Lapsensa itsarin jälkeen mieheni exä tehnyt elämästämme helvettiä! Syyttää

Tätä lukiessa nousi ajatus Breivikistä ja hänen elämästään kahdestaan äitinsä kanssa. Jos miehesi lapsen äiti on noin täynnä vihaa ja syytöksiä ja haluaa hallita lapsensa elämää, niin lapsesta tulee varmasti kieroutunut.

jo raskaana, ei ap? Taatusti puolustaisitte lapsensa menettäneen äidin oikeutta uuteen lapseen. Mutta mikä siinä on, ettei lapsensa menettänyt isä saa uutta lasta hankkia? Sekö ettei hanki sitä saman naisen kanssa kenelle kuollut lapsi oli?

pian oman lapsen kuoleman jälkeen ei ole järkevää sen enempää äidiltä kuin isältäkään... ei yhdessä eikä erikseen. Suru pitää ensin käsitellä.

vaikuttaa että sen hullun exän surua pitäisi ymmärtää ja kaikkien pistää oma elämä jäihin ettei toiselle tule paha mieli.Ap,seuraavan kerran kun näät sitä kaheli eksää,niin vedä lättyyn ja sano että jokohan piinaus riittää.

ap:n mies päättäisi palata suhteeseen ex-vaimonsa kanssa, niin antaisiko ap ainoan lapsensa mielellään isänsä ja tämän vaimon hoiviin? Jos olisi siinä välissä menettänyt lapsen riitaisan eron myötävaikutuksesta.



Hirveitä kohtaloita ihmisillä. Millään mikä alkaa puolen vuoden salasuhteella ja aviorikoksella ei ole kovin hyvät mahdollisuudet onnistua. Miksi ihmiset eivät yhdessä parisuhteessa epäonnistuttuaan opi virheistään ja pohjusta seuraavaa onnea kunnolla... Ihan kuin talonkin voisi rakentaa turvallisesti savuavan raunion päälle.

ap:n mies päättäisi palata suhteeseen ex-vaimonsa kanssa, niin antaisiko ap ainoan lapsensa mielellään isänsä ja tämän vaimon hoiviin? Jos olisi siinä välissä menettänyt lapsen riitaisan eron myötävaikutuksesta.

Hirveitä kohtaloita ihmisillä. Millään mikä alkaa puolen vuoden salasuhteella ja aviorikoksella ei ole kovin hyvät mahdollisuudet onnistua. Miksi ihmiset eivät yhdessä parisuhteessa epäonnistuttuaan opi virheistään ja pohjusta seuraavaa onnea kunnolla... Ihan kuin talonkin voisi rakentaa turvallisesti savuavan raunion päälle.

se hullu eksä ei ajattele ketään muuta kuin omaa itseään.Kierii kotonaan varmaan säälissä.hyi mikä kuvatus.

ap:n mies päättäisi palata suhteeseen ex-vaimonsa kanssa, niin antaisiko ap ainoan lapsensa mielellään isänsä ja tämän vaimon hoiviin? Jos olisi siinä välissä menettänyt lapsen riitaisan eron myötävaikutuksesta. Hirveitä kohtaloita ihmisillä. Millään mikä alkaa puolen vuoden salasuhteella ja aviorikoksella ei ole kovin hyvät mahdollisuudet onnistua. Miksi ihmiset eivät yhdessä parisuhteessa epäonnistuttuaan opi virheistään ja pohjusta seuraavaa onnea kunnolla... Ihan kuin talonkin voisi rakentaa turvallisesti savuavan raunion päälle.

se hullu eksä ei ajattele ketään muuta kuin omaa itseään.Kierii kotonaan varmaan säälissä.hyi mikä kuvatus.

antaisiko? Lapsi kävisi siis tietysti isänsä ja tämän uuden (uusvanhan) vaimon luona. Kun ap sillä välin saisi omaa aikaa.

Kukaan tässä jutussa esiintyvistä aikuisista ei osaa asettua toisen asemaan, mutta haluaisin mielelläni kuulla mitä ap tekisi, jos olisi vastaavassa tilanteessa?

Sikisitkö pyhästä hengestä vai miten sä nyt satuitkin tulemaan raskaaksi vaikka ei pitänyt?



Ihan kaamea soppa.



Jos miehesi hakee lapsen yksinhuoltajuutta, hän voi sen saadakin. Mutta äiti jatkaa taatusti häiriköintiä maailman tappiin asti.



Ellette te pysty tapaamaan ja keskustelemaan asioista oikeasti ja pääsemään katkeruudesta yli, niin tuossa ei käy hyvin.



Tämä "jäljelle jäänyt" lapsi on menettänyt isänsä, veljensä ja äitinsäkin on aika finaalissa. Hänen oloaan ei paljoa helpota se, että iskä tekee uuden lapsen uuden naisen kanssa. Hän on vähän niin kuin ylimääräinen. Suuressa itsemurhariskissä hänkin!

tosissanne??

Noista muutamista asiallisista viesteistä ja käytännön neuvoista kiitokset.



Ai miten eksä häiriköi?No minäpä vähän kerron. Olen joutunut vaihtamaan numeroa pariin otteeseen jo JATKUVAN puhelinterrorin takia, soittelee yötä päivää,ja laittaa tekstareita joissa huorittelee,toivoo "saastaisen sikiöni" kuolemaa, työpaikallani on käynyt riehumassa ja kertomassa pomolleni "tosiasioita" minusta - eli että olen säälittävä huora ja kodinrikkoja jne.



Tapaamissopimus on,mutta eksä rikkoo sitä jatkuvasti, kotoani voisin toki poistua pojan vierailun ajaksi ja sitäkin olemme esittäneet mutta kun ei käy sitten sekään, vaan niin kauan kun mieheni on "lutkan" kanssa,ei saa kuulemma lastaan tavata. Mieheni on ihan POIKKI tilanteesta eikä ole vielä virkavaltaa ottanut apuun,koska säälii eksää ja odottaa kai että vähän rauhoittuisi.Alamme vaan olla tosi neuvottomia.Tiedostamme että raskauteni tuli pahaan saumaan,sitä olikin tarkoitus lykätä, mutta kävi nyt kuin kävi.

Eipä tässä paljoa ole päässyt raskaudesta nauttimaan,ja kuulemma poika ei ikinä saa mun "pentua" tavata :(

En ole eksän viesteihin reagoinut mitenkään, mutta mieheni on tosi lujilla,haluisi suojella minua ja toisaalta yrittää ymmärtää eksäänsä, haluaisi tukea poikaansa ja hänen oma surutyökin vielä kesken.



Vanhempi poika olisi siis halunnut muuttaa meille (kertoi siitä meille molemmille)mutta pelkäsi äitinsä reaktiota ja tietysti oli lojaali äidilleen.Minun puolestani molemmat pojat ovat aina olleet tervetulleita meille.Vanhempi poika menetti kännykkänsä sen jälkeen kun äitinsä oli lukenut sieltä mulle lähetetyn viestin,jossa poika kiitti kivasta viikonlopusta (oltiin koko sakki silloin jääkiekkomatsissa ja sen jälkeen leffassa ja ulkona syömässä)



Eksän vanhempiin mieheni on ollut yhteydessä, lupasivat yrittää olla tyttärensä ja lapsenlapsen tukena ja tarkkailla tilannetta milloin olisi esim lastensuojelun paikka jos nuorempi poika kuormittuu liikaa.

ap

sen verran, että en koe itseäni iljettäväksi hirviöksi, huoraksi tai mitä muita kaikkia mainesanoja nyt olettekaan syytäneet.

Nyt jälkeenpäin tajuan että siinä hautajaisasiassa olin kai sitten ajattelematon, mutta XXX oli mulle todella rakas myös,ja hänen poismenonsa oli mulle helvetin rankkaa, uskokaa tai älkää.Myös miestäni olisin halunnut tukea.Ja tiedän,ettei mun surua voi mitenkään verrata äidin tuskaan, mutta tämä tilanne/hänen käytös ei MITENKÄÄN edesauta kenenkään toipumista.



Ainoa kamala rikokseni oli tosiaan kai sitten se, että rakastuin varattuun mieheen (joka muuten ei ihan heti edes kertonut olevansa varattu kuulemma koska pelkäsi karkoittavansa minut), mutta mies todella voi huonosti siinä liitossa,samoin lapset, oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa miestäni kohtaan äidin taholta, vainoharhaista kontrollointia jne.ap

tosissanne?? Noista muutamista asiallisista viesteistä ja käytännön neuvoista kiitokset. Ai miten eksä häiriköi?No minäpä vähän kerron. Olen joutunut vaihtamaan numeroa pariin otteeseen jo JATKUVAN puhelinterrorin takia, soittelee yötä päivää,ja laittaa tekstareita joissa huorittelee,toivoo "saastaisen sikiöni" kuolemaa, työpaikallani on käynyt riehumassa ja kertomassa pomolleni "tosiasioita" minusta - eli että olen säälittävä huora ja kodinrikkoja jne. Tapaamissopimus on,mutta eksä rikkoo sitä jatkuvasti, kotoani voisin toki poistua pojan vierailun ajaksi ja sitäkin olemme esittäneet mutta kun ei käy sitten sekään, vaan niin kauan kun mieheni on "lutkan" kanssa,ei saa kuulemma lastaan tavata. Mieheni on ihan POIKKI tilanteesta eikä ole vielä virkavaltaa ottanut apuun,koska säälii eksää ja odottaa kai että vähän rauhoittuisi.Alamme vaan olla tosi neuvottomia.Tiedostamme että raskauteni tuli pahaan saumaan,sitä olikin tarkoitus lykätä, mutta kävi nyt kuin kävi. Eipä tässä paljoa ole päässyt raskaudesta nauttimaan,ja kuulemma poika ei ikinä saa mun "pentua" tavata :( En ole eksän viesteihin reagoinut mitenkään, mutta mieheni on tosi lujilla,haluisi suojella minua ja toisaalta yrittää ymmärtää eksäänsä, haluaisi tukea poikaansa ja hänen oma surutyökin vielä kesken. Vanhempi poika olisi siis halunnut muuttaa meille (kertoi siitä meille molemmille)mutta pelkäsi äitinsä reaktiota ja tietysti oli lojaali äidilleen.Minun puolestani molemmat pojat ovat aina olleet tervetulleita meille.Vanhempi poika menetti kännykkänsä sen jälkeen kun äitinsä oli lukenut sieltä mulle lähetetyn viestin,jossa poika kiitti kivasta viikonlopusta (oltiin koko sakki silloin jääkiekkomatsissa ja sen jälkeen leffassa ja ulkona syömässä) Eksän vanhempiin mieheni on ollut yhteydessä, lupasivat yrittää olla tyttärensä ja lapsenlapsen tukena ja tarkkailla tilannetta milloin olisi esim lastensuojelun paikka jos nuorempi poika kuormittuu liikaa. ap

- Mies vie viranomaisille tapaussopimuksen rikkomisen

- Jos häirintä jatkuu, niin sinä teet siitä rikosilmoituksen

Muuta ette voi tehdä, vaan muut päätöksen on miehen ex:stä kiinni. Tsemppiä:)

Se ex ei ole tehnyt mitään! Se ei vaan tykkään tästä naisesta, jonka kanssa mies petti häntä. Onko hirveän yllättävää?!

jos vain "uhkaisit" tätä äitiä ja sano, että teet rikosilmoituksen jos ei lopeta häirintää. Tapelkoon ex miehensä kanssa, hän tässä on syyllinen kaikista eniten. Yritä sinä pysyä erossa koko kuviosta.



Aivan kauhea tilannehan tuo on ja ymmärrän kyllä tätä lapsensa menettänyttä hyvin, mutta pitää sinunkin saada nauttia raskaudestasi ilman jatkuvaa rähinää...

Ne kaksi viestiä, joissa ap avasi tilanteen (ja joiden jälkeen voitonriemuisesti ilkkui hänelle avautuneille mammoille) olivat TÄYSIN erisävyisiä kuin ne viestit mitä hän oli kirjoittanut siihen asti. Aiemmat viestit olivat todella kevyen ja epäempaattisen kuuloisia.

on "itsarista" puhuminen. Tuntuu jotenkin kevyeltä. Kuka sanoisi oman lapsensa tehneen ITSARIN jos tämä tappaisi itsensä?

Ei vaikuta, että lapsen kuolema olisi koskettanut, jos siitä puhuu noin. Itselleni jäi tosi ikävänä mieleen, kun kukkakauppa puhui vaarini hautajaisten yhteydessä "hautiksista". Mielestäni on paljastavaa, että ap puhuu tässä yhteydessä "itsarista".

Mies tapaa lastaan, sinä et tapaa hänen lastaan. Näin se menee.

Lyhyesti siis, ex ei antais mieheni tavata lastansa jos/kun on mun kans.

ap

Se on ihan etävanehmman päätettävissä, ketä lapsi tapaa kun on etävanhemmalla.

Ne kaksi viestiä, joissa ap avasi tilanteen (ja joiden jälkeen voitonriemuisesti ilkkui hänelle avautuneille mammoille) olivat TÄYSIN erisävyisiä kuin ne viestit mitä hän oli kirjoittanut siihen asti. Aiemmat viestit olivat todella kevyen ja epäempaattisen kuuloisia.

on "itsarista" puhuminen. Tuntuu jotenkin kevyeltä. Kuka sanoisi oman lapsensa tehneen ITSARIN jos tämä tappaisi itsensä?

Ei vaikuta, että lapsen kuolema olisi koskettanut, jos siitä puhuu noin. Itselleni jäi tosi ikävänä mieleen, kun kukkakauppa puhui vaarini hautajaisten yhteydessä "hautiksista". Mielestäni on paljastavaa, että ap puhuu tässä yhteydessä "itsarista".

joten mitä uikutatte?

"hieman" tosiasioita.

Ottaako ylepeyden päälle noin pahasti kun (toivottavasti) tajusitte olevanne väärässä?

tämä iljettvä hirviö ja huora täällä mielenkinnolla odottaa :) ap

Vaikka sinä, ap, olisit kaikessa faktoihin liittyvässä oikeassa, tämän ketjun neuvot ovat silti hyviä: pysy syrjässä ja vältä olemassa missään tekemisissä miehen ex-vaimon kanssa. Se nainen on syystä sekaisin, etkä saavuta mitään hyvää pitämällä kiinni oikeuksistasi juuri nyt. Parempi olla ottamatta mitään kantaa.



Elossa olevan lapsen tapaamisissakin sinun on parempi astua muutamaksi vuodeksi sivualalle. Kerro kuitenkin lapselle, että pidät hänestä ja teet sen pelkästään äidin toiveesta. Vuosien mittaan tilanne korjautuu, kun lapsi vain tietää, että valinta ei ole sinun. Tässä asiassa nöyryys palkitaan.

tämä iljettvä hirviö ja huora täällä mielenkinnolla odottaa :) ap

nää katkerat harakat täällä huutelee,älä niistä välitä.Onneksi olkoon vauvasta,ja tsemppiä!

syyttänyt ap:tä erosta,koska äiti on sen hänelle valehdellut.Oikeasti pojan itsari on ÄIDIN SYY ei kenenkään muun.Kamala varmasti huomata,kuinka on vienyt oman lapsensa hengen.

Joka ei vielä ollut saanut asioita selväksi edellisestä liitostaan. Oma moka, siinähän olet.



Älä puutu miehesi entisen perheen asioisin millään lailla, niin selviät parhaiten. Ei kuulu sinulle, hoida sinä itseäsi ja tulevaa vauvaanne.