Hoitajat/lääkärit, onko teille tullut työssänne vastaan ns. yliluonnollisia asioita?
Yleensä kun näitä henkimaailman juttuja kuulee ihan muun alan ammattilaisilta. Luulisi kumminkin, että jos jotain yliluonnollisia asioita tapahtuu, niin kai juuri siellä missä on kyse elämästä ja kuolemasta. Onko sairaaloissa tai terveyskeskuksissa henkiä?
Kommentit (98)
Palvelutalossa työskentelen ja kyllähän sitä tapahtuu vaikka mitä. Yövuorossa lähdin käymään yläkerrassa kierrolla, kun tulin takaisin ja kävelin käytävää pitkin,näin kun ryhmäkodin tiloihin menevä ovi sulkeutui. Ovessa ovikoodi, eikä ovesta pääse kulkemaan muut kuin hoitajat. Meillä ollaan yöt yksin, kukalie sitten ovesta kulkikaan. Myös radio lähtee itsestään päälle,volymit kaakossa vaikka radioon ei kukaan ole koskenutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Usein olen löytänyt valkean höyhenen asukkaan huoneesta, hän on kuollut siitä parin päivän sisään. Sattumaa? En tiedä. Työskentelen palvelutalossa.
Untuvatyynyt/-peitto/-takki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tapahtunut minulle, mutta äitini oli nuorena 70-luvulla apuhoitajana vanhainkodissa. Hän kertoi kuinka kerran yksi kuollut aukaisi suunsa. Ei siis sanonut mitään vaan aukaisi suunsa ja jätti sen auki. Äiti säikähti pahasti. Kertoo siitä vieläkin.
Tuo on ihan normaalia. Kuoleman jälkeen lihakset veltostuvat. Sen vuoksi silmät peitetään lapuilla ja leuka sidotaan kiinni.
En tiennytkään tuota. No, siitähän siinä on sitten ollut kyse.
Voin kyllä kuvitella tilanteen jos ei ole asiasta tiennyt (itsekin tosiaan vasta sain nyt tietää). Kyllä siinä itselläkin kävisi sydän ensin mahassa ja sitten kurkussa kun näkee kuolevan liikkuvan tavalla tai toisella :D hyvä tietää nii ei tarvitse itse sitten sydäriä saada jos joskus pääsee tälläistä todistamaan.
Vierailija kirjoitti:
mutta sitten tuli mieleen juttu viimekesältä. Meillä kuoli osastolla yksi vanhus. Yököt ilmoitti että on huonossa jamassa, ja lääkärin kierron alkaessa 7.30 todettiin kuolleeksi. Soitin omaiselle, joka vastasi heti, ja kysyi puhelimessa onko mahdollista että olisi kuollut 7.10. Sanoin että on, ja hän sanoi keränneensä tunteeseen että tämä omainen on nyt kuollut. Sanoi aistineensa jonkun muunkin sukulaisen kuoleman samoin.
Ja opiskeluaikana kaverin harjoittelupaikassa oli potilaana vanha nainen.. syöpää sairasti ja oli jo loppuvaiheessa. Se osasto oli entinen synnytssairaala, ja tämä vanhus kertoi tyttärensä kuolleen siellä. Hän oli synnyttänyt juuri, ja yöllä herännyt siihen että varis istui sängyn päädyssä. Vähän sen jälkeen tultiin kertomaan että vastasyntynyt oli kuollut. Sinä yhtenä aamuna kun kaverini meni töihin, oli vastassa ollut pelästynyt yökkö, joka etsi sitä mustaa lintua joka lensi osastolla... ja tuo muori todettiin kuolleeksi kun eka hoitaja aamulla meni huoneeseen. Oli lintu tullut mummun hakemaan.
Tuota sanotaan sielulinnuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein olen löytänyt valkean höyhenen asukkaan huoneesta, hän on kuollut siitä parin päivän sisään. Sattumaa? En tiedä. Työskentelen palvelutalossa.
Untuvatyynyt/-peitto/-takki?
Ei ole kenellekään meidän talossa eikä ole mahdollista edes ikkunasta päästä linnun. Ainoastaan joku vieras voi tuoda mukanaan.
Eräs potilas, jota oli leikkauksen aikana jouduttu elvyttämään kertoi, että oli katsellut itseään ylhäältä katosta. Oli itsekin aika hämmästynyt kokemuksesta.. monet silti ei muista elvytyksestä yhtään mitään.
Itse en ole kokenut mutta kuullut muilta hoitajilta..sairaala oli vanha keuhkosairaala, siellä kuulemma joku epämääräinen hahmo aina välillä viuhahteli :D siirteli laseja, ovia yms..
Automaattihana on joskus lähtenyt itsekseen päälle mutta se nyt voi olla vaan toimintahäiriö..mutta ei yöllä ollenkaan kiva yllätys kun itse olet 5 m päässä siitä hanasta..
On siellä enkeleitä :-) Ainakin yhden olen nähnyt.
Äitini teki kuolemaa Hatanpään sairaalassa Tampereella.
Istuin hänen vuoteensa vieressä ja luin katkelmia raamatusta.
Sisään tuli hoitaja joka piti hengitysmaskia kasvoillaan, sillä äidilläni oli siinä vaiheessa sairaalabakteeri.
Hoitaja katsoi minuun ja näin hänen ruskeissa silmissään niin paljon rakkautta ja iloa, että tunsin oloni kuoleman läheisyydessäkin onnelliseksi ja tyyneksi.
Minä näin enkelin :-)
Lääkäritätini kertoi, että joku vanha nainen osastolla oli kuolemassa. Hän meni todella huonoon kuntoon ja yöllä kaikki olettivat hänen olevan aamuun mennessä kuollut. Aamulla hän kuitenkin heräsi, sanoi että hänelle oltiin yläkerrassa sanottu, ettei ihan vielä ole sinun aikasi, kohta mutta ei vielä, ja tyrkkäsivät takaisin. Hän kuoli kahden viikon kuluttua. Saattoihan se olla untakin.
Olin nuorena vanhainkodissa töissä ja siellä tietysti kuoli mummoja. Mummot jätettiin kahdeksi tunniksi paikoilleen, ehkä siltä varalta että kuolema on varma. Yhden mummon huoneesta tuli kaksi kertaa hoitajakutsu kuoleman jälkeen. En yksin uskaltanut mennä katsomaan vaan pyysin naapuriosaston yöhoitajan mukaan. Mummo oli edelleen kuollut ja hoitajakutsussa jokin toimintahäiriö...
Äitini kertoi: Hän oli ollut pikkulapsi, kun hänen äitinsä oli ollut kotona synnyttämässä toista lasta. Synnyttäjä ja vauva menehtyivät. Äiti oli ollut etumaisessa huoneessa, kun jääkylmä viima oli puhaltanut huoneen läpi synnyttäjän kamaria kohti.
Vierailija kirjoitti:
Sen paikan alla jossa työskentelen on käytäviä joista pääsee eri siipiin/taloihin. Olen kyllä odotellut että eikö näissä synkissä käytävissä, jossa on varmaan kuolleitakin liikkunut, oikeasti asusta henkiä. En ole ainakaan vielä tavannut mitään yliluonnollista.
Paitsi itseni. Olenhan vampyyri. ;)
Meikun tunnelit vai? Siellä on sellaisia pahoja henkiä, jotka aiheuttavat omituisia hajuja ja lämpötilanvaihteluita. Kuulemma myös erilaisia myrkkyjä ja hiukkasia kulkee pitkin ilmastointikanavia. Sisäilmaongelmista puhuvat. Henget myös jumittavat välillä hissejä sairaalarakennuksissa kulkiessaan kerroksesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun näitä henkimaailman juttuja kuulee ihan muun alan ammattilaisilta. Luulisi kumminkin, että jos jotain yliluonnollisia asioita tapahtuu, niin kai juuri siellä missä on kyse elämästä ja kuolemasta. Onko sairaaloissa tai terveyskeskuksissa henkiä?
Koska mitään yliluonnollista ei ole olemassa, on helppo vastata että "ei".
Olin työharjoittelussa CCU:saa. Mies oli sydänleikattu ja tajuttomana 5 päivää. Kun alkoi heräillä, pyyhin kasvojaan lämpimällä pesulapulla. Ensimmäiset sanansa olivat: Oletko enkeli? Kerroin etten ja missä on. Myöhemmin puhuimme hänen kokemuksestaan, jossa oli kaikkien edesmenneiden rakkaidensa kanssa. Se pysäytti. Todellakin.
Vierailija kirjoitti:
Olin työharjoittelussa CCU:saa. Mies oli sydänleikattu ja tajuttomana 5 päivää. Kun alkoi heräillä, pyyhin kasvojaan lämpimällä pesulapulla. Ensimmäiset sanansa olivat: Oletko enkeli? Kerroin etten ja missä on. Myöhemmin puhuimme hänen kokemuksestaan, jossa oli kaikkien edesmenneiden rakkaidensa kanssa. Se pysäytti. Todellakin.
Minäkin olen unessa jutellut kuolleitten sukulaisteni kanssa. Pysäyttikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin työharjoittelussa CCU:saa. Mies oli sydänleikattu ja tajuttomana 5 päivää. Kun alkoi heräillä, pyyhin kasvojaan lämpimällä pesulapulla. Ensimmäiset sanansa olivat: Oletko enkeli? Kerroin etten ja missä on. Myöhemmin puhuimme hänen kokemuksestaan, jossa oli kaikkien edesmenneiden rakkaidensa kanssa. Se pysäytti. Todellakin.
Minäkin olen unessa jutellut kuolleitten sukulaisteni kanssa. Pysäyttikö?
Ei kyllä, jos suoraan sanon. Etkä sinä olisi luullut minua enkeliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin työharjoittelussa CCU:saa. Mies oli sydänleikattu ja tajuttomana 5 päivää. Kun alkoi heräillä, pyyhin kasvojaan lämpimällä pesulapulla. Ensimmäiset sanansa olivat: Oletko enkeli? Kerroin etten ja missä on. Myöhemmin puhuimme hänen kokemuksestaan, jossa oli kaikkien edesmenneiden rakkaidensa kanssa. Se pysäytti. Todellakin.
Minäkin olen unessa jutellut kuolleitten sukulaisteni kanssa. Pysäyttikö?
Minkälaisessa unessa olet ollut? Oletko taistellut elämästäsi vai taistellut tietäsi kohti seuraavaa baaria? Idiootti. Se sinä olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin työharjoittelussa CCU:saa. Mies oli sydänleikattu ja tajuttomana 5 päivää. Kun alkoi heräillä, pyyhin kasvojaan lämpimällä pesulapulla. Ensimmäiset sanansa olivat: Oletko enkeli? Kerroin etten ja missä on. Myöhemmin puhuimme hänen kokemuksestaan, jossa oli kaikkien edesmenneiden rakkaidensa kanssa. Se pysäytti. Todellakin.
Minäkin olen unessa jutellut kuolleitten sukulaisteni kanssa. Pysäyttikö?
Idiotismisi pysäytti kyllä joo.
No siis en nyt tiedä onko varsinaisesti yliluonnollista, mutta muutamia kertoja on käynyt tilanteita että ihminen on selvinnyt tilanteesta johon olisi periaatteessa pitänyt menehtyä/jäädä isoja vammoja yms.
Yksi synnytys oli sellainen jossa oli sekä lapsi että äiti vaarassa. Molemmat selvisivät mutta todella ison ja pitkän hapenpuutteen takia lapsen olisi pitänyt joko menehtyä tai jäädä vaikeasti vammaiseksi. Lasta tarkkailtiin pitkään ja koko ensimmäinen vuosi oli tutkimuksissa juoksemista. Mahtanut olla vanhemmilla rankkaa kun on joutunut jatkuvasti miettimään mikä on lapsen lopullinen kohtalo. Kyllä oli meillä ihmettelemistä pitkään sillä lapsi kehittyi normaalisti eikä hänelle jäänyt edes mitään ADHDta yms. Hyvin vilkas lapsi kyllä oli ja aina menossa. Täysin normaali ja terve.
Kyllä sitä silloin kävi mielessä vähän jo suuremmat voimat, se tuntui niin ihmeeltä. Kaikkeen sitä on tässä 40 v aikana törmännyt. Itse uskon että tahdon voimalla on suuri merkitys.
Sitten on tapauksia että on ihmisellä mennyt esim. työn takia paikat rikki ja on silti pystynyt työskentelemään vaikka vauriot on sitä luokkaa olleet ettei siihen olisi periaatteessa pitänyt pystyä. Tavallaan hölmöä sinänsä, koska oli tullut myöhään lääkäriin ja itseään kituuttanut ja sisulla mennyt aina töihin kunnes lopulta päätyi lääkäriin.