Lapsensa itsarin jälkeen mieheni exä tehnyt elämästämme helvettiä! Syyttää

Jos itse menettäisin lapseni, joutuisin aivan varfmasti sairaalahoitoon ja uskon että suurin osa lapsensa menettäneistä alkuun.



Sinulle ap. annan hieman erilaisen neuvon. Mitä jos tutustuisit miehesi exään ja ystävystyisitte, jos mahdollista? Se on ehkä ainut keino päästä katkeruudesta ja antaa anteeksi puolin ja toisin.Menetetyn lapsen äiti on menettänyt lähes kaiken tärkeän elämässään. Ei mikään ihme, että on katkera, kunnes annatte mahdollisuuden muutokseen.

kuulostat tosi nuorelta.Ihmiseltä, jolla ei ole paljon elämänkokemusta tai empatiaa muita kohtaan. Minun mieheni jätti minut toisen naisen takia. Olimme yhdessä todella pitkään ja kasvoimme yhdessä aikuisiksi. Et voi mitenkään ymmärtää sitä surua ja tuskaa, kun avioliittomme päättyi täysin yllättäen yksipuoliseen ilmoitukseen ja minä jäin yksin pienten lasten kanssa. Toivottavasti et tule koskaan tietämään, miltä tuntui kun minulle täysin tuntematon nainen alkoi samantien leikkiä lasteni äitipuolta. Tuli kyyneleet silmiin kun mietin miehesi exää. Kaikki sympatiani hänelle.

Hän on mitä ilmeisemmin yksin ja ei ole ketään kenen kanssa jakaa sitä suruu. Hän on menettnyt mihensä ja nyt lapsensa kahden vuoden sisällä. Eli luulisin jokainen meistä ymmärtää että hänelä on todella huono olla.



Joten AP, yritä vaan jaksaa. Sinulla on rakastava mies ja lapsi tulossa. Sinulla on loppujen lopuksi kaikki hyvin. Sinun tehtävä on tässä tukea miestä, ja sillä tarkoitan että peräänny vähäisen. Anna miehelle tilaa käydä exsänsä luona ja tavata poikaansa. Samalla vanhemmat voivat yhdessä tehdä surutyötä. Se aika ei ole sinulta pois. Anna ja saat takaisin. Yritä ymmärtää että hänen surunsa on todella rankka, ja anna hänelle aikaa..

Jos itse menettäisin lapseni, joutuisin aivan varfmasti sairaalahoitoon ja uskon että suurin osa lapsensa menettäneistä alkuun. Sinulle ap. annan hieman erilaisen neuvon. Mitä jos tutustuisit miehesi exään ja ystävystyisitte, jos mahdollista? Se on ehkä ainut keino päästä katkeruudesta ja antaa anteeksi puolin ja toisin.Menetetyn lapsen äiti on menettänyt lähes kaiken tärkeän elämässään. Ei mikään ihme, että on katkera, kunnes annatte mahdollisuuden muutokseen.

niin valmiiks.ja lapsilleen kosti sen,kun pitivät minusta=( ap

asetuppa tämän exän asemaan;

joku lumppu vie miehesi ja ajaa lapsen itsemurhaan, miltähän tuntuisi??

sinä itsekäs ja lapsellinen muija!

yrittäisin seuraavaa strategiaa: ei minkäänlaista reaktiota mihinkään häiriköintiin. Ei vastauksia viesteihin, jos tulee livenä uhkailemaan niin poistuu paikalta, jos puhelimessa alkaa uhkailla, niin ilmoitus että puhelu loppuu tähän ja loppuu kanssa. Tätä johdonmukaisesti kunnes häiriköinti loppuu.

Olisin kuitenkin aika kärsivällinen lapsensa menettänyttä ihmistä kohtaan, ja yrittäisin kaikissa tilanteissa osoittaa, jos vain mahdollista, että ymmärrän hänen tuskaansa.

ja sympatiani ovat täysin bioäidin puolella -ap ollut miehen kanssa melkein 2 vuotta -suhde alkoi miehen ollessa vielä bioäidin kanssa mutta olisi ap:n sanojen mukaan ero olisi tullut ilman häntäkin

lapselleen haluisi olla isä ja minäki tästä lapsesta tykkään, mutta eksä ei anna!!eikö se ois lapsenkin etu,että ois mahd monta välittävää aikuista,ja eksänki ois aika mennä eteenpäin elämässä!!ap

ja ap vinkuu ja vonkuu itsemurhan tehneen lapsen äidiltä toista lastakin itselleen?!



Mun pieni lapsi kuoli äkillisesti 3½vuotta sitten. Suru aiheutti avioeron ja niin pois päin mutta pointti on se että en tänäkään päivänä tahtoisi mitään ex:n uutta hempukkaa (ei sillä kyllä taida ketään ees olla) mun lapseni haudalle... Enkä itsekkään vie sinne ketään, se on pyhä paikka.



Ja muiden lasten suhteen olen huomattavasti paljon omistushaluisempi nyt kuin koskaan ennen, en vaan tahdo niitä pois silmistäni, tahdon elää jokaisen hetken heidän kanssaan. Toki tapaavat isäänsä nyt kun aikaa on kulunut ja suurin suru muuttanut muotoaan.



MUTTA jos joku olisi pari kuukautta mun lapsen kuoleman jälkeen tullu vinkuun multa muita lapsia pois vaan "koska on oikeus" niin enpä olis antanu ainakaan jos pitäisin tuota samaista ihmistä syypäänä lapseni kuolemaan.



Niin ja lopuksi totean vielä että ap:n miehen lapsen itsemurhaa ei voi edes verrata mun lapsen kuolemaan ja siihen tuskaan jonka se aiheuttaa koska on ihan eri asia elää lapsen kanssa 14vuotta ja menettää hänet itsemurhan seurauksena, oman valintansa tehneenä kuin että 5kk ikäinen kuolee tahtomattaan kätkytkuolemaan.



Niin. Aikaa se äiti parka tarvii. Ap sais lakata vinkumasta yhtään mitään. Keskittyisi vaan siihen omaan raskauteensa.

ukkohan sen perheen jätti, eikä nyksä!

Me tiedämme ap:n miehen ja exän suhteesta sen mitä ap on täällä kertonut ja se meidän täytyy hyväksyä. Moni elää kulississa ja on vain ajan kysymys mikä sysää eron liikkeelle. Exä on voinut olla avioliitossaan jo aivan kamala miestä kohtaan, kun noin nytkin käyttäytyy.



Lapsen menettäminen on aina kamala juttu, mutta ei normaali ihminen siitä tuollain sekoa ja jos sekoaa on sairaalahoito tarpeen.

Tiedän kokemuksesta, rattijoppo tappoi aikanaan mieheni ja 3 lastani. En mä alkanut rattijuoppoa vainoamaan, vihasin, inhosin, toivoin kuolemaa jopa jossain vaiheessa lastensa kuolemaa. Mutta en silti mennyt vainoamaan tuota perhettä. Se ei ole normaalia.



Teinin itsemurha on kamala asia, mutta ei se syyttelyllä ja rehumisella miksikään muutu. Ja kyllä elämää on kamalista asioista huolimatta vain jaksettava elää eteenpäin jos mielii tervejärkisenä pysyä. Menneessä rämpiminen ei auta mistään asiassa. Tietysti se seuraa lopun ikää mukana ja näin 10 jälkeenkin se saa välillä tuntumaan, et järki menis, mut ei voi kuin katsoa eteenpäin.



Tuon miehen exä kuulostaa siltä, että tarvitsisi todella kiireesti ammattiauttajaa jo ihan elossa olevan lapsen kuin itsensäkin kannalta. Tuollainen elämä eiole hyväksi lapselle.



Sinuna ap menisin juttelemaan poliisille josko lähestymiskielto olisi mahdollinen.

Millainen suhde miehellä on ex-appivanhempiin. Jos edes jonkinlaiset, heille kannattaisi puhua, että nainen saisi mahdollisimman pian apua. Ennenkaikkea lapsensa takia.



Tsemppiä ap, koita jaksaa vaikeassa tilanteessa.



Naiset olette aikas julmia ja kamalia. Ihan kuin ap olisi tehnyt jotakin ihan ennenkuulumatonta ja ennen kokematonta.

Ja tosiasia on, että mies ei olisi vaimoaan jättänyt jos heillä kaikki olis ollut kunnossa ja edellytystä liiton jatkamiselle olisi ollut.

Avioliiton loppumiseen tarvitaan kaksi osapuolta, se aviopari.

että tollasia kirjottelisti jos "oikeesti" 3 lasta ja mies olisi sinulta rattijuopon takia kuolleet.... Hmmmmm.....



Ap anna lapsensa menettäneelle aikaa. Vaikutat tunnekylmältä, vaikka eipä toki saisi itsemurhan tehneen teinin äitikään "häiriköidä" whatever that means tuossa tilanteessa. Ja mitäpä tuo puolisosi, kuolihan häneltäkin poika? Onko "elämä jo jatkunut" parin kk jälkeen vai?



Meitä näyttää olevan moneen junaan ja hämmentävän moni jää (näköjään) asemallekin.....

palaisin siihen avioeroprosessiin. Miten miehesi hoiti sen? Pettikö hän pitkään vaimoaan sinun kanssasi? Kuinka paljon valehtua ja petosta oli takana ennen lopullista eroilmoitusta? Muutitteko suoraan yhteen? Esiteltiinkö sinut lapsille saman tien? Minkälaisen roolin otit lasten elämässä? Miten omaisuus jaettiin? Joutuivatko äiti ja lapset muuttamaan?



Kuulostaa siltä, että miehesi on hoitanut asiansa todella huonosti ja nyt maksatte siitä kaikki.

Ok, mä olen niitä myös, jotka tuomitsi ap:n aluksi... mutta osaan myös myöntää sen, jos olen ollut väärässä ja näin on tässä tapauksessa ilmeisesti ollut. Pahoitteluni siitä!



Miten se ex on saanut kerta toisensa jälkeen ap:n numeron selville? Kai ap on ollut niin fiksu, että on ottanut salaisen numeron?

Mun käsittääkseni poliisi ei (valitettavasti) vielä soittelu- / viestiuhkailujen perusteella tee mitään :( Näin ainakin tuttavalleni sanottiin, kun sai joltain hullulta stalkkerilta yöllisiä uhkauspuheluita, uhkailtiin raiskauksella ja muulla ja puheluista kävi myös ilmi, että stalkkeri oli seurannut tuttavaani. Toi tosin voi olla eri asia, koska ei tiedetty KUKA uhkailee... poliisin olisi pitänyt ensin selvittää se, eikä sellaiseen kuulemma ryhdytä.

Sitten, kun jotain oikeasti tapahtuu... sanoivat poliisit :(



Seuraava kysymys:

Onko se äiti oikeasti nyt kykeneväinen huolehtimaan siitä lapsesta? Ihan oikeasti, ilman sarvia ja hampaita? Pystyykö hän tarjoamaan sille lapselle kodin tässä kriisissä? Tilannehan on se, että tämä lapsi on menettänyt veljen. Hän tarvitsee tukea ja apua (ihan ammattilaisilta). Vai myrkyttääkö äiti nyt lapsen mieltä lisää?

Jos äiti on niin sekaisin kuin ap väittää... Pitäisikö lapsen isän ja ap:n "ottaa" lapsi luokseen, jotta äiti saa asiansa kuntoon?



Jos lapsella on kaikesta huolimatta hyvä koti äidin luona ja tukea tässä tilanteessa, niin mun neuvoni on sama kuin aiemmin... ap perääntyy hetkeksi. En tarkoita, että ap muuttaisi pois tai mitään, mutta että isä voisi järjestää väliaikaisesti tapaamiset niin, ettei ap ole paikalla ja muuta... antaisit pölyn laskeutua.

Erotapauksissa ei ole kun häviäjiä jos kyseessä lapsiperhe.

Liian helposti mennään kukasta kukkaan ja ei yritetäkään saada suhdetta toimivaksi. Pitkässä liitossa on parempia ja huonompia aikoja ei aina ole juhlaa.

Ymmärrän kuolleen pojan äitiä, yrityksesi tunkeutua hautajaisiin oli epäsopivaa. Ei lapsen menetyksestä pääse yli parissa kuukaudessa.

Ymmärrän pojan menettänyttä äitiä. Oma toipumiseni erosta vei kolme vuotta vaikkei sen tiimellyksessä tullut ruumiita.

Lapsen itsemurha lienee vaikein tapa menettää lapsensa. Kyllä siinä syyllisiä haetaan ja usein löydetäänkin. Uskon että ero on yksi osasyy itsemurhaan, miten suuri sitä ei henkilöä tuntematta voi tietää.

palaisin siihen avioeroprosessiin. Miten miehesi hoiti sen? Pettikö hän pitkään vaimoaan sinun kanssasi? Kuinka paljon valehtua ja petosta oli takana ennen lopullista eroilmoitusta? Muutitteko suoraan yhteen? Esiteltiinkö sinut lapsille saman tien? Minkälaisen roolin otit lasten elämässä? Miten omaisuus jaettiin? Joutuivatko äiti ja lapset muuttamaan?

Kuulostaa siltä, että miehesi on hoitanut asiansa todella huonosti ja nyt maksatte siitä kaikki.

Ei tosiaan ehkä hoitanut juttuja siitä tyylikkäämmästä päästä,mutta pelkäsi eksän reaktiota hänet tuntien (eikä syyttä!)

Mies jätti exälle talon ja kaiken omaisuuden (syyllisyydestä kai)ja muutti minun luokseni, mutta lapsistaan ei olisi halunnut luopua. En "tupannut" lasten elämään heti, enkä ole leikkinyt äitiä,olen vaan halunnut olla yksi välittävä aikuinen lisää.Ja he todella pitivät minusta,molemmat.ap

kun oli siellä tapaamassa poikaansa, toisen kerran ei ole saanut, mutta meillä on myös lankapuhelin johon soittelee yötä päivää. Ja uhkauskirjeitäkin olen saanut. Oma henk.koht mielipiteeni on ettei ole kykenevä huoltajaksi tässä tilanteessa, mutta taatusti ei lasta meille anna :( ainakaan vapaaehtoisesti.Toisaalta heillä on yhteishuoltajuus ja mielestäni perusteluja sille,että mies tulisi lähihuoltajaksi ainakin toistaiseksi,olisi parasta.ap

Ei tosiaan ehkä hoitanut juttuja siitä tyylikkäämmästä päästä,mutta pelkäsi eksän reaktiota hänet tuntien (eikä syyttä!) Mies jätti exälle talon ja kaiken omaisuuden (syyllisyydestä kai)ja muutti minun luokseni, mutta lapsistaan ei olisi halunnut luopua. En "tupannut" lasten elämään heti, enkä ole leikkinyt äitiä,olen vaan halunnut olla yksi välittävä aikuinen lisää.Ja he todella pitivät minusta,molemmat.ap

kun oli siellä tapaamassa poikaansa, toisen kerran ei ole saanut, mutta meillä on myös lankapuhelin johon soittelee yötä päivää. Ja uhkauskirjeitäkin olen saanut. Oma henk.koht mielipiteeni on ettei ole kykenevä huoltajaksi tässä tilanteessa, mutta taatusti ei lasta meille anna :( ainakaan vapaaehtoisesti.Toisaalta heillä on yhteishuoltajuus ja mielestäni perusteluja sille,että mies tulisi lähihuoltajaksi ainakin toistaiseksi,olisi parasta.ap

Ehkä tästä asiasta kannattaisi keskustella heidän kanssaan? Mutta ilman ap:tä (ehdottomasti)

Äiti tarvitsee apua! Myös lapsi tarvitsee apua! Saavatko he sitä?

ei ollut mitään useamman vuoden salasuhdetta todellakaan, siihen edelliseen aloittamaani ketjuun joku viirupää alkoi esiintyä minuna ja kirjoitti vaikka mitä sairasta.ap

kun oli siellä tapaamassa poikaansa, toisen kerran ei ole saanut, mutta meillä on myös lankapuhelin johon soittelee yötä päivää. Ja uhkauskirjeitäkin olen saanut. Oma henk.koht mielipiteeni on ettei ole kykenevä huoltajaksi tässä tilanteessa, mutta taatusti ei lasta meille anna :( ainakaan vapaaehtoisesti.Toisaalta heillä on yhteishuoltajuus ja mielestäni perusteluja sille,että mies tulisi lähihuoltajaksi ainakin toistaiseksi,olisi parasta.ap

Ehkä tästä asiasta kannattaisi keskustella heidän kanssaan? Mutta ilman ap:tä (ehdottomasti) Äiti tarvitsee apua! Myös lapsi tarvitsee apua! Saavatko he sitä?

ex-appivanhempiinsa.ap

jo raskaana, ei ap? Taatusti puolustaisitte lapsensa menettäneen äidin oikeutta uuteen lapseen. Mutta mikä siinä on, ettei lapsensa menettänyt isä saa uutta lasta hankkia? Sekö ettei hanki sitä saman naisen kanssa kenelle kuollut lapsi oli?