Mikä olisi paras tapa reagoida? Mies soitti ja ilmoitti

PAITSI että mies ei todennäköisesti tuo minulle mitään. Ei pyydä anteeksi tai anele (mahdollisesti sanoo, että oli kivaa, en tehnyt mitään hölmöä, mitäs kivaa tehtäisiin nyt yhdessä). Jos huomaa että olen pahalla mielellä pyytää minua lopettamaan turhan murehtimisen tai hän lähtee seuraan jossa on kivempaa. Ja kun olen sanonut joskus, että mene vaan, niin hänhän menee, enkä ole itse hyötynyt mitään, sillä sama toistuu sitten seuraavan kerran ja seuraavan. Mies tietää ettei ole sinänsä tehnyt mitään muuta väärää kuin toiminut vastoin minun toiveitani (jotka ovat hänen mielestään vääriä). Hänellä on puhdas omatunto.

ap

jää kotiin, jatkaa miehen kanssa, mies ei edes joudu tuosta tempustaan vastaamaan. Varmaan ostaa ap:lle jonkun lahjan ja kertoo kuinka rakastaa ja kaikki jatkuu samaan malliin.. Mulla on yks tuttu, jolla neljä lasta miehensä kanssa ja aina koittaa miestä miellyttää ettei mies vaan kyllästy perhe-elämään ja lähde lätkimään. Mies käy kavereiden kanssa laivalla jne. Ja tuttu vaan on onnessaan miehen kans ja aina kun tavataan niin puhuu miehestään jne.

juokse ja lujaa!!2

ostosasiassa oli kyse koiran hankinnasta. :) Mies ei ole koiraa vastaan, mutta ei pidä hetkeä nyt oikeana ja siksi "en saa" (hankkisin kyllä varmasti jos löytäisin sopivan yksilön tähän hätään,ja koira jäisi osaksi perhettämme, vaikka mies varmaan aluksi näreissään olisikin, se on niin pitkään harkinnassa ollut juttu). Yleisesti ottaen arjessa minä ehkä määrään kaapin paikkaa enemmänkin kuin mies. Mies yleensä varmistaa arjen asiat ja isommat päätökset minulta. Ja yhteinen talous kun on, niin omienkin rahojen tuhlaus vaikuttaa koko perheeseen.

Siis mies "ei anna sinun ostaa" jotain, kun suunnittelet nyt ostavasi jotain kallista, omilla rahoillasi? Mutta mies saa hillua ihan missä vaan omalla ilmoituksella? .

on jo varmaan sen koiran ja 10 elinvuotta päälle, vai missä miehesi yön viettää?? Hotellissa? ei ole sekään mitään halpaa lystiä!!

ja tässä on puhuttu kokoajan ap susta ja sun miehestä mutta entä LAPSET?? ONKO kukaan heiltä kysynyt että onko kivaa kun isä juoksee "harrastuksissaan" ja pelaamassa yötä myöten kavereilla?? ei vissiinkään ja mikä roolimalli lapsille, että on ok jättää toinen hoitamaan kaikki askareet vai?? ei hyvää päivää...

ja kun puhut ap peli illoista niin voi olettaa että lapset ovat jo vähintää 5-vuotiaita??

ja kun mä jaksan pohtia ja jopa kiukutella miehelle kun tekee kaksi vuorotyötä ja pelaa myöhään KOTONA nhlää netissä ja nukkuu myöhään aamulla mutta se on sentää kotona...

ei tulis mitään jos niinä iltoina kun ei ole töissä olis vielä kaverillaan... onneks lähellä asuvilla on perheet ettei niitten luona voi olla sentää yötä!

onko miehesi kaverit sitten sinkkuja kaikki??

Haluan todella uskoa teitä, mutta jostain syystä yksinjäämisen pelko on liian kova. Sanoin toki puhelimessa päivällä miehelle ensin että tule kotiin, ja pyysin olla lähtemättä. Oli kamala olo kun mies sanoi silti menevänsä. Olen vaatinut mieheltä asioita ja joskus pakottanut lupaamaan jotain vain miellyttääkseen minua, ja ehkä siksi käy näin. Pelkään kamalasti että seuraavaksi hän ilmoittaa vastaavasti lähtevänsä viikoksi etelään tai muuta. Ehkä taas vannotan miehen tyhjiin lupauksiin jotta saan tekosyyn antaa anteeksi. Yritän selvittää onko tämä kiintymykseni rakkautta vai vain seurausta jostain epäterveestä.



Ap

Ja sitten lapsettomia, joilla on "maailmam parhaat" tyttöystävät kun antavat aina mennä minne vain. Vertaa minua usein, itse asiassa tänäänkin puhelimessa. Kysyin miksei hän kertonut aiemmin ja miksi juuri nyt tekee näin niin hän kertoi että jos olisin kivempi niin hän tykkäisi minusta enemmän ja silloin voisi kertoa jos antaisin hänen aina mennä.



Ap

Ja sitten lapsettomia, joilla on "maailmam parhaat" tyttöystävät kun antavat aina mennä minne vain. Vertaa minua usein, itse asiassa tänäänkin puhelimessa. Kysyin miksei hän kertonut aiemmin ja miksi juuri nyt tekee näin niin hän kertoi että jos olisin kivempi niin hän tykkäisi minusta enemmän ja silloin voisi kertoa jos antaisin hänen aina mennä.

Ap

niin MITEN TEIDÄN LAPSET reagoi isän menoihin??

ja ikääkin arvailin osuiko yhtään oikeaan??

ja miten miehelläsi on varaa juosta niissä ilta riennoissa jos on kerran tiukkaa rahasta jopa???

alle 30. Mies on poissaollessaan yötä kavereillaan. Ei kamalasti tuhlaa. Lapset on tottuneet, ettei mies ole joka ilta paikalla. Surullista.

Ja sitten lapsettomia, joilla on "maailmam parhaat" tyttöystävät kun antavat aina mennä minne vain. Vertaa minua usein, itse asiassa tänäänkin puhelimessa. Kysyin miksei hän kertonut aiemmin ja miksi juuri nyt tekee näin niin hän kertoi että jos olisin kivempi niin hän tykkäisi minusta enemmän ja silloin voisi kertoa jos antaisin hänen aina mennä.

Ap

niin MITEN TEIDÄN LAPSET reagoi isän menoihin??

ja ikääkin arvailin osuiko yhtään oikeaan??

ja miten miehelläsi on varaa juosta niissä ilta riennoissa jos on kerran tiukkaa rahasta jopa???

alle 30. Mies on poissaollessaan yötä kavereillaan. Ei kamalasti tuhlaa. Lapset on tottuneet, ettei mies ole joka ilta paikalla. Surullista.

.

Ap

siis lasten ikä?

enemmin kaverin luo yöksi kuin tulee kotiin?

ai niin joo jos kaveri on sinkku niin tietenkin siellä saa nukkua rauhassa ilman et kukaan häiritsee.. ja pääsee samalla taksilla...

siis todellakin surullista ap todellakin =(=(=(=(

joo ja taas mun mies voi "hinkata sitä sädekehäänsä päänsä päällä" =)

Ota se järkikulta käteen ja juokse ja lujaa! Et tarvitse aikuista lasta kumppaniksesi. Usko pois, vastaan voi kävellä mies, joka pystyy ottamaan vastuun perhe-elämästä, parisuhteesta ja jopa myös siitä, että sinä olet onnellinen! Olet alle 30! Mieti, mitä mahdollisuuksia sinulla vielä on! Elämää ei saa tuhlata siihen, että on toiselle kynnysmattona. Eivätkä ne muiden tyttöystävät ole niitä "parhaita tyttöystäviä", heillä vain ehkä kyseisestä reissusta on jopa puhuttu etukäteenkin ja muutenkin suhteen laatu on erilainen. Raivostuttavaa että miehesi edes voi sanoa noin. Ja muista, että missään tapauksessa vika ei ole sinussa, miehesi on idiootti kun tekee sinulle tuollaista.

Ei tarvitse verrata maailman parhaisiin puolisoihin ja maailman parhaisiin isiin. Riittää, kun verrataan ihan tavallisiin. Eikö olekin surullista? Lapsillasi ei ole tavallista, hyvää isää. Heidän isänsä ei joudu olemaan poissa heidän luotaan, vaan hän haluaa olla poissa heidän luotaan. Teidän parisuhteestanne en sano mitään. Minua ei voisi kohdella noin.

Ja sitten lapsettomia, joilla on "maailmam parhaat" tyttöystävät kun antavat aina mennä minne vain. Vertaa minua usein, itse asiassa tänäänkin puhelimessa. Kysyin miksei hän kertonut aiemmin ja miksi juuri nyt tekee näin niin hän kertoi että jos olisin kivempi niin hän tykkäisi minusta enemmän ja silloin voisi kertoa jos antaisin hänen aina mennä. Ap

tuo kommentti "jos olisit kivempi", jo kerro kaiken olennaisen miehesi henkisestä kypsyydestä. Kuulostaa alakouluikäisen puheelta.

Ja sitten lapsettomia, joilla on "maailmam parhaat" tyttöystävät kun antavat aina mennä minne vain. Vertaa minua usein, itse asiassa tänäänkin puhelimessa. Kysyin miksei hän kertonut aiemmin ja miksi juuri nyt tekee näin niin hän kertoi että jos olisin kivempi niin hän tykkäisi minusta enemmän ja silloin voisi kertoa jos antaisin hänen aina mennä. Ap

Haluan todella uskoa teitä, mutta jostain syystä yksinjäämisen pelko on liian kova. Sanoin toki puhelimessa päivällä miehelle ensin että tule kotiin, ja pyysin olla lähtemättä. Oli kamala olo kun mies sanoi silti menevänsä. Olen vaatinut mieheltä asioita ja joskus pakottanut lupaamaan jotain vain miellyttääkseen minua, ja ehkä siksi käy näin. Pelkään kamalasti että seuraavaksi hän ilmoittaa vastaavasti lähtevänsä viikoksi etelään tai muuta. Ehkä taas vannotan miehen tyhjiin lupauksiin jotta saan tekosyyn antaa anteeksi. Yritän selvittää onko tämä kiintymykseni rakkautta vai vain seurausta jostain epäterveestä. Ap

sinun kannattaisi mennä juttelemaan jollekin ammattiauttajalle. Koska muuten et koskaan uskalla erota miehestäsi, ja kierre jatkuu. Et voi antaa kenenkään kohdella sinua noin. Olet vaan niin solmussa, ettet edes tajua kuinka väärin hän sinua kohtelee. Sinä haluat vain säilyttää perheen ja kodin, etkä uskalla elää ilman miestä. Mutta mitä apua miehestäsi tuossa tilanteessa on? Hän laittaa sinut kärsimään uudestaan ja uudestaan, ja usko pois;jos äiti kärsii,kärsivät myös lapset! Uskon että vaatisi sinulta todella paljon uskaltautua irroittautua miehestä, mutta sitä et kykene tekemään ilman ammattiauttajaa. Miksi haluat tuhlata elämäsi huonossa suhteessa??? Jos lapset eivät ole enää vaippaikäisiä- etkö kaipaa myös omaa aikaa, omia menoja, omia ystväviäsi? Onko sinulla ystäviä? Luulen että olet antanut kaiken menemään, ja turvaudut vain mieheesi-MUTTA hänellä ei ole mitään annettavaa sinulle. Turhaan mietit miten kannattaa käyttäytyä tai sanoa hänelle- EIHÄN hän kuuntele tai välitä miltä sinusta tuntuu!

Nyt sinun täytyy tehdä päätöksiä oman elämäsi suhteen, ja oikeasti irroittautua tällaisesta keskenkasvuisesta miehestä, joka käyttää sinua täysin hyväkseen. Mieti tarkkaan miten sen teet, jotta miehesi ei katkeroidu ja ala hankalaksi lasten tai omaisuuden suhteen.

Jos huomaa että olen pahalla mielellä pyytää minua lopettamaan turhan murehtimisen tai hän lähtee seuraan jossa on kivempaa.

Se tahtoo pois perhe-elämästä. Jatkaa tuota niin kauan kunnes saa arvokkaan vapautensa, kuuluu niihin miehiin joilla ei ole sisua itse lähteä. Olisit onnellisempi yh:na!

Oletko M?



Olit tai et, niin mieti mitä odotat suhteeltanne ja mieheltäsi. Mieti mitä olet valmis sietämään kohtuuden rajoissa ja mitä et. Tee miehellesi selväksi että et ryyppyreissuideasta pitänyt. Tiedän että kerrot miehellesi kyllä hyvin vuolaasti siitä miten hän on sinua loukannut, mutta miehen varmasti herättäisi ajattelemaan normaalista poikkeava käytös.



Kirjoita hänelle simppeli kirje, jossa kerrot, että et enää luota häneen, mutta et halua pilata lastenne Uutta Vuotta vaan annat hänelle aikaa miettiä luottamuksen palautuskeinoja Uuden vuoden yli. Sitten otat miehen lauantaina vastaan hymyillen.

Nyt alat tosissasi miettimään, vaikka psykologin avustukslle, että miksi ihmeessä sulla on NOIN HUONO itsetunto!!!



Kirjoitit, että marttyyrimaisesta asenteesta ei ole hyötyä miestäsi kohtaan. Kukaan tässä ketjussa ei ole sellaista ehdottanut, koska "kaikki tietää", että se ei koskaan toimi. Kaikki on ehdottanut, että alat elämään omaa elämääsi ja kaivat selkärangan esiin. Terve itsekkyys EI ole marttyyriutta eikä sen ole tarkoitus herätellä miestäsi, vaan auttaa sua eteenpäin.



Miksi väkisin kaipaat rinnallesi ihmistä, joka ei susta tai sun tunteista näköjään välitä puupennin vertaa? Et yksin voisi olla yksinäisempi.



Et kuitenkaan ole tyhmä, analysoit hyvin tilanteita ja kirjoitat hyvin niistä, mutta sulla on jostain syystä kyllä ihan vääristynyt kuva tilanteesta.



Ellei tämä ole provo... Voiko tuollaista naista oikeasti ollakaan...

Ja ehkä sun vaan pitää hyväksyä se, että sulla ei ikinä taida olla sellaista valuuttaa, jolla mieheltäsi aitoa rakkautta saisi, tai edes kumppanuutta.

"Jos lähden yksin tai olen kuin hän olisi ilmaa, hän lähtisi tyytyväisenä jatkamaan rientojaan. Hän ei tuhlaa aikaa "kiukutteluihin" vaan omien sanojensa mukaan jättää minut yksinäni rauhoittumaan. Tiedän vain että taas kun hän viikon tai parin kuluttua ehdottaa seuraavaa menoaan niin tulen katkeraksi. Ajatus erosta koskee, enkä haluaisi laskea häntä pois, sillä tiedän ettei hän jää minusta taistelemaan. Jos kerron että tämä oli nyt liikaa, niin hän sanoo selvä, ja lähtee rilluttelemaan. Näköjään silti emme ymmärrä toisiamme ollenkaan. En voi hyväksyä hänen halujaan olla muualla.. Täytyy nyt näinä parina päivänä miettiä tarkkaan. ap

[/quote]

"



Kokemuksen erittäin syvällä rintaäänellä: aviomiehesi pettää sinua! Minut lopulta jätettiin. Koko kirjoituksesi lukeminen kokonaisuudessaan on kuin toisintoa avioliitostani..tiedoksesi vain noin toimii ja ajattelee pettäjä.

päivänselvää, että toisia naisia on kuvoissa...



104

Olet AP hyvin alistetussa ja hallitussa suhteessa miehesi kanssa. Etkö ymmärrä että miehesi hallitsee ja alistaa sinua tällä "mene vaan, niin olen onnellinen" "Muiden tyttöystävät on mukavampia" "Mitä nalkutat turhasta" puheella. Ja sinä kiltisti alistut tähän ja olet vahvasti vielä pelissä mukana....

Sinulla on ihan helvetin vastuuton kumppani joka käyttäytyy ihan helvetin huonosti, ja sinä vielä mahdollistat sen. On selkeä ero olla vahva ja päättäväinen nainen, kuin olla pirttihirmu. Tällähetkellä sinä olet talon kynnysmatto. Ryhdistäydy nainen ja mieti asiaa ihan todella äläkä heti vedä silmillesi puolustuslappuja.

Ja jos mies ei tahdo sinusta taistella ja tehdä töitä sen eteen että saa sinut pidettyä niin meinaatko että tämä kestää?? Kun miehesi löytää vähän joka miellyttää häntä niin ei kynnysmatto häntä pidättele... polkaisee vain jalkansa lähtiäisiksi.. Anteeksi tiukka kirjoitukseni, mutta rakasta itseäsi!

ostamisjuttu on itse asiassa lemmikki, jota olen jo pitkään halunnut. Se on tooosi iso juttu, ja nyt olisi mahtava hetki oikeuttaa sen ostaminen (tälläkin tiukalla rahatilanteella) niin pakko minun nyt on vähän säilyttää vastuullisuutta. :P ehkä sen toteutan jos vaan näinä päivinä ehdin, mutta luultavasti nyt en.

Ja minä en ole enimmäkseen tossun alla. Mies on joutunut kieltäytymäänkin illanvietoista minun toiveestani. Useimmiten mies yrittää toimia toiveideni mukaisesti. Eilen oli koko illan poissa, ja itse asiassa minä itse ehdotinkin sitä, myöhään illalla tuli kotiin ja vielä sanoin, että kiva kun saitte tänään tehtyä omia juttujanne niin jaksetaan tehdä yhdessä jotain kivaa loput arkipäivät.. ja näin nyt kävi.

Tämä ei ole ok, mutta tiedän että jos teen eropäätöksen, saatan itse tulla katumapäälle. Se ei ole mies joka anoo jatkoa ja katuu tekemisiään. Tiedän että tulen heikoksi ja kaipaan hänet luokseni. Minulla ei ole ehkä voimaa selvitä pää pystyssä erosta, hän todennäköisesti aloittaisi nopeasti deittailun ja osaisi nauttia vapaudestaan ja kykenisi aina tekemään silloisenkin tilanteen parhaaksi itselleen. Kamala myöntää mutta yksi suurimmista asioista, jonka takia en eroa halua on yksinäisyydenpelko ja tieto siitä että hän olisi jonkun toisen kanssa. Lapsia ei voi hänen kontolleen jättää, hankkisi heti hoitajan jos haluaisi (on kyllä normaalissa arjessa hyvä vanhempi).

ap

Ai perheellinen äijä luuhaa missä tykkää ja lähtee kuin varkain ilman lupaa ja sä mietit että uskallatko ostaa jotain ilman lupaa :D Vai että oli eilenkin liikentees ja uudeksi vuodeksi oli jo suunnitelmia ja tämä karkaa.. Hei mieti nyt vähän. Tuo ei oo ok, vaan sä oot täysin äijäs tossun alla, aivan säälittävä tapaus. Mä oisin lähtenyt jo lätkimään ajat sitten.

parisuhdetta, jossa tilanne oli perusdynamiikaltaan samanlainen: mies käytti valtaa "välinpitämättömyydellään". Siis sillä, että hänen ei tarvinnut kohdata puolisonsa tunteita tai ottaa todellista vastuuta tekemisistään, koska tiesi, että nainen oli hänessä enemmän kiinni kuin hän tuossa ystävässäni.

Lopulta homma riitti ystävälleni, ja hän itse totesi, että nyt erotaan. Hän hankki oman asunnon ja muutti sinne.

Vaan mitä tapahtui? Mies murtuikin ihan täysin. Hänelle tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ylipäätään ajatus, että kaverini voi hänet jättää, koska omien sanojensa mukaan hän oli ihan varma, ettei kaverini siitä mihinkään lähde, ja että sen takia hän voi käyttäytyä miten tykkää.

He olivat vuoden erossa, kaverini seurusteli muidenkin miesten kanssa, mutta pitivät koko ajan yhteyttä.

Nyt ovat olleet taas vuoden yhdessä, ja heillä menee paremmin kuin ikinä. Mies on oppinut läksynsä, eikä varmasti ala enää sikailemaan.

EN todellakaan sano, että teillä kävisi näin, mutta sanonpa vaan, että tuollainen meininki mitä miehesi pitää, saattaa olla myös vallankäyttöä sinua kohtaan. Ja jos ei olekaan, mitä hänestä kertoo se, ettei ole sinuun oikeasti pätkääkään tunnetasolla sitoutunut?

Kun mies päivällä soitti, pyysin häntä kotiin, ja kysyin miksi hän nyt tekee näin. Jouduimme lopettamaan puhelun hieman kesken, ja sen jälkeen laitoin hänelle viestin että kaikki on minulla ok, katsotaan tilanne sitten kun hän palaa. Ja häneltä tuli takaisin hyväntuulinen viesti. En ota häneen mitään yhteyttä, vaan saa itse ilmoitella kuulumisistaan jos tahtoo. Normaalissa arjessa hän kyllä näyttää välittävänsä, on hellä ja kaipaa minulta läheisyyttä, on usein järkevä jos minä olen stressaantunut turhasta jne. Eli ei meillä ole pelkkää kamalaluutta, juuri tämä asia on sellainen, jossa hän kokee toimivansa oikein ja minä koen sen vääränä. Ei siis tahallaan satuta, vaan aidosti on sitä mieltä että minä ylireagoin ja hänen kuuluu saada asettaa kaverimenot meidän edelle. Siksi tiedän ettei itkut ja selitykset auta. Hän ei jaksa kuunnella "turhaa nalkutusta". Ja mikä "pahinta", jos minä näyttelisin onnellista, menisin menoissani ja olisin itsenäisempi niin mies olisi vain iloinen (hänenkin menonsa olisivat oikeutettuja, hänkin voisi mennä entistä enemmän jne)! Marttyyriasenne ja vihoittelu toisi minulle vain enemmän yksinäisyyttä ja katkeruutta miestä kohtaan, koska hän ei reagoi siten mitä sellaisessa tilanteessa odottaisi. ap

Ihan samanlaista oli meillä. Tuo mies pelaa sinulla ja olen 99,99 % varma, että toinen nainen/naisia kuvioissa.