaa ajatellessa. Nämäkin päivät olisin voinut jo olla kuollut kenenkään huomaamatta. Joskus kuvittelin, että kirjoitan jotain ennen kuolemaani, mutta en enää. Kukaan ei tarvitse mitään selityksiäni. -ap-
Sinulla ei siis mene aikaa töihin eikä ihmissuhteisiin? Ehdit lukea kaikki hyvät kirjat ja uppoutua muutenkin kaikkeen maailman taiteeseen. Ei kai sitä tarvitse kuolla, vaikka nuo keskiluokkaisen elämän standardijutut (työ, perhe) eivät sinulla toteutuneetkaan. Minusta jo yksinomaan maailman kirjallisuus on riittävä syy olla tappamatta itseään, vaikka "oikea elämä" olisikin mennyt metsään. Tällä en tarkoita vähätellä pahaa oloasi vaan tuoda esiin sitä että voi olla paljon monenlaisia asioita mille elää.
Vastaus 192
Luen noin 10 tuntia päivittäin. Mutta kirjat eivät korvaa ihmistä. Kirjat kertovat minulle koko ajan, että en elä, että vain luen elämästä. Olen kateellinen jopa romaanihenkilöille, jopa surkeimmille ihmiskohtaloille.
Se viimeinen ihmissuhde minut mursi. -ap-
Hei! Olosi ei kuulosta tällä hetkellä oikein hyvältä. Pystytkö irrottautumaan arjestasi ja ajatuksistasi esim. ottamalla äkkilähdön jonnekin aurinkoon? Matkoilla on aina tarjolla sellaisia kevyitä ja mukavia kontakteja muihin ihmisiin, joka jättää omat ongelmat ehkä hetkeksi taka-alalle. Ja aina voi eteen tulla ihmisiä tai tapahtumia, jotka muuttavat oman elämän suuntaa.
Vastaus 198
Netistä löytyy tietoa persoonallisuushäiriöistä. Voit myös lukea tämän ketjun, jos haluat. Me persoonallisuushäiriöiset olemme niitä ihmisiä, joiden kanssa ei kuulemma pitäisi olla missään tekemisissä. Joten jos törmäät kaltaisiini, pakene heti. -ap-
Vastaus 193
Ei taida olla mahdollisuutta lähteä nyt minnekään. Saattaisi tietysti olla parempi vaikka vain kadota jonnekin kuin tappaa itsensä. Mutta kaikkien näiden vuosikymmenten ja lukemattomien pettymysten jälkeen en usko minkään enää muuttuvan paremmaksi. Jonkin viikon tai parin matkan jälkeen pelkäisin tulla takaisin yksinäiseen asuntooni.Olen kokenut senkin liian monta kertaa.
Olen tässä valvonut ja miettinyt. Viimeisessä ihmissuhteessa asetelma oli vähän erilainen kuin aikaisemmissa. En saanut kohtauksia, vaan olin toisen ihmisen seurassa yllättävänkin rauhallinen. Silti en kelvannut. Jos olisin ollut sellainen parikymmentä vuotta sitten, minulla voisi olla asiat nyt toisin. -ap-
Vastaus 194
Yritin vielä miettiä, voisinko mennä jonnekin. Mutta en keksi mitään paikkaa, jossa minulla ei olisi yhtä paha olo kuin täälläkin. Kaikkiin tuttuihin paikkoihin liittyy ikäviä muistoja ja tuntemattomat paikat pelottavat. Sydän hakkaa, vatsa kouristelee, silmiin tunkee kyyneleitä. Olen kauhuissani. -ap-
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 05:36"]
Vastaus 193
Olen tässä valvonut ja miettinyt. Viimeisessä ihmissuhteessa asetelma oli vähän erilainen kuin aikaisemmissa. En saanut kohtauksia, vaan olin toisen ihmisen seurassa yllättävänkin rauhallinen. Silti en kelvannut. Jos olisin ollut sellainen parikymmentä vuotta sitten, minulla voisi olla asiat nyt toisin. -ap-
[/quote] Sinulla oli nyt vain huono yksilö kierroksessa, hänhän siis oli pettäjä, eli epärehellinen raukka joka ei vaadi itseltään sitä mitä muilta. Jos oma käyttäytymisesi ihmissuhteessa on muuttunut, tämähän voi johtua pers. häiriön helpottumisesta iän myötä? En siis tiedä asiasta, mutta olen lukenut monesti että nämä helpottuvat iän myötä. Eli jos sinulla olisi tapahtumassa tämänsuuntaista kehitystä, sehän voi vielä kääntää asiat paremmalle tolalle esim. seuraavassa suhteessa. Tai sitäseuraavassa. Onko näin, sitä et saa tietää jos nyt tämän yksittäisen roskaihmisen takia tapat itsesi. Nyt on vähän itsesääliä ilmassa.
Vastaus 201
Yritin katsella, minne voisin matkustaa, vaikka se käytännössä ei oikeastaan ole nyt mahdollista. Mutta mikään paikka ei kiinnosta. Sitä paitsi en jaksa mennä edes ruokakauppaan. Tuntuu, että pelkästään ikkunasta näkyvä auringonpaiste hajottaa minut. -ap-
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 15:28"]
Vastaus 201
Yritin katsella, minne voisin matkustaa, vaikka se käytännössä ei oikeastaan ole nyt mahdollista. Mutta mikään paikka ei kiinnosta. Sitä paitsi en jaksa mennä edes ruokakauppaan. Tuntuu, että pelkästään ikkunasta näkyvä auringonpaiste hajottaa minut. -ap-
[/quote]
Sama juttu. Vaimo ja lapset pakottavat minut ostoksille. Vaikka tuiskuaisi räntää niin on pakko mennä ostamaan sitä maanmainiota maksamakkaraa. Maksamakkaraa jota en edes itse syö ja kaihdankin sen makua. En myöskään pidä keitetyn kananmunan hajusta.
Sinulla ei ole ketään, kuka pakottaisi ruokakauppaan. Ehkä kissasta voisi olla sinulle pakottajaksi?
Vastaus 202
Voin kyllä pakottaa itseni ruokakauppaan, mutta en jaksa mennä sinne. Kaapeissa on riittävästi ruokaa, jos on tarvetta syödä jotakin. Jos tästä voimistun, yritän lähteä jonnekin kriisialueelle tai vastaavaa. Ehkä siellä pääsee hengestään tai vaihtoehtoisesti alkaa arvostaa tätä surkeaa elämää.
Kun aloin kirjoittaa tähän ketjuun, olin melko tyytyväinen elämääni. Minun olisi pitänyt pysyä päätöksessäni ja olla ryhtymättä minkäänlaiseen ihmissuhteeseen. Nyt olen niin rikki, että kaikki tuntuu pahalta. -ap-
Kyllä tästä riittää vatvottavaa vielä koko kesäksi ainakin.
Pitkä ketju, jota luin sieltä täältä. Ehkä joku onkin tätä jo suositellut, mutta... Oletkos kysellyt itsellesi DKT:tä? Jonoa varmaan tähän terapiaan on, mutta jossain vaiheessa varmaan vois päästä mukaan. Tämä on tosi tehokas tapa oppia sellaista käyttäytymistä, jolla pärjää elämässä. Elämäntaitoja, ja suunnattu juuri kaltaisistasi asioista kärsiville.
Hei ap? Miten sinulla sujuu nykyään? Et ole kirjoitellut pitkään aikaan.
Hei ap! Mitä sulle kuuluu? Olen lukenut ketjua pitkään ja olet ollut pitkään pois linjoilta. Laitahan kuulumisia!
Vastaus 187
Tarkoitin sellaista ihmisten tapaamista, jossa vähän avaudutaankin. Pärjään hienosti tilanteissa, joissa vain jutustellaan pinnallisesti. -ap-