Tee minulle sporttisille naiselle palvelus: älä tule ruuhkauttamaan saliani tammikuuksi!
Olen jo kymmenen vuotta ollut erään suositun saliketjun vuosijäsen. Käyn jumpilla ympäri vuoden 3-4 kertaa viikossa. Tammikuu on aina tuskaista aikaa, kun kävijämäärät triplaantuvat ja tunnit täyttyvät jo 30 minuuttia ennen alkamista. Pukuhuonekin on niin täynnä, ettei kaappeja riitä kaikille. Ja kas kummaa, viimeistään helmikuun puolivälissä nämä uuden vuoden lupaukset tehneet ikuiset aloittajat ovat taas kadonneet ja salilla on taas tilaa.
Miten olisi, jos et tänä vuonna edes yrittäisi ollenkaan? Näin me tosissaan treenaavat saisimme jumpata rauhassa etkä sinäkään pettyisi pitämättömiin lupauksiin. Toki, jos tiedät aivan varmasti jatkavasi kuntoilua koko vuoden, niin tervetuloa mukaan!
Kommentit (96)
Ketään ei lohduttanut se, että hän oli liikkunut koko ikänsä ahkerasti. Syöpä eteni siitä huolimatta vauhdilla. Kaikki ei ole hallinnassamme.
Tuolla perusteella ei kannata lopettaa tupakointia, vähentää alkon käyttöä, syödä terveellisesti, käyttää turvavyötä yms yms, koska kuolema tulee kuitenkin.
tekee vauvapalstalla haukkumassa mammoja. Hyvää se tekee kuukauden liikunta putki, kuin ei liikuntaa ollenkaan.
haluatko oikeasti, että muut ihmiset eläisivät pitempään ja olisit terveempiä?
Jos oikeasti sitä haluat, toivottaisit jokaisen uuden salille tulevan ihmisen halin kanssa sydämellisesti tervetulleeksi. Pyytäisit vaikka puhelinnumeron ja jos he joskus helmikuussa eivät ilmesty salille, soittaisit heille ja kannustaisit rakentavasti ja innostavasti heitä jatkamaan.
Sen sijaan sinä olet valinnut sen strategian, että täällä nimettömällä keskustelupalstalla puukotat selkään niitä perheenäitejä, jotka yrittävät ottaa itseään niskasta kiinni kerta toisensa jälkeen. Kannustatko sinä heitä aidosti? Miten sinä suhtaudut, kun he tulevat salille? Näytätkö heille nyrpeää naamaa? Oletko hapan sitruuna vai iloinen aurinko? Saako liikunta mielesi iloiseksi? Jos ei saa, olisiko syytä ottaa omakin liikkumisesi rennommin. Iloinen mieli ja positiivinen asenne voi tuoda monia elinvuosia lisää.
tekee vauvapalstalla haukkumassa mammoja. Hyvää se tekee kuukauden liikunta putki, kuin ei liikuntaa ollenkaan.
että se on mun anoppi.
lapset ovat aikalailla heitteilla kun mamma juoksee maratooneja. Lapset saavat olla omin nokkineen kotona.
Harrastavatko lapsesi myös maratonjuoksua ja jumppaa salilla?
Sulla on tainnut olla paska vuosi. Mitäpä jos varaat paikan etukäteen sinne jumppaan niin mahdut mukaan? Käy lenkillä, vai eikö rahkeet riitä?
joten lenkkipolut on tullut tutuksi jumppasalien lisäksi... Rahkeet kyllä riittää ja käynkin juoksemassa viikoittain ympäri vuoden. Jumpilla saan monipuolistettua treeniohjelmaani ja salilla kasvatettua lihaksiakin. Ja varaan kyllä taas tammikuussa paikkani jumpasta, mutta väenpaljouteen ja ahtauteen se ei valitettavasti auta :( Ei ole kiva jumpata naapurin varpaat suussa! T. ap
lapsillehan on pienestä pitäen hyvä opettaa liikunnalliset elämäntavat.
Ei minulla ole lapsia T. ap
tule sitten uudestaan keskustelemaan samasta aiheesta kun sinulla on pari leikki-ikäistä. Katsotaan, vieläkö on sama ääni kellossa.
Tottakai pitää liikkua säännöllisesti, ei se kroppa muuten kuosissa pysy :D!
On eri asia olla hoikka ja lihaksikas hoikka. Arkiliikunnalla ei todellakaan saa samanalaista kroppaa kuin salilla.
Mutta ap, tiedän tunteen. Tullaan naama norsun vitulla muka jumppailemaan, hyvä että paita on kastunut treenissä.
Haluatko ap, että kansanterveys kohenisi? haluatko oikeasti, että muut ihmiset eläisivät pitempään ja olisit terveempiä?
Jos oikeasti sitä haluat, toivottaisit jokaisen uuden salille tulevan ihmisen halin kanssa sydämellisesti tervetulleeksi. Pyytäisit vaikka puhelinnumeron ja jos he joskus helmikuussa eivät ilmesty salille, soittaisit heille ja kannustaisit rakentavasti ja innostavasti heitä jatkamaan.
Sen sijaan sinä olet valinnut sen strategian, että täällä nimettömällä keskustelupalstalla puukotat selkään niitä perheenäitejä, jotka yrittävät ottaa itseään niskasta kiinni kerta toisensa jälkeen. Kannustatko sinä heitä aidosti? Miten sinä suhtaudut, kun he tulevat salille? Näytätkö heille nyrpeää naamaa? Oletko hapan sitruuna vai iloinen aurinko? Saako liikunta mielesi iloiseksi? Jos ei saa, olisiko syytä ottaa omakin liikkumisesi rennommin. Iloinen mieli ja positiivinen asenne voi tuoda monia elinvuosia lisää.
Toivotan avosylin tervetulleiksi salille ja jumppiin kaikki ne mammat, jotka jatkavat liikuntaharrastustaan myös marraskuussakin. Vuodet ovat vain osoittaneet, että näitä mammoja on harvassa. 90% tammikuussa aloittavista lopettaa helmikuussa, viimeistään maaliskuussa. Terveyden kannalta näin lyhytjänteisellä harrastamisella ei ole mitään merkitystä.
T. ap
aloittajaa on syytetty asioista, joita hän ei ole esittänyt tai joita hän ei ole.
Avasin itse sen ketjun, jossa kritisoitiin uudenvuoden laihdutuslupausten tekijöitä, tässä on kyse samasta. Kritiikki kohdistuu siis puuskittaisuuteen ja lyhytjänteisyyteen. Eihän ap ole mikään hapan, itseensäkeskittyvä tyyppi vaan säännöllisesti liikkuva, jolle liikunnallisuus on elämäntapa, joka tuo hyvän olon. Onhan aloitus muotoiltu provoksi mutta olen silti yllättynyt, kuinka moneen koiraan kalikka kalahtaa täällä.
Okei. Sitten en ota puheitasi kovinkaan vakavasti
Harrastavatko lapsesi myös maratonjuoksua ja jumppaa salilla?
Sulla on tainnut olla paska vuosi. Mitäpä jos varaat paikan etukäteen sinne jumppaan niin mahdut mukaan? Käy lenkillä, vai eikö rahkeet riitä?
joten lenkkipolut on tullut tutuksi jumppasalien lisäksi... Rahkeet kyllä riittää ja käynkin juoksemassa viikoittain ympäri vuoden. Jumpilla saan monipuolistettua treeniohjelmaani ja salilla kasvatettua lihaksiakin. Ja varaan kyllä taas tammikuussa paikkani jumpasta, mutta väenpaljouteen ja ahtauteen se ei valitettavasti auta :( Ei ole kiva jumpata naapurin varpaat suussa! T. ap
lapsillehan on pienestä pitäen hyvä opettaa liikunnalliset elämäntavat.
Ei minulla ole lapsia T. ap
tule sitten uudestaan keskustelemaan samasta aiheesta kun sinulla on pari leikki-ikäistä. Katsotaan, vieläkö on sama ääni kellossa.
Minulla on paljon sporttisia äitejä ystävinä, joita nyppii ihan sama tammikuun ruuhka salilla. Ei sillä ole mitään tekemistä äitiyden kanssa!
T.ap
Haluatko ap, että kansanterveys kohenisi? haluatko oikeasti, että muut ihmiset eläisivät pitempään ja olisit terveempiä? Jos oikeasti sitä haluat, toivottaisit jokaisen uuden salille tulevan ihmisen halin kanssa sydämellisesti tervetulleeksi. Pyytäisit vaikka puhelinnumeron ja jos he joskus helmikuussa eivät ilmesty salille, soittaisit heille ja kannustaisit rakentavasti ja innostavasti heitä jatkamaan. Sen sijaan sinä olet valinnut sen strategian, että täällä nimettömällä keskustelupalstalla puukotat selkään niitä perheenäitejä, jotka yrittävät ottaa itseään niskasta kiinni kerta toisensa jälkeen. Kannustatko sinä heitä aidosti? Miten sinä suhtaudut, kun he tulevat salille? Näytätkö heille nyrpeää naamaa? Oletko hapan sitruuna vai iloinen aurinko? Saako liikunta mielesi iloiseksi? Jos ei saa, olisiko syytä ottaa omakin liikkumisesi rennommin. Iloinen mieli ja positiivinen asenne voi tuoda monia elinvuosia lisää.
Toivotan avosylin tervetulleiksi salille ja jumppiin kaikki ne mammat, jotka jatkavat liikuntaharrastustaan myös marraskuussakin. Vuodet ovat vain osoittaneet, että näitä mammoja on harvassa. 90% tammikuussa aloittavista lopettaa helmikuussa, viimeistään maaliskuussa. Terveyden kannalta näin lyhytjänteisellä harrastamisella ei ole mitään merkitystä. T. ap
salilla ympäri vuoden? Avauksen viestisi on kaikkea muuta kuin kannustava. Onko oma treenaamismahdollisuutesi tärkeämpi kuin kaikkien yhteinen hyvä? Miten sinä osoitat naapurin Pirjolle, että jatka jatka jatka, vaikka väsyttää. Sanotko sinä sen hänelle innostavaan ja kannustavaan sävyyn? Vai haukutko vain akkain palstalla nimettömänä selän takana? Se ei ole reilua.
Miten sinä siis käytännössä kannustat niitä mammoja jatkamaan
Haluatko ap, että kansanterveys kohenisi? haluatko oikeasti, että muut ihmiset eläisivät pitempään ja olisit terveempiä? Jos oikeasti sitä haluat, toivottaisit jokaisen uuden salille tulevan ihmisen halin kanssa sydämellisesti tervetulleeksi. Pyytäisit vaikka puhelinnumeron ja jos he joskus helmikuussa eivät ilmesty salille, soittaisit heille ja kannustaisit rakentavasti ja innostavasti heitä jatkamaan. Sen sijaan sinä olet valinnut sen strategian, että täällä nimettömällä keskustelupalstalla puukotat selkään niitä perheenäitejä, jotka yrittävät ottaa itseään niskasta kiinni kerta toisensa jälkeen. Kannustatko sinä heitä aidosti? Miten sinä suhtaudut, kun he tulevat salille? Näytätkö heille nyrpeää naamaa? Oletko hapan sitruuna vai iloinen aurinko? Saako liikunta mielesi iloiseksi? Jos ei saa, olisiko syytä ottaa omakin liikkumisesi rennommin. Iloinen mieli ja positiivinen asenne voi tuoda monia elinvuosia lisää.
Toivotan avosylin tervetulleiksi salille ja jumppiin kaikki ne mammat, jotka jatkavat liikuntaharrastustaan myös marraskuussakin. Vuodet ovat vain osoittaneet, että näitä mammoja on harvassa. 90% tammikuussa aloittavista lopettaa helmikuussa, viimeistään maaliskuussa. Terveyden kannalta näin lyhytjänteisellä harrastamisella ei ole mitään merkitystä. T. ap
salilla ympäri vuoden? Avauksen viestisi on kaikkea muuta kuin kannustava. Onko oma treenaamismahdollisuutesi tärkeämpi kuin kaikkien yhteinen hyvä? Miten sinä osoitat naapurin Pirjolle, että jatka jatka jatka, vaikka väsyttää. Sanotko sinä sen hänelle innostavaan ja kannustavaan sävyyn? Vai haukutko vain akkain palstalla nimettömänä selän takana? Se ei ole reilua.
Eikös se ole jokaisen aikuisen naisen asia pitää huoli kunnostaan? Ei kai minun tarvitse ottaa vastuuta naapurin Pirjosta? Eikö se ole lähinnä kuntosalin työntekijöiden velvoite, jos ei Pirjon itsensä?
T.ap
Kuinka pitkään kehittelit tätä tarinaa?
mutta miksi ihmeessä hän on niin ilkeä ja pahansuopainen? Minäkin liikun (enemmänkin voisin) ja olen suositun kuntokeskuksen vuosijäsen, hieman karsastan alkuvuoden ruuhkia, mutta en ikipäivänä ajattele noin ikävästi näistä tammialoittajista. Ehkä siksi, että itsekin olen ollut sellainen. Tosin pysyin liikuntaharrastukseni parissa, mistä olen onnellinen.
Näemmä aina se liikunta ei tuo iloa ja hyvää oloa elämään. Surullista.
joten ihmettelet nyt sitä asiaa, minkä itse aloitit. Anna mammojen rauhassa kuntoilla. Sinähän se siinä aloit huutelemaan, ettei mammat voisi salille mennä, kun sinä tarvitset "tilaa"lihaksillesi.
Eikös se ole jokaisen aikuisen naisen asia pitää huoli kunnostaan? Ei kai minun tarvitse ottaa vastuuta naapurin Pirjosta? Eikö se ole lähinnä kuntosalin työntekijöiden velvoite, jos ei Pirjon itsensä? T.ap
pitää huoli omasta kunnostaan, niin kai jokainen saa tehdä myös sen juuri niinkuin haluaa. Jos he haluavat ruuhkauttaa sen sinun jumppasalisi, niin kai he sitten saavat ruuhkauttaa. Ja väitätkö todella, että kuntosalin työntekijöillä olisi velvoite ottaa vastuuta naapurin Pirjosta? Huh, mikä asenne.
Jos on jokaisen aikuisen naisen oma asia
Eikös se ole jokaisen aikuisen naisen asia pitää huoli kunnostaan? Ei kai minun tarvitse ottaa vastuuta naapurin Pirjosta? Eikö se ole lähinnä kuntosalin työntekijöiden velvoite, jos ei Pirjon itsensä? T.ap
pitää huoli omasta kunnostaan, niin kai jokainen saa tehdä myös sen juuri niinkuin haluaa. Jos he haluavat ruuhkauttaa sen sinun jumppasalisi, niin kai he sitten saavat ruuhkauttaa. Ja väitätkö todella, että kuntosalin työntekijöillä olisi velvoite ottaa vastuuta naapurin Pirjosta? Huh, mikä asenne.
siitä, että tulosta tapahtuu niin kyllä se vähän myös sen personal trainerin vastuulla on että Pirjo saa rahoilleen vastinetta. Tuskin se muiden salillakävijöiden (kuten ap:n) tehtävä on pitää Pirjosta huolta, kuten tuo yksi täällä ehdotti!
Se, että liikkuu sellaisella tavalla josta pitää, syö hyvin ja pitää elämästään, nautiskelee kohtuudella, johtaa mielestäni mielekkääseen hyvään elämään. Ei kuolemattomuuteen. Eikä siihen, että kuvittelee, että elämää voi hallita.