MARRASKUISET 2012
Kommentit (555)
sipsu: Noita David-testejä minullakin on. Tosin puikkomallisia, kun tykkään enemmän käyttää niitä. Ja nyt viime kierrossa oli lisäksi Clearbluen hymynaama, mutta sitäkin käytän vain siksi, että harjoittelen kahdella testillä käyttöä, että osaan hieman edes arvailla sitten inseminaatioon mennessä, että miten pian ovulaatio on tulossa. Minähän siis tunnen ovulaation hyvin selvästi, joten siinä ei sinänsä ole ongelmaa.
Mutta olet oikeassa, että se lievittää stressiä, kun voi edes jotain tehdä. Minulla myös tikuttaminen on tuonut saman fiiliksen. Toisillehan se saattaa taas tuoda sitä stressiä, mutta onneksi jokainen voi valita itselleen parhaan tavan toimia. :) Ja tuo urheilu on kyllä niin hyvää stressin purkua. Harmittaa, kun on nyt näin kovat pakkaset, kun minun harrastukset on noita ulkoilmaharrastuksia... Kävin kyllä eilenkin koiran kanssa metsässä 45 minuuttia, eikä siellä kylmä tullut kuin kasvoille.
Alexandra: Voi että, sinäkin sitten täällä! Tulehan kertomaan heti, mitä se gyne sanoi.
Kieltämättä minua hieman harmitti, kun se hoitaja sanoi, että olisihan sen pariskunta-ajan voinut varata vähän aiemminkin, kun minulle alunperin sanottiin, että soita sitten, jos menkat alkaa viimeisen Clomi-kuurin jälkeen. Ymmärrän kyllä, että siellä on ruuhkaa, eikä niitä aikoja saa noin vain. Varsinkin, kun tuohon infoon ja keskusteluun kuulemma täytyy varata aina tunnin aika. Mikä kyllä sekin on hienoa, että sitä aikaa varataan noin paljon, kun normaalisti lääkäriajat on niin lyhyitä. Onneksi tämä hoitaja oli tosi ystävällinen kaikin puolin ja varmaan kuuli, että minulla ääni värisee siinä puhelun aikana, niin rupesi sitten edes jouduttamaan sitä asiaa sillä, että laittoi miehelle nuo verikokeet ja lohdutti, että onhan se inssi mahdollinen tässäkin kuussa vielä. Nyt kädet ristiin vaan, että se ovulaatio olisi vasta sen pariskunta-ajan jälkeen. Ilman noita Clomejahan se olisikin, mutta kun ne on niin selvästi lyhentäneet tätä kiertoa, mikä on toki hyvä asia.
ON: Minulla ei ole kyllä oikeastaan mitään uutta kerrottavaa. Alexandralle tuossa tarinoinkin vielä näitä samoja tuntemuksia tästä tilanteesta. Menkkavuoto oli eilen vielä melko niukkaa, mistä olen iloinen. Tänä aamuna vasta enemmän kunnon vuotoa. Kyllä sitä vuotoa pitää tullakin, mutta hyvä jos viivästyivät edes päivällä kuitenkin. Se on päivän lähempänä sitä mahdollisuutta, että inssi saataisiin tehtyä tässä kuussa.
Eilen oli miehenkin kanssa hieman hankala päivä. Melko stressaavaa varmasti molemmille ja eilen tuntui, ettei kumpikaan osaa oikein toisiaan nyt tukea tässä asiassa. Toki mies nukkuikin huonosti yövuoron jälkeen, mikä vaikuttaa aina meidän väliseen kommunikointiin. Sain kuitenkin illalla otettua sellaisen hyvän keskustelun vielä tästä tilanteesta. Mies kun ei ihan niin paljon ymmärrä näistä hoidoista ja ottaa muutenkin asiat vastaan silloin, kun ne tulevat kohdalle. Esitin ihan suoran kysymyksen, että "tiedätkö sinä nyt missä mennään ja mitä kahden viikon päästä tapahtuu?". Saatiin sitten juteltua ja minä kerroin vaihe vaiheelta, että mitä tapahtuu. Lähinnä halusin varmistaa, että mies oikeasti ymmärtää, että jos siellä keskusteluajalla ultrassa näkyykin vielä irtoamaton follikkeli, niin se inssi voi olla oikeasti parhaimmillaan vaikka samana päivänä. Ettei tule sitten ihan yllätyksenä, että asiat tapahtuukin näin nopeasti. Ja että on henkisesti valmistautunut siihen spermanäytteen antamiseen, kun se on vähän hankala paikka ollut molemmilla kerroilla.
Huomaan kyllä itsestäni, että tämä asia on nyt niin pinnalla, että kirjoitan ja kirjoitan ja varmasti toistan samoja asioitakin. Onneksi kirjoittaminen helpottaa oloa oikeasti. Ja se, että te olette täällä tukena. :)
Marjana kp 2/28-32 yk23
...tänne minäkin tädin hyökkäyksestä heti aamutuimaan. Ei hämääntynyt täti muutosta vaikken erikseen uutta osoitetta ilmoittanutkaan. Mutta kai sillä on joku sopimus Itellan kanssa, että varmasti tietää mihin mennä ja sehän näköjään ei jätä yhtään paikkaa käymättä. Höh.
Eli: itse olen 37, mies muutaman vuoden vanhempi. Vanha pari ollaan siis :). Meillä on maailman suloisin poika, joka syntyi 08/11. Toista toivotaan pienellä ikäerolla samalla tiedostaen, ettei se välttis mene ihan niin, kun toivoisi. Miehellä lapsia edellisestä liitosta, joten uusperhesysteemillä mennään.
Marjana, ihan hirmuisesti voimia sinulle. Tuo on varmasti vaikea ja koetteleva paikka monellakin tavalla. Mutta anna tulla tänne vaan, jos kirjoittaminen yhtään helpottaa. Annan sinulle ihan virallisen luvan toistaa itseäsi niin monta kertaa, kuin tarvetta on :). Hienoa, että ootte miehen kanssa saaneet puhuttua ja kiva, että pääsette reissunkin, niin tulee toivottavasti muuta ajateltavaa edes hetkeksi.
Alexandra, sinäkin täällä :(. Kuulostaa kyllä kummalliselta tuo sinun tilanteesi. Halauksia.
Muille sitten myöhemmin, kun taas on kärryillä ketä täällä on ja missä mennään...
Niisku kp1/28 yk4
Niisku: Tädin penteleellä on selvästi suhteita ja laajat verkostot. Auttaiskohan, jos ripustaisi valkosipulia oven karmeihin...? :D
ON: Nää ekat luomumenkat on kyllä oudot. Ekan päivän vuoto oli niukkaa, eilen jo vähän pääsi vauhtiin, mutta tänään on taas ollut nihkeenä, siteeseen asti tullut vaan muutama pisara. Normaalisti mulla siis melko runsaat kuukautiset, ja kesto 5-6 päivää. Mutta kaipa tällainen sekoilu on yleistä pillereiden jälkeen.
Menin tänään lipsauttamaan työkaverilleni, että meillä ei ole nyt mitään ehkäisyä käytössä. Hän sanoi nähneensä painajaista (!) siitä, että olisin raskaana :D Kumpusi varmaan siitä, kun joutui tekemään mun työni lomamatkani ajan. Esimieheni tavallaan tietää jo, meillä oli viime vuoden puolella keskustelua aiheesta ja paljastin että alamme tänä vuonna yrittämään. Me tiedetään täällä toistemme asiat melko yksityiskohtaisesti (joskus tuntuu että vähän liiankin...), mä oon varmaan pidättyväisin koko porukasta, mutta olenkin uusin talossa, 4,5 vuotta vasta ollut ;)
Enhän minä malta olla täältä pois. Onhan tämä jollain tavalla terapauttista kirjoitella omia tuntemuksia, ja ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa, mikäli siis seuraan saa liittyä ?:)
Eli lokakuisissa hetken olin, mutta täti pyrhälti kylään, tosin erittäin kummallisella tavalla, kuukautiset kestivät sen huimat 2-3pv. Lopetin siis pillerit viime elokuussa, ja heti tärppäsi, mutta kesken meni. Sen jälkeen ei ole normaalista kierrosta ollut tietoakaan, nyt alkoi jotenkuten normaaliin aikaan, mutta tosiaan tuo kesto nyt ei ollut päätä huimaava.
Ja jos nyt hieman itsestä, elikkä itse olen 27, ja mies 30. Yritystä takana nyt muutama kerta, ja toivottavasti ei niin montaa enää edessä. Toivottavasti mahdollisimman pian tärppäis, meillä kaikilla tietysti :)
Mutta eikun uutta putkeen, ja kokeilemaan, josko tässä kierrossa tärppäis. Tosin, olen ehkä osannut luopua ajatuksesta, että nyt on se lapsi tehtävä, ja saatava aluilleen, seksikin maistuu paljon paremmalta, kun siihen ihan oikeasti heittäytyy, ja nauttii tilanteesta :)
Plussa onnea meille kaikille, ja toivotaan että tädit jää pois, ja ovikset tulee ajallaan, ja kaikille, eikä ne jäisi pois :)
-Kp 10/25-28, yk2, km1-
Ilmoittaudun mukaan kuumeiluun. Olen 29-vuotias ja mieheni on 32 v. Yhdessä olemme olleet 9 vuotta ja yritystä takana 3 vuotta. Taustalla minun kilpirauhasen vajaatoiminta ja pco. Tällä hetkellä kp 2 menossa/31-33. Viime kierrossa olin varma, että nyt tärppäsi, koska lääkärin mukaan olin ovuloinut (kp 12), ja kuukautiset olivat myöhässä. Menkat alkoivat kuitenkin kp 39 jälkeen :( En tiedä menikö kesken, vai oliko vain muuten myöhässä...
Sain pari viikkoa sitten yksityiseltä lähetteen keskussairaalaan pco:n vuoksi, mutta aika on vasta toukokuun lopussa! Harmittaa, että joudumme odottamaan kesään asti.
No niin, uusia tullut lisää joukkoon. Pahoittelut teille jotka "tipahditte" lokakuisista tänne tädin myötä.
Paljon on tullut kirjoituksia, summa summarun kaikille: mä niin toivon että täällä marraskuisissa puhaltais plussatuulet oikein huolella. Joten hurjasti onnentoivotuksia kaikille.
Omasta tilanteesta sen verran, että en pystynyt olemaan testaamatta vaikka nyt "vasta" kp 29. Negaa näytti :( Että sais se täti nyt tulla ja tehdä pikavisiittinsä sitten. Ärsyttää tällänen odottelu. Ei tunnu että olisin raskaana, ei tunnu että alkais menkatkaan. Pöh..
Makoisia unia kaikille!
Norppa
Marjana: Tuo on jotenkin niin tyypillistä että sitten sanovat että olisihan sen ajan voinut jo aikaisemmin varata, vaikka teitä nimenomaan oli neuvottu soittamaan vasta jos menkat alkavat. :( Harmi myös että teillä on kotona ollut nyt stressiä ja harmitusta tämän asian tiimoilta. On se vain niin iso asia että pakostakin vaikuttaa ihan arkeenkin. Varmasti oli hyvä päätös kysyä mieheltäsi noin suoraan ja sitten valmistella häntä ja kertoa mitä on edessä. Meillä ainakin on myös niin että mies ei kyllä paljoa tiedä mistään tähän projektiin liittyvästä. Yritän sitten pienissä annoksissa tarpeen mukaan antaa hänelle lisätietoa. Hienoa että täti alkoi sinulla nyt vähän myöhemmin, ehkä ehtisi se inssi tosiaan vielä tähän kiertoon. Pidän peukkuja! Kirjoittelen meidän tilanteesta omanapaan :)
Niisku: Pahoittelut sinullekin tänne tipahtamisesta! Joskus tuntuu kieltämättä että tässä projektissa on enemmänkin niitä outoja ja poikkeuksellisia tilanteita, kun niitä normaaleja :)
Sipsu: Kylläpä tuollainen vuodon vaihtelevuus ikävä kyllä on normaalia pillereiden lopettamisen jälkeen. Mutta, positiivista siinä että olet juuri lopettanut pillerit on se että olen kuullut että silloin sitä on hedelmällisimmillään!
Viivi: Tervetuloa seuraan! Ja pahoittelut siitä että ”pääset” suoraan liittymään meidän pidempien yrittäneiden seuraan. Kylläkin, sinulla on tuota yritysaikaa kyllä takana jo huimasti. Toivottavasti nyt sitten vihdoinkin saisitte sen kaipaamanne käärön! Uskomatonta että joudut vielä toukokuulle odottamaan!
ON: No niin, nyt on gynen kanssa puhuttu. Ja niinkun yleensä, puhelun jälkeen tuli sitten vasta mieleen se tärkein kysymys... No, joka tapauksessa. Ilmeisesti hormoonit voivat aiheuttaa sen, että täti ei ala kunnolla, joten kun ne lopettaa, pitäisi vuodonkin kunnolla alkaa. Kaikki tuntuu olevan kiinni siitä plussaanko vai en. Eli, jos eilen olisin testatessa plussannut, olisin vielä jatkanut hormooneja viikon. Koska sain negan, lopetin ne eilen. Gyne oli myös sitä mieltä että kyllä testissä jo jotain näkyisi, vaikka eilen olikin hymynaamasta vasta kaksi viikkoa. Itse en rehellisesti sanottuna ole ihan varma siitä että näkyykö minulla noin aikaisin. Ei näkynyt viimeksikään... Toisaalta, eikö se voi näkyä yksilöllisesti eri raskauksissakin? No, joka tapauksessa, nyt siis odotellaan tätiä saapuvaksi ja sitten kun runsas vuoto alkaa on vasta kp1. Nämä lauantaista lähtien tiputtelut lasketaa "viime kiertoon". Niin ja se tärkein kysymys, minkä unohdin kysyä, oli tietenkin se miksi tätä tiputtelua tuli niin aikaisin ja jos on täti, joka koputtelee, niin miksi niin aikaisin ja onko se ongelma. Gyne sanoi kyllä että raskaaksi tullessa voi kyllä nimenomaan tiputella näin, mutta koska testi oli nega, niin sen mukaan mennään. Aitoon vauvakuumeilijatyyliin totta kai toivon ettei se täti sieltä kurvaakaan paikalle (todennäköisyys minimaalinen) :D Todellisuudessa kuitenkin oletan runsaan vuodon alkavan jo tänään. Ja sitten ei muuta kun nokka kohti uutta kiertoa ja uuden oviksen etsintään!
Alexandra, kp33/28-32, yk6+km+yk5
Heippa!
Tulen kurkkaamaan tänne taas pitkästä aikaa, ja tuon mukanani rakenneultra kuulumisia. Tässä on ollut kaikenlaista niin kauheesti, ja olen monta kertaa miettinyt mitä teille täällä kuuluu. Olisin niin toivonut näkeväni teidät Marjana ja Alexandra jo tuolla odotuspuolella. Ilmeisesti teillä asiat kuitenkin rullaa hienosti eteenpäin pettymyksistä huolimatta. Ihana nähdä kuinka jaksatte aina olla niin positiivisia!! Ja aivan varmasti teidät palkitaan vielä!! noin ihania ihmisiä kun olette, olisin niin halunnut jutella teidän kanssa raskauden iloista yhdessä kun olisimme odottaneet samaan aikaan, mutta onneksi voin käydä teitä täällä moikkaamassa. OLETTE AJATUKSISSANI!!!
Sitten omaa napaa. Meillä iski kamala vesirokko aalto, ja miehenikin sai sen koska ei ole sairastanut lapsena, oli siis aivan kamalan kipeä, kuumetta lähes 40 astetta ja joka paikka rakkuloilla, hyvä ettei sairaalaan joutunut, onneksi sai viruslääkityksen, sillä sai taudin talttumaan hieman nopeammin. Lapset taas selvisivät parilla näpyllä ja pienellä lämpöilyllä. Itse olin onneksi sairastanut sen joten olin immuuni. Saattaa olla vaarallinen raskaana olevalle jos ei ole sairastanut lapsena. Onneksi ollaan siitä nyt jo selvitty ja mieskin palaili 2 viikon sairaslomalta takaisin töihin.
Surullisinta oli myös kun hän ei päässyt mukaan rakenneultraan, vaikka olisi niin halunut. Otin sitten äitini mukaan, ja kyllä siellä molemmilla nousi kyynel silmäkulmaan, kun pikkuinen siellä melskasi, kaikki oli vauvalla hyvin, pari päivää oli edellä kehityksessä, ei vaikuta laskettuun aikaan. Tyttö siellä taitaa kelliä nyt tällä kertaa, kokoajan on ollutkin sellainen tyttöolo, ja kovasti lääkäri lupaili tyttöä. Olihan mun pakko sitten heti kipaista ostamassa jotain vaaleanpunaista :) Puolivälikin ohitettiin ja vielä olisi lähes samanmoiset jäljellä. Masu on jo varsinainen pallo, juu ei tätä enää salata töissä eikä missään muuallakaan. :)
Marjana: Toivotaan että ovis ei ehdi menemään ohi tuohon teidän aikaan mennessä, vaan pääsette inseminaatioon jo tässä kuussa, ja siitä sitten saisitte sen vahvan plussan!!! täytyy käydä täällä jännäämässä!!! Tiedän sen tunteen kun kaikki menee pieleen, ja kuinka vaikeaa siitä on nousta taas pystyyn ja uuteen yritykseen!! Meillä hiukka samanlainen tausta.. En kyllä vieläkään voi ymmärtää miten olen jo 2 krt tullut raskaaksi pelkän miehen syömän clomifenin avulla, koska aluksi kaikki oli niin vaikeaa, eikä raskaus alkanut millään.
Alexandralle myös voimia tulevaan, toivottavasti lääkitys toimii ja vahvistaa kohdun limakalvoa, kuitenkin olet kerran jo raskaaksi tullut, varmasti tulet vielä uudelleen.
Kaikille muillekin onnea yrityksiin ja oikein ihanaa vaikkakin hieman kylmää viikkoa! Muistakaa että yritys/ pitkäkin odotus palkitaan varmasti!
Palailen taas kertoilemaan kuulumisia
T. Enisa ja pikkuinen 21+1
No niin, täti punainen siis in the house. Arvasin..
Eli Emmastiina päivitteletkö mut kp 1/27-32. Kiitos hirmusti!
Norppa kp 1/27-32, yk3
Mä en voi muuta kuin nostaa hattua kaikille teille, joilla on yrityskertoja useampi takana. Mieletöntä miten te voitte ajatella silti niin positiivisesti, ja ajatella aina jotain hyvää jostain, vaikka elämä potkii päähän oikein urakalla. Henkiläkohtaisesti keskenmeno oli äärimmäisen rankka kokemus, ja olen siitä saakka ajatellut, että en minä tule koskaan saamaan ihan "luomusti" lasta. Täällä kun on lukenut teidän kokemuksia, ja tarinoita, sitä jotenkin rohkaistuu, ja saa lisää energiaa yrittämiseen ja jaksamiseen. Välillä tuntuu, että olen ainut kenellä ei ole maha pystyssä, tai joka haluaa esikoisensa. Mutta väärässä olen, ja aina kun tällainen "epätoivo" iskee, kipitän näille sivuille lukemaan tarinoita:)
Jotenkin kun jaksaisi nyt pitää pään pystyssä, koska meillä nyt vasta niin alussa tämä yrittäminen, ja jos nyt tarkkoja ollaan, niin ovis taitaa koputella jo ovella, eli ei kai tässä auta muu kuin kaapata mies kainaloon, ja mennä makuuhuoneeseen. Kuten kerroin, keskenmeno kummittelee marraskuulta, ja kierto ei ole normaaliin palannut, joten sekin tässä stressaa. Joskus nuorempana mulla on ollut klamydia, ja siitä en ihan heti tiennyt, joten hirvittävä pelko on siitä, että onko se saanut jotain tuhoja aikaan tuolla. Tosin, olen kaiketi ymmärtänyt niin, että useampi vuosi vaaditaan siihen, että jotain mullistavaa esim. klamydia on saanut aikaan. Mene ja tiedä.
Hirveästi tsemppiä kaikille, joille täti on kaahannut kylään, kyllä me täältä vielä noustaan, ja ketään meistä ei löydy Joulukuun kuumeilijoista ;)
-C-
Mä en vaan sivusta seuraillut tätä teijän ketjua, kirjotellut enempi tuonne "syysvauva toiveissa 2012" puolelle..mutta siis minä 27v ja mies 25v ekaa yritetään nyt toista kiertoa..juurikin tänään tai huomenna pitäisi menkkojen alkaa. Mua on kauheasti mietityttänyt tuo kilpirauhasen vajaatoiminta ja kun Viivi sinä mainitsit siitä niin pakko kysyä miten se vaikuttaa raskautumiseen? Minulla siis viime kesänä testattu se ja arvot oli vähän koholla..pyysin itse verkokokeita kun oireet olivat kovin samanlaiset. No oireet pikkuhiljaa hävisivät ja pari kuukautta sen jälkeen testattiin uudelleen ja kaikki arvot oli normaalit. Kuitenkin kun olen kuullut että se saattaaa vaikeuttaa raskaaksi tuloa niin mietityttää entä jos ne arvot taas nousevat..stressaanko mä nyt ihan turhaan? Lääkäri itse sanoi että testiin taas jos oireilut palaavat..
Plussatuulia kaikille:) Ihanaa on ollut seurailla teitä!
Seuraan taustalla ja yritän päästä jyvälle kaikkien tilanteesta. Toivottavasti saamme paljon marraskuisia pienokaisia.
Marjana - Meillä ensimmäinen sai alkunsa 6kk yritäämisen jälkeen (aiemmin pillerit) ja toinen antoi odottaa itseään vuoden (tähän syynä se, ettei kuukautiseni alkaneet imetyksen aikana, ja ensimmäinen imetettävä kun oli kyseessä jaksoin kuumeilla ja imettää samaan aikaan. Tulin raskaaksi aika pian imettämisen lopettamisen jälkeen.) Kolmannesta oltiin puhuttu ja ajateltu, että tulee jos on tullakseen. Iski paha olo ja karmea kiukutus, mutta meni monta viikkoa ennen kuin älysin tehdä testin (siis taustalla ainoastaan kaksi raskauspahoinvointia ja biologian perusteetkin pitäisi olla hallussa.Kai sitä jotenkin ajatteli, etten voi tulla raskaaksi jos ei ole täysi yritys päällä). Eli sillä kerralla ei kyllä kestänyt kauaa. Nyt ajattelen, että tämä hormoniehkäisy saattaa vaikuttaa kehooni taas kuten pillerit ja yritysaika on ehkä pidempi. Olisi kuitenkin ihanaa saada vauva pian! Ja ehkäpä jopa tämän vuoden puolella, jotta ikäero edellisen kanssa olisi kouluvuosissa vain kolme, vaikka todellisuudessa olisi lähes 4 (kuopus syntynyt alkuvuonna 09). Tämä on todellisuudessa tietysti ihan sivuseikka.
Kaikille tasapuolisesti onnekasta kiertoa!
Onnekas äiti kp 9/30, yk1
Niisku: Valitettavasti tuo täti tosiaan löytää aina perille, vaikka yrittäisi kuinka harhauttaa osoitteenvaihdoksilla tai matkoilla sitä.
sipsu: Melkoisen hienoa, että teillä on noin avoin työpaikka! Minä en uskalla kyllä työnantajalle kertoa tästä yrityksestä, vaikka tiedän, että kyllä hän varmasti raskauteen suhtautuukin hyvin sinänsä.
Viivi: Tervetuloa! Testasitko missään vaiheessa viime kierrossa, että oliko siellä kiinnittymisyritys?
Norppa: Höh! Negan testaaminen on inhaa. :( Toisaalta hyvä, että se täti tuli sitten nopeasti, niin ei joutunut montaa päivää asiaa harmittelemaan ja odottelemaan.
Alexandra: Nyt on kotonakin taas mennyt mukavammin ja ollut rennompaa. Vauva-asiasta ei ole puhuttu nyt enää ja varmaan yritetäänkin olla hiljakseen sen suhteen ennen sitä lääkärikäyntiä. Päätin, että viikonlopun reissulla en sano sanaakaan koko projektista vaan nautitaan ihan vain toisistamme.
Kyllähän se testin voi tosiaan samalla ihmisillä eri raskauksissa näyttää plussaa eri aikaan. Riippuu pelkästään jo ihan kiinnittymisajankohdasta. Hyvä, että sait gyneltä vähän lisäselvyyttä noihin asioihin. Jos se täti sieltä saapuu, niin jatkatko samoilla hormoneilla ensi kierrossa? Minkä nimisiä sinulla muuten olikaan käytössä?
Enisa: Onpa ihana kuulla sinusta. :) Tuo vesirokko aikuisiällä on kyllä aika kamala tauti. Onneksi suurin osa saa sen jo lapsena. Mietin joskus tuota, että olisiko meilläkin kenties apua siitä, jos mies söisi noita Clomeja minun sijaan... Mutta ei lääkäri ole sitä kertaakaan edes ehdottanut, joten ilmeisesti se ei ole meidän kohdalla harkinnan arvoista edes.
Claudia: Minä puolestani en voi muuta kuin ihmetellä miten te keskenmenon saaneet jaksatte saada uutta potkua aloittaa taas alusta. Tottakai varsinkin esikoista yrittäessä se tieto siitä, että raskaaksi tuleminen on mahdollista, helpottaa hieman mieltä. Itselläni pari joskus saatua haamua jo on auttanut tuomaan uskoa siihen, että kyllä siellä kropassa jotain ainakin yrittää tapahtua. Elämää kun ei vaan kannata tuhlata vain odotteluun ja murehtimiseen. Pitää yrittää nauttia niistä asioista, jotka on käsillä NYT. :)
Ja en usko, että tuo sinun klamydiatartuntasi on tehnyt vauvahaaveille hallaa, koska olet jo kerran tullut raskaaksi. Yleensähän klamydian ikävä haitta on, että se saattaa tehdä niitä ns. kiinnikkeitä munanjohtimiin, jolloin raskaaksi tuleminen vaikeutuu tai voi olla jopa mahdotonta ilman lapsettomuushoitoja. Ja tuokin klamydian aiheuttama hankaluus tulee yleensä, jos tauti on pitkään hoitamatta tai sen saa uudestaan. Enkä mitenkään vähättele klamydian merkitystä, koska onhan se merkittävä lapsettomuuden aiheuttaja, mutta tuskin sinun kohdallasi kuitenkaan.
Tämä kirjoittaminen on kyllä oikeasti terapeuttista. Ja seksistä kannattaakin nauttia ihan ilman vauvakuumeiluakin. Onhan se sen verran hieno yhteinen harrastus kuitenkin. :)
saltsi: Minun käsittääkseni kilpirauhasen vajaatoiminta ei sinänsä vaikuta raskautumiseen, mutta huonossa tasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta kylläkin voi hankaloittaa. Siksihän ne ottaa kilppariarvot heti, kun marssii lapsettomuusasioissa lääkärin juttusille.
Onnekas äiti: Kyllä sinulla on varsin hyvät mahdollisuudet saada se vauva taas pian alulle. :)
ON: Kylläpä päivät kuluu nyt äärimmäisen hitaasti! Voi elämä miten kestän ensi viikon, kun vielä kuusi päivää pitäisi töissäkin pakertaa ja ajatukset pyörii vain siinä, että kauanko vielä on lääkäriaikaan! Onneksi perjantaina saan aloittaa nuo Clomit, niin voi tehdä edes jotain taas asioiden eteen. Tai enhän minä niitä mitenkään innoissani syö, mutta tämä odottelu on niin turhauttavaa.
Menkkavuoto on ollut onneksi taas runsasta, joten uskotaan limakalvojen olevan kunnossa.
Yritän kaikin tavoin keskittää ajatukseni johonkin muuhun kuin tähän odottamiseen, mutta heti, kun tekeminen loppuu, iskee päälle ajatus, että "miten minä oikeasti jaksan vielä 1,5 viikkoa odottaa"!
Siinä odotuksessa kun on mukana tietynlaista toivoa siitä, että inssi voitaisiin tehdä ja kaikki olisi hyvin, mutta sitten siinä on mukana myös niin paljon pelkoja siitä, että tulee vielä jotain ikäviä uutisia. Jos ovuloinninkin jo aiemmin... Ja jos olisi mahdollisuus inssiin, niin entäs jo miehen sperma ei juuri sillä hetkellä täytäkään kriteerejä, eikä sitä inssiä voida tehdä... Tai jos siellä kasvaakin liikaa munarakkuloita ja se estää inssin. Ja kuinka minä selviän töihin vollottamatta sen jälkeen, jos siellä tuleekin jotain vastoinkäymisiä...
Lyhyesti: Odottavan aika on PITKÄ!
Marjana kp 3/28-32 yk 23
Eli menkat alkoivat sitten vihdoinkin eilen. Ei harmita ihan niin paljoa kuin mitä etukäteen ajattelin. Ehkä surua laimentaa se lokakuun alussa siintävä etelän matka, eipähän tartte sitä perua/ siirtää :)
Vuoto alkoi heti kunnolla eli tänään jo kp 2. Eniten harmittaa kierron venyminen, joutuu kauemmin jännäämään. Vaikka tosin nyt päätin, etten kyttää jokaista oiretta. Heh, niin varmaan :)
Vilmis kp 2/27-33 yk 10.
Olihan se hankala nousta jaloilleen keskenmenon jälkeen, mutta yritin kovasti ajatella niin, että heti ensi yrittämästä nappasi, niin jotain positiivista on se, että mun kroppani ei hyljeksi mieheni simppoja, ja että raskaaksihan mä jo tuli, eli varmasti mahdollisuudet on myös jatkossakin. Välillä ne negatiiviset ajatukset nousevat pintaan, yleensä kun täti kaartaa kylään,mutta pakko ne on syrjään siirtää, ja napata nokka kohti positiivisia ajatuksia. Luulen että jokin pieni vaikutus on myös tuolla liialla yrittämisellä. Sitä koko ajan stressaa ja laskee päiviä..jätin sen nyt kokonaan pois, ja koitan tosiaan ajatella niin ,että se tulee jos on tullakseen. Toki ajoitetaan peiton heilutukset ovikseen, mutta en koskaan ole esim tikuttanut oviksia, tms.
Ja mitä tuohon klamydiaan tulee, en itsekkään jaksa uskoa, että se mitään tuhoja on saanut aikaan, koska tosiaan kerran jo raskautunut. Kai sitä on jotenkin ruokkinut ja syyttänyt itseensä siitä keskenmenosta silloin..ja ehkä hieman edelleenkin syytän, mutta suurin paha on jo takana. Toivon, että kaikille meistä kiinnittyisi sellainen tahma tassu, jotta irti ei lähde millään..keskenmeno kun on jotain, mitä ei toivo kenellekkään tapahtuvan, ei edes pahimmalle viholliselle.
Tiedän, että odottavan aika on pitkä, mutta olen varma, että teillä odotus varmasti palkitaan suurella vatsalla ja pienellä nyytillä. Ja jossittelu ja ehkäily ei kannata, vaan päätät että onnistuu teillä tuo, niin silloinhan se myös onnistuu. Tiedän, pessimisti ei pety, jne. itse varmasti ruokkisin itseäni samanlaisilla ajatuksilla teidän tilanteessa,mutta tiedän että osaat ajatella myös positiivisesti, niin go for it, päätä että onnistutte ;)
Lueskelin noita aiempia tekstejä, ja ihailtavaa on tuo sinun ajattelu tapasi, ja se, että kaikesta huolimatta jaksat olla positiivinen. Tietysti välillä tuntuu pahalta, ja sillon pitää ärräpäät heittää. Ja pakko siellä pohjalla on joskus käydä, siinäkin jotain positiivista, suunta siitä, ei ole kuin ylöspäin ;)
Jos nyt omista tuntemuksista puhun ,niin on nippaillut hirvittävästi vasemmalta puolelta,(viime kuussa ultrattiin oikealta ovis, tässä kierrossa siis vasen)joten ovis on ovella. Tosin on aika ajoin tuntunut myös hirvittävää paineen tunnetta alavatsassa, ja kohdun paikkeilta on viiltävä "kipu" tuntunut aika ajoin, tosin ei enää hetkeen. Vähän olen epäileväinen oviksen suhteen, koska tosiaan on ne 2-3pv kestävät menkat takana..mutta jos tuntemuksiin on yhtään uskominen, kyllä se ovis sieltä tulee. Saa nähdä kuinka käy..
Kp 12/25-28, yk2
Marjana: Odottavan aika todellakin on pitkä. Toivotaan että aika lentäis kuin siivillä. Ja pidän kovasti peukkuja että kaikki menee sujuvasti!
Vilmiina: Tänne sitten sinäkin. Kävin noita Lokakuisia lueskelemassa aina ja muutamien tarinat jäivät mieleen... :( NO mut nyt vaan uutta yritystä taas kehiin. Mä edelleen uskon että koska lokakuu oli plussausten suhteen melko hiljainen niin marraskuussa paukkuu ++++++++
Claudia: Toivotaan että se ovis siellä kolkuttelee ja pääsette yrittämään. Keskenmenon itsekin kokeneena tiedän että se vaatii aikansa se asian käsittely. En taustoistani sen kummemmin täällä ole tainnut kertoakaan, muuta kun että yksi 4-vuotias pirpana on , mutta ennen sitä siis takana yksi keskenmeno (6+3).
ON: Kärvistelen menkkakivuissani, parin 600 Buranan avulla istun töissä. Onneks todennäkösesti huomenna jo helpottaa. En kans malttais odottaa että pääsee taas touhuilemaan.. miten se aika VOI kuluakin niin hitaasti kun jotain odottaa. :D
Positiivista loppuviikkoa kaikille!
Norppa, 2/27-32, yk3
Kiitos vastauksesta:) Ihan turhaan mä varmaan stressasin ja varsinkin kun näin alussa ollaan yrtyksessä.
Tsemppiä teille matkaan, kyllä olisi seuraavaksi sun vuoro ehdottomasti!
. ihmeen lyhyeltä vaikuttaa tää tädin vierailu nyt, mutta eipä tuo kyllä haittaakkaan :) tänään olen hemmotellut itseäni uusilla rakennekynsillä ja shoppailu reisulla :) saipahan ajatukset muuaalle :) no uutta koitosta aloitellaan ja katsotaan mihin mennään. Hiljaista varmaan vielä täältä minunkin päästäni tulee olemaan kun ei ole mitään. Mutta kaikille ++++++ Onnea kiertoon!
Marjana: Voi sinua! En voi käsittää miten tässä nyt taas menee noin kauan, että joudutte nyt todennäköisesti odottelemaan vielä kuukauden! Tokihan se tarkoittaa sitä että teillä on vielä kuukausi aikaa saada tärppi luomusti, mutta kun nyt kerran oli jo henkisesti tähän valmistautunut niin varmasti on rankkaa! En osaa kuvitellakaan! Suuren suuri halaus! Ihanaa että teillä on taas miehesi kanssa pieni matka ja irtiotto arjesta edessä, olette varmasti sen tarpeessa. Tsemppiä!
ON: Kaikille vanhoille jo tuttu, mutta lyhyt esittely uusille. Olen 27-vuotias, mies on 26. Esikoista ollaan kuumeiltu 01/2011 lähtien. Yk6 tulin raskaaksi, varhaisultrassa kaikki ok, Jorvin ensimmäisessä ultrassa rv11+3 todettiin sikiön kuolleen kohtuun. Sain lääkkeet kohdun tyhjentämistä varten kahdesti ja sen jälkeen jouduin vielä kaavintaan, koska kohtu ei tyhjentynyt täysin. Sain pahan kohtutulehduksen ja verenmyrkytyksen, jonka vuoksi vietin viikon Jorvissa ja jouduin toiseen kaavintaan. Sen jälkeen limakalvoni eivät ole palautuneet, eli luomusti ei ole kiinnittymispintaa tarpeeksi. Edelliskierron ihan loppupäivillä sain estrogeeni ja keltarauhashormonit käyttöön limakalvon vahvistamista varten ja silloin menkat olivatkin runsaammat. Viime kierrossa ensimmäistä kertaa hormonit siis "täysillä" käytössä ja nyt jostain syystä kp29 lähtien on tullut tuhrua. (Hymynaaman sain kp19) Vuoto ei ole niin runsasta kun menkoista kuvittelisi, joten olen ymmälläni tilanteesta. Tänään soittoaika gynelle, josko sieltä tulisi vastauksia.
Tänä aamuna varmuuden vuoksi olen myös tehnyt r-testin, negaa näytti, joten raskaana tuskin ollaan.
Eiköhän toivota että tähän marraskuisten ketjuun tulisi nyt oikein kunnolla plussia!!!
Alexandra, kp32 tai kp4??, yk6+km+yk5 tai 6