Sinä, joka olet käynyt viimeisen 5 vuoden aikana ehtoollisella; Mitä ehtoollinen sinulle merkitsee?

Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.



Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen, kiitti ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä kaikki; tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.”



Minä käyn ehtoollisella jotta pysyisin arjen keskellä todellisuudessa. Jotta muistaisin tuon ylläolevan. Minun puolestani vuodatettu. Jeesus on todellinen, ja ehtoollisella saan rauhan.

En ehdi kauhean usein, 2-4 kertaa vuodessa, ja aina kävelen ulos varmuuden ja rauhan kanssa. Menin sinne millä fiiliksellä tahansa.

Ei ole järjellä selitettävissä.

täysin ymmärrä. en voi olla varma, että missä määrin Jeesus on siinä mukana (jotkut uskovat täysin olevan Krsituksen ruumis ja veri, toisille vain muistoateria).



Jotain tällaista:



Jeesuksen ystävien ateria. Muistoateria. rakkauden ateria. yhteyden ateria; tuolla aterialla voin olla yhteydessä pahimpaankin vihamieheeni. Anteeksiannon muistuttaja.



Minulle myös monesti tilanne, jossa herkistyn jostain syystä kovin paljon. Jokin Pyhä koskettaa, vaikka en tiedä, että miten se käytännössä tapahtuu. Ja se Pyhä koskettaa, vaikka itse en ehtoollista aina noissa tilanteissa pääisikään nauttimaan.

Siitä on ikuisuus, mutta ehä pitäisi? Jotenkin tullut sellainen tunne, että elävä usko ei löydy tavallisesta ev.lut. kirkosta. TV7 on tullut tärkeäksi monilla eri ohjelmilla, tosin ei kaikilla.



Jotain seurakuntayhteyttä kaipaisin, mutta mikä olisi se oikea?



Olen ollut tavallaan aina uskossa, vaikka perheeni ei ollut, mutta pelkään toisaalta sitä, että joku seurakunta ottaa minusta vallan, eikä Jeesus itse.

Siinä ei seurakunta saa minusta (yli)otetta. Kirkossa käyn silloin tällöin. Raamattuahan voi lukea kotonakin. Ja erilaista uskonnollista kirjallisuutta on pilvin pimein, samoin musiikkia. Uskohan ei kysy tai vaadi mitään ulkoista.

Siitä on ikuisuus, mutta ehä pitäisi? Jotenkin tullut sellainen tunne, että elävä usko ei löydy tavallisesta ev.lut. kirkosta. TV7 on tullut tärkeäksi monilla eri ohjelmilla, tosin ei kaikilla.

Jotain seurakuntayhteyttä kaipaisin, mutta mikä olisi se oikea?

Olen ollut tavallaan aina uskossa, vaikka perheeni ei ollut, mutta pelkään toisaalta sitä, että joku seurakunta ottaa minusta vallan, eikä Jeesus itse.

Voiko vika olla elävän uskon määritelmässäsi?

Minäkin luulin aikoinaan, ettei sille evankelisluterilaisessa kirkossa ole Jeesukseen oikeasti uskovia, että siellä on vain kaavoja jne. Käytyäni tarpeeksi pitkään ns. vapaissa suunnissa huomasin, että sieltä monesti puuttuu esim taito kritisoida itseään ja omaa uskoaan, kyky kyseenalaistaa ja siten tehdä omaa uskoaan vankemmaksi. Samoin, silloin kun tehdään esim uskonratkaisusta kynnyskysymys, niin ne herkimmän omantunnon omistajat jättävät koko ratkaisun tekemättä. ymmrätävät, etteivät voi täysin haluta Jeesusta pelastajakseen. ja sitten kun jankataan, että koska pelastuit, kos tulit uskoon jne, niin ovat aina sitä mieltä, että eivät ole koskaan kunnolla uskossa.

ja niissä vapaiden suuntien kokouksissa/kirkonmenoissa kuitenkin loppujen lopuksi on kuitenkin kaavat: ylistystä, opetusta, todistuspuheenvuoro jne. harmi vain, että esim Isämeidän -rukous, uskontunnustus ja synnintunnustuskin monesti puuttuvat. uskontunnustus on siinä mielessä tärkeä, että siitä näkee ulkopuolisetin, että mihin täällä uskotaan.

ehdotan, että käyt paikkakunnallasi esim kuukauden verran aina yhdessä seurakunnassa. Jämähdä siihen, mikä tuntuu olevan lähinnä omaa persoonaasi, tapaasi ylistää ja rukoilla Jumalaa ja minkä teologia on lähinnä omaasi. kysele ennen kuin liityt, että miten suhtautuvat toisin ajattelijoihin.

Siitä on ikuisuus, mutta ehä pitäisi? Jotenkin tullut sellainen tunne, että elävä usko ei löydy tavallisesta ev.lut. kirkosta. TV7 on tullut tärkeäksi monilla eri ohjelmilla, tosin ei kaikilla.

Jotain seurakuntayhteyttä kaipaisin, mutta mikä olisi se oikea?

Olen ollut tavallaan aina uskossa, vaikka perheeni ei ollut, mutta pelkään toisaalta sitä, että joku seurakunta ottaa minusta vallan, eikä Jeesus itse.

tapauskovat käyvät vain jouluisin.

Minäkin luulin aikoinaan, ettei sille evankelisluterilaisessa kirkossa ole Jeesukseen oikeasti uskovia, että siellä on vain kaavoja jne

kummilapsen päästessä ripille kävin.



Mitä vanhemmaksi olen tullut sitä vähemmän oman ev.lut uskonnon kotkotukset ovat merkinneet. Uskon johonkin korkeampaan voimaan tässä maailmankaikkeudessa mutta ihmiset ovat sille antaneet eri aikoina ja eri paikoissa eri nimiä, uskoen loppujen lopuksi samaan jumalaan.

Mysteeriä. Hämmästystä. Hämmennystä. Pyhän läsnäoloa. Yhteyttä muiden seurakuntalaisten kanssa saman pöydän äärellä.

Voiko vika olla elävän uskon määritelmässäsi? Minäkin luulin aikoinaan, ettei sille evankelisluterilaisessa kirkossa ole Jeesukseen oikeasti uskovia, että siellä on vain kaavoja jne. Käytyäni tarpeeksi pitkään ns. vapaissa suunnissa huomasin, että sieltä monesti puuttuu esim taito kritisoida itseään ja omaa uskoaan, kyky kyseenalaistaa ja siten tehdä omaa uskoaan vankemmaksi. Samoin, silloin kun tehdään esim uskonratkaisusta kynnyskysymys, niin ne herkimmän omantunnon omistajat jättävät koko ratkaisun tekemättä. ymmrätävät, etteivät voi täysin haluta Jeesusta pelastajakseen. ja sitten kun jankataan, että koska pelastuit, kos tulit uskoon jne, niin ovat aina sitä mieltä, että eivät ole koskaan kunnolla uskossa. ja niissä vapaiden suuntien kokouksissa/kirkonmenoissa kuitenkin loppujen lopuksi on kuitenkin kaavat: ylistystä, opetusta, todistuspuheenvuoro jne. harmi vain, että esim Isämeidän -rukous, uskontunnustus ja synnintunnustuskin monesti puuttuvat. uskontunnustus on siinä mielessä tärkeä, että siitä näkee ulkopuolisetin, että mihin täällä uskotaan. ehdotan, että käyt paikkakunnallasi esim kuukauden verran aina yhdessä seurakunnassa. Jämähdä siihen, mikä tuntuu olevan lähinnä omaa persoonaasi, tapaasi ylistää ja rukoilla Jumalaa ja minkä teologia on lähinnä omaasi. kysele ennen kuin liityt, että miten suhtautuvat toisin ajattelijoihin.

Siitä on ikuisuus, mutta ehä pitäisi? Jotenkin tullut sellainen tunne, että elävä usko ei löydy tavallisesta ev.lut. kirkosta. TV7 on tullut tärkeäksi monilla eri ohjelmilla, tosin ei kaikilla. Jotain seurakuntayhteyttä kaipaisin, mutta mikä olisi se oikea? Olen ollut tavallaan aina uskossa, vaikka perheeni ei ollut, mutta pelkään toisaalta sitä, että joku seurakunta ottaa minusta vallan, eikä Jeesus itse.

Olen yh, mutta ehkä jonakin päivänä san omaa aikaa tehdäkseni niin. Sitä ennen rukoilen, luen raamattua, kuuntelen radio deitä ja katselen tv7:aa.