en aio alkaa harrastuskuskaajaksi
Olenko tyly mielestänne? En siis aio opettaa lapsia siihen että kuskaan ja kuljetan. Toki tuen harrastamaan ja maksan harrastuksen, mutta vasta sitten kun lapsi itse sitä haluaa, ja vasta sitten kun lapsi osaa itse kulkea harrastukseen. En aio uhrata vähäistä vapaa-aikaani iltaisin autolla suhaamiseen ympäri kyliä!
Ja tämä ei ole mikään kosto tyyliin "minuakaan ei aikanaan kukaan kuskannut", vaan myös lapsille opetus siitä että harrastuksia voi ottaa vain sen verran kuin itse jaksaa ja pystyy itse kulkemaan. En myöskään aio kuskata kouluun ja takaisin, 1km matkaa (jonka kaikki naapurit näyttävät lapsensa kuskaavan).
Onko tämä jotenkin poikkeavaa? Minusta vanhempien kuskausvelvoite on jo joissakin tapausissa saanut hulluuden mittasuhteet.
Kommentit (151)
Taas av mammoilta opin uutta, eli jos et kuskaa, olet juoppo ja laiminlyöt lastasi.
Pitääköhän tehdä LS-ilmoitus kaikista niistä jotka tunnusti etteivät kuskaa?
he eivät välitä lapsistaan, koska eivät kuskaa lapsiaan harrastuksiin.
Voi ihana, mitä yleistyksiä....
Muutama poikani kaveri tulee aina omin avuin treeneihin eli siis kärttää kyytiä, koska 3 km kävelymatka suuntaansa on hänestä tylsä juttu 9v ikäiselle. Hänellä on kyllä äiti, joka joko on ryyppäämässä kavereitten kanssa tai kotona humalassa. Isäkin löytyy, useampikin, mutta näistä ei ole aikuisen malliksi.
Poika lähtee harrastukseen yksin, pakkaa tavaransa yksin eikä kotona ole ketään, kun hän palaa. Äitinsä on useaan otteeseen sanonut, että ei ymmärrä sitä, että lapsia paapotaan, ei kukaan häntäkään ole auttanut.
Eiköhän ap ole samanlainen eli tärkeämpää kuin hyvä suhde lapsiin on ne omat treenikerrat.
Muutama poikani kaveri tulee aina omin avuin treeneihin eli siis kärttää kyytiä, koska 3 km kävelymatka suuntaansa on hänestä tylsä juttu 9v ikäiselle. Hänellä on kyllä äiti, joka joko on ryyppäämässä kavereitten kanssa tai kotona humalassa. Isäkin löytyy, useampikin, mutta näistä ei ole aikuisen malliksi. Poika lähtee harrastukseen yksin, pakkaa tavaransa yksin eikä kotona ole ketään, kun hän palaa. Äitinsä on useaan otteeseen sanonut, että ei ymmärrä sitä, että lapsia paapotaan, ei kukaan häntäkään ole auttanut. Eiköhän ap ole samanlainen eli tärkeämpää kuin hyvä suhde lapsiin on ne omat treenikerrat.
Just yks päivä oli ketju missä pikkupoika oli eksynyt kotimatkalla, ja osa äideistä oli sitä mieltä että tokaluokkalaiselle on 3 kilsaa ihan hirvee matka kävellä. Joten sinänsä huvittaa kun nyt mammat jorisee täällä ihan toista :D
niin ei tarvitse kuskata minnekään.
Mutta av palstan oppien mukaan sekin on laiminlyönti ja lapsista tulee sairaita sohvaperunoita.
Av:lla kirjoittavat ovat varmaan jakomielitautisia, mikään ei kelpaa, aina teet väärin, ja vedetään ihme oletukset, niinkuin nutkin että jos ei kuskaa niin on lastaan vihaava juoppo köyhä wt spurgu. Vihaan av palstaa!
on surullista, jos lapsella olisi lahjoja ja halua johonkin lajiin, jonne ei ole muuta mahdollisuutta osallistua kuin vanhemman kuskaamalla (esim. juuri taitoluistelu joka pitää aloittaa tosi nuorena että siinä pärjää) ja siksi se jää lapselta kokematta. Ei olisi kiirakorpia jos kaikki vanhemmat olisi, että en halua uhrata vapaa-aikaani..
Minulla ei ole vielä lapsia, mutta olen omien huonojen lapsuuskokemusten takia myös päättänyt, että tulevaisuuden lapseni saavat harrastaa semmoisia juttuja, joihin ei tarvitse kuskailla ihan koko ajan. Tavoitteenani on myös kannustaa sellaisten harrastusten pariin, joissa ei kilpailla toisia vastaan.
Omassa lapsuudenperheessä tuo kuskailu meni nimittäin niin, että minä esikoisena jäin aina kotiin vahtimaan itseäni 9 ja 12 vuotta nuorempia veljiä, kun äiti viiletti päivät kahta keskimmäistä sisarusta harrastuksiin kuskaten. Nykyään nuo jokapaikkaan kuskatut sisarukseni ovat todella itsekkäitä ja minä olen äidille vihainen, kun minulle ei koskaan riittänyt aikaa vaan olin vain ilmainen lastenvahti. Välillä jouduin myös noihin 'tosi kivoihin koko perheen rahankeruutalkoisiin', jota vihasin myös yli kaiken.
Tietenkin liika on liikaa, mutta on ihan typerää jättää lapset omatoimisuuden varaan tänä päivänä. Harrastukset on nykyaikaa ja fiksujen perheiden kunnolliset lapset harrastaa paljon ja perheet osallistuu kuskaamalla, kustantamalla ja kannustamalla. Niin se vaan menee. Teet lapsistasi syrjäytyneitä jos et suostu kuskaamaan. Mutta oma on valintasi toki. Itse en haluaisi lapsistani syrjäytyneitä luusereita.
Nuorempi käy pianotunneilla yli 20 km päässä eikä julkisia ole. Vanhempi käy tanssitunneilla 15km päässä, ei julkisia.
Olen pikkuisen katkera kun lapsena olisin halunnut harrastaa jalkapalloa mutta vanhemmat ei sen vertaa kannustaneet että edes ensimmäisiin harkkoihin olisivat vieneet. Kentän laidalta sit katselin 8-vuotiaana enkä uskaltanut menna valmentajalta kyselemään :/
10 vuoden ajan luisteluharjoituksissa. Nyt ne reissut suuntautuvat ulkomaille asti, molemmat tytöt kun ovat kansallista huippua.
Jos tuo äiti olisi ilmoittanut, että oma harrastus ja oma aika ovat tärkeämpiä kuin aika lasten kanssa, eivät tytöt olisi koskaan saaneet niitä upeita kokemuksia, joita heillä nyt on. Äidillä olisi toki ollut zumbansa ja posliininmaalauksensa, mutta lapset olisivat joutuneet tyytymään kirjastoauton tarjontaan.
Muutama poikani kaveri tulee aina omin avuin treeneihin eli siis kärttää kyytiä, koska 3 km kävelymatka suuntaansa on hänestä tylsä juttu 9v ikäiselle. Hänellä on kyllä äiti, joka joko on ryyppäämässä kavereitten kanssa tai kotona humalassa. Isäkin löytyy, useampikin, mutta näistä ei ole aikuisen malliksi.
Poika lähtee harrastukseen yksin, pakkaa tavaransa yksin eikä kotona ole ketään, kun hän palaa. Äitinsä on useaan otteeseen sanonut, että ei ymmärrä sitä, että lapsia paapotaan, ei kukaan häntäkään ole auttanut.
Eiköhän ap ole samanlainen eli tärkeämpää kuin hyvä suhde lapsiin on ne omat treenikerrat.