Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmisiä joilla ei ole elämää?
16.01.2012 |
Minulla on eräs tuttu jolla ei ole oikeasti mitään elämää. Käy töissä 8 tuntia päivässä, lopun aikaa istuu kotona KONEELLA, facebookissa. ON SIELLÄ AINA.
Ei harrasta mitään, ei ole ystäviä, tai oikeita ystäviä siis..ei käy kylässä, ei shoppailemassa, ei kirjastossa...ei MISSÄÄN KOSKAAN.
Ja usein "jää kiinni" toisten kyttäämisestä, tietää tasan tarkkaa kuinka monta kaveria kenelläkin on facebookissa, ketä on alkanut kenekin kaveriksi yms. Tutkii enirosta osoitetietoja, sukulaissuhteita ja rekisterinumeroita yms.
Aika surullista minusta :(
Kommentit (86)
Minusta luullaan ettei ole elämää kun en ensinnäkään raportoi somessa mitään enkä toisekseen ikinä pyydä ketään mukaan. En jaksa sitä säätämistä yhtään, lähden yksin jos siltä tuntuu.
En tykkää tehdä asioita toisten ehdoilla. Muutama vuosi sitten lopetin sairastumisen takia erään tavallisen harrastuksen, kaveri lopetti samalla koska olisi pitänyt yksin käydä. En ymmärrä ollenkaan. Minulla on mies ja lapsia, ei ole tekemisestä puutetta, harrastan asioita mitä rakastan enkä halua ketään mukaan. Shoppailut hoidan yksin tai perheen kanssa.
Olen aika erakko enkä jaksa olla sosiaalinen kuin tietyn ajan. Minulle jatkuva vastavuoroisuus on ahdistavaa ja siitä johtuen harvoin pyydän ketään minnekkään. Ne harvat kerrat vuoteen kun haluan viihteelle, menen katsomaan samalla jotain hyvää esitystä ja syömään. Saatan kysäistä kaveria mukaan päivän varoitusajalla jolloin se säätäminen jää melkein kokonaan pois, pääsee jos pääsee.
Minusta on vain mukavaa ettei juuri kukaan tiedä miten elän elämääni, en halua että joku tunkee mukaan harrastukseen vain sen takia kun minäkin olen siellä. Tai jos päätän lähteä viikonlopuksi reissuun, ei siitäkään tarvitse kenellekkään kertoa. Naisporukalla joku aina väläyttää että mennään joskus yhdessä ja hirveä suunnittelu alkaa mutta mitään ei koskaan toteudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin tiedän, itseni siis.
Puhelimessa pre-paid, ja olen soittanut joskus kesällä viimeksi, sekin oli tk:hon puhelu vaan . Viestin lähetystä en ees muista millon oisin sen tehnyt.
Kaupan kassalle oon sanonu terve ,kiitos hei x 2 krt viikko. Ja psyk hoitsulle kerran kuukaudessa juttelen puolisen tuntia.
Siinä mun elämä. Ei duunia ,ei mitään.
Minä, näin olen kuullut.
Syynä oli mm. nämä syyt: en juo alkoholia joten en pörrää baareissa, en myöskään käytä aineita tai polta, minulla ei ole suurta ystävälaumaa moni ystävä asuu kaukana ja myös miehiä ystävinä jota en kauheasti viitsi mainostaa, shoppailemassa käyn joskus mutta en nyt sentään koko ajan, elokuvia en maksa katson netissä, harrastuksia vähän ne ovat kalliita. Minua ei välttämättä "näe missään" vietän aikaa omissa oloissani ja myös matkoilla joten minulla "ei ole elämää" kun ei näy missään koko ajan menossa. Joidenkin mielestä kaikkien tulisi olla koko ajan esillä, kovaäänisiä, baarissa viihtyviä jne. Ihmisiä on erilaisia.
Sinulla sentään ON puoliso! Ole kiitollinen siitä.
Olen tällainen ihminen. Harrastan 2 - 3x viikossa liikuntaa, käyn psykologilla kerran viikossa, ei ole töitä eikä opiskelua edellämainitusta johtuen. Ystäviäkään ei ole saati poikaystävää. Olen reilusti täysi-ikäinen, mutta asun edelleen vanhemmillani. Vapaa-aikanani roiku netisää vähän liikaakin.