Mikä olisi paras tapa reagoida? Mies soitti ja ilmoitti

Että mies ei pelaa ihan täydellä pakalla. jotain ongelmaa empatiakyvyssä ja moraalissa. Olen monesti kommentoinut narsisteista, siinä mielessä, että jokainen kusipää ei ole narsisti... Mutta tässä tapauksessa tuo diagnoosi tuli aika nopeasti mieleen.

Niinkuin aina näissä, ap:n ei kannata kuvitella, että mies muuttuu. Silloin jää vain kolme vaihtoehtoa:

- eroat. Voi olla, että mies oppii ja palaatte yhteen, todennäköisesti ero on lopullinen, jos ap itse ei anna periksi nykymenolle.

- jäät ja hyväksyt miehen käyttäytymisen. Otat sen hyvän, mitä sat ja lopetat murehtimisen. Hankit oman elämän ja ehkä sivusuhteen.

- Jäät ja kapinoit, kunnes väsyt. Mies tuskin muuttuu valittamalla ja "keskustelemalla" asiasta.

Siinäpä ne.

Kun mies päivällä soitti, pyysin häntä kotiin, ja kysyin miksi hän nyt tekee näin. Jouduimme lopettamaan puhelun hieman kesken, ja sen jälkeen laitoin hänelle viestin että kaikki on minulla ok, katsotaan tilanne sitten kun hän palaa. Ja häneltä tuli takaisin hyväntuulinen viesti. En ota häneen mitään yhteyttä, vaan saa itse ilmoitella kuulumisistaan jos tahtoo. Normaalissa arjessa hän kyllä näyttää välittävänsä, on hellä ja kaipaa minulta läheisyyttä, on usein järkevä jos minä olen stressaantunut turhasta jne. Eli ei meillä ole pelkkää kamalaluutta, juuri tämä asia on sellainen, jossa hän kokee toimivansa oikein ja minä koen sen vääränä. Ei siis tahallaan satuta, vaan aidosti on sitä mieltä että minä ylireagoin ja hänen kuuluu saada asettaa kaverimenot meidän edelle. Siksi tiedän ettei itkut ja selitykset auta. Hän ei jaksa kuunnella "turhaa nalkutusta". Ja mikä "pahinta", jos minä näyttelisin onnellista, menisin menoissani ja olisin itsenäisempi niin mies olisi vain iloinen (hänenkin menonsa olisivat oikeutettuja, hänkin voisi mennä entistä enemmän jne)! Marttyyriasenne ja vihoittelu toisi minulle vain enemmän yksinäisyyttä ja katkeruutta miestä kohtaan, koska hän ei reagoi siten mitä sellaisessa tilanteessa odottaisi. ap

Ihan samanlaista oli meillä. Tuo mies pelaa sinulla ja olen 99,99 % varma, että toinen nainen/naisia kuvioissa.

Mutta jos teillä on yhteinen tili, tyhjennä se heti!

Jätä mies. Ihan oikeesti. Tuo on täysi peluri. Olen varma, että kyseessä on toisia naisia. Ekana ratsaisin hänen kännykän. Katso saapuneet ja lähetetyt viestit.



Jätä tuo sika!! Minulla oli ihan samanlainen mies 10 vuotta sitten. Alistuin ja rakastin häntä mielettömästi. Oli täysi kusipää. Yksi päivä keräsin tavarat ja jätin avaimen pöydälle. En katunut päivääjään, enkä taakseni katsonut.



Tulet olemaan paljon onnellisempi kun jätät tuollaisen sian! Aluksi kirpaisee, mutta helpottaa pian.



OIKEESTI HERÄÄ JO!!!

mullekin tuli mieleen "narsisti", en vaan uskaltanut sitä täällä ekana kirjoittaa, kun nykyään se on niin muotisana...



Mutta jotain tosi outoa on tuollaisessa kylmässä välinpitämättömyydessä ja "ihan sama"-ajattelussa. Ellei mies sitten itse haluais erota muttei uskalla. Jospa mies onkin itse läheisriippuvainen ja inhoaa sitä ja yrittää kontrolloida riippuvuuttaan pettämällä ja häipymällä? Sillä saa sen vallantunteen ja luulon ettei olekaan läheisriippuvainen :D :D

kieltää menemästä, tarkoita sitä, että voi parisuhteessa elää ja olla niin kuin toista ei olisi olemassakaan.



Mies toimii ihan idioottimaisesti. Parisuhteessa menoista puhutaan etukäteen ja spontaaneja menoja ei ole kuin poikkeuksellisesti. Lisäksi kerrotaan yleisluontoisesti mihin mennään ja koska tullaan.



Ehdotan, että teet jotain omaa kivaa sillä aikaa kun mies on pois. Mitkään mielenosoitukset eivät vie asiaa eteenpäin, mutta asiallinen keskustelu pelisäännöistä voisi olla paikallaan.

Olet vielä nuori. Elämä edessä. Jätä tuollainen paska. Hanki se koira itsellesi ja muuta lapsen kanssa pois. Unohda, ihan törke ukko! Latistaa sua. Täysin epäkypsä kuvatus!

kieltää menemästä, tarkoita sitä, että voi parisuhteessa elää ja olla niin kuin toista ei olisi olemassakaan.

minulla soittelee hälytyskelloja se asenne, että jos toisella on huono fiilis ja murehtii jotain, käsketään piritstymään, ettei tarvitse lähteä etsimään parempaa seuraa! Kylmää, manipuloivaa ja henkistä väkivaltaa.

Toki rajansa kaikella, jokapäiväinen tai peäreilu narina pikkujutuista on eri asia. Mutta jos tuollaisen reissunkin jälkeen vaimo on kiukkuinen ja vaatii asian selvittämistä, se on ihan oikeutettua.

Ap puhuu hyvin vähän lapsistaan. Et kai ap luule, ettei miehen käytös vaikuta lapsiin?? Myös sinun oma alistumisesti vaikuttaa lapsiinne.



Sinä ja lapset olisitte varmasti onnellisempia ilman miestäsi, eli mieti eroa. Vai murehditko raha-asioita: tienaako mies paljon enemmän? Mieti kuitenkin, mikä on arvokkaampaa elämässäsi: raha vai onnellisuus.



Jos haluat jäädä miehen luo, niin voitte ihan hyvin elää kämppiksinä. Mieheltä voit vaatia enemmän huomiota lapsille, mutta muuten voitte elää erillänne, vaikka asuttekin samassa talossa. Miehellä on varmasti sutinaa muualla, joten suosittelen sitä sinullekin. Voit löytää kivan miehen, joka on myös onneton suhteessaan. Ehkä jopa jossain vaiheessa eroatte ja saat tämän kivan miehen itsellesi kokonaan.



Tärkeintä on, että et enää alistu miehen edessä. Jos hän ei kykene huolehtimaan lapsista, niin sen verran toki alistut, että hoidat lapset itse kokonaan. Mutta älä vingu miestä kotiin tai yritä olla "kiva" hänelle jotta hän ei lähtisi. Jos mahdollista, voisitte alkaa nukkua eri huoneissa myös. Turvaa taloudellinen tilanteesi. Pane rahaa säästöön "sukan varteen" - kun eroatte, sinulla on sitten muutama tonni edes. Jos teillä on avioehto ja omat rahat, niin sitten tietty voit kasvattaa pankkitiliäsi. Älä anna miehen juoda kaikkia rahojanne, vaan varmista että sinullakin on rahaa. Ja jos teillä on talo, autoja ym, niin varmista että omistat niitä, ettet erossa joudu puille paljaille.



Onko sulla ketään ystävää jolle puhua miehestä? Parisuhdeneuja/perheneuvola/psykologi olisi tilanteessa myös avuksi.



Olet todella riippuvainen äklöstä miehestäsi. Tiedäthän, että normaali nainen ei hyväksy tuollaista miestä. Teidän suhde on aivan outo.

lähtenyt laivalle.



Selvännäkijä.

sinun kannattaisi nyt miettiä tarkasti valintojasi, sillä elämä ja nuoruus on lyhyitä ja todennäköisesti kaikki vaihtiehdot ovat vain vaikeampia tulevaisuudessa. Minusta sinun pitäisi laittaa kova kovaa vastaan ja tehdä miehelle selväksi, että tälläinen vastuuton käyttäytyminen ja vallankäyttö sinua kohtaan (vertailu muiden tyttöystäviin,sen kertominen että lähtee koska et ole kiva jne.) saa nyt loppua, tai tulee ero.



Jos tuo ei auta, LÄHDE HYVÄ IHMINEN! Jos meno jatkuu tuollaisena, on ihan mahdollista (mielestäni jopa todennäköistä), että mies rellestää aikansa ja lopulta jättää sinut. Kuulostaa vahvasti siltä, että mies pettää jo nyt. Kuten joku jo totesikin, jos mies löytää naisen josta oikeasti pitää, ei kynnysmatto kotona paljon miestä pidättele siinä vaiheessa.



En missään nimessä väitä, että elämä olisi ohi nelikymppisenä, mutta on aika selvää, että jos haluat vielä joskus uuden parisuhteen (+ ehkä joskus vielä yhteisiä lapsia), niin se on paljon helpompaa alle kolmekymmpisenä kuin lähempänä neljää kymppiä. Nyt olet vielä nuori ja nätti, ja sinulla on todennäköisesti kavereita, jotka eivät vielä ole lapsellisia ja joiden kanssa voi viettää sinnkuelämää (vain hetkittäistä, koska sinulla on lapsia, mutta silti).



Moni on ketjussa kertonut omista kokemusksistaan, ja minäkin voin sanoa, että olen ollut hyvin pitkälti samanlaisessa tilanteessa, ja yhtä läheisriippuvainen kuin sinä. Minä lähdin ja elämästä tuli lopulta paljon parempaa.



Täydestä sydämestä ap: JSSAP!!!

Olet todella alistettu nyt vaikket sitä täysin näe. Miehesi ei ole sitoutunut sinuun ja hänen mielestään paremman tullessa tai uuden rakastumisen huumassa voi todella käydä niin, että hän jättää sinut. Tiedän, että on vaikea, erittäin vaikea ajatella, että näin kävisi ja ajatuskin siitä kouraisee niin, että kiellät sinut itsesi ja alistut rooliisi.

Haluan todella uskoa teitä, mutta jostain syystä yksinjäämisen pelko on liian kova. Sanoin toki puhelimessa päivällä miehelle ensin että tule kotiin, ja pyysin olla lähtemättä. Oli kamala olo kun mies sanoi silti menevänsä. Olen vaatinut mieheltä asioita ja joskus pakottanut lupaamaan jotain vain miellyttääkseen minua, ja ehkä siksi käy näin. Pelkään kamalasti että seuraavaksi hän ilmoittaa vastaavasti lähtevänsä viikoksi etelään tai muuta. Ehkä taas vannotan miehen tyhjiin lupauksiin jotta saan tekosyyn antaa anteeksi. Yritän selvittää onko tämä kiintymykseni rakkautta vai vain seurausta jostain epäterveestä. Ap

Jotenkin sydämessäni tunnen, että minua varten voi olla jotain parempaa ja oikeampaa. Mutta toisaalta mietin, että voisinko tästä saada jotain parempaa ja oikeaa. Kuitenkaan pettämistä tms. ei ole (vielä?) tapahtunut ja useimmiten hän on meitä varten. Hän on lähinnä lapsellinen ja siksi toimii väärin.

ap

Olen pahoillani puolestasi...olen itsekin joskus nuorena seurustellut 4v. (17-21v.) samanikäisen pojan kanssa, jolle kaverit oli tärkeämpiä kuin minä, ja ehkä muutenkin itse olin rakastuneempi häneen kun hän minuun....ja ehkä oltiin liian nuoria yleensäkään vakavaan suhteeseen. Mutta muistan kyllä sen tunteen, kun olin ns. altavastaajana suhteessa.

Todellakin, teillä tuntuu olevan kans suhteessa epätasapaino, sä olet riippuvaisempi miehestä, eikä hän ole sinusta.

Minkä ikäisiä olette, kuullostaa niin nuoren miehen käytökseltä tuo...? Eroa en suosittele ekaksi ratkaisuksi kun teillä on lapsia, mutta jotain sun pitää tehdä tilanteen parantamiseksi. Keskusteluapua, pariterapiaa?

Tuossa tilanteessa sanoisin miehelle että näin ei vaan voi jatkua. Eli vaatisin edes yrittämään parantamaan parisuhdetta, jos ei halua, niin sitten on parempi erota. Varmasti kummassakin on vikaa, ainakin yleensä, eli syyttelyt ei auta. Mutta tuollainen käytös ei kuuluu parisuhteeseen, minusta se on suurta itsekkyyttä tai jopa ihan tarkoituksellista toisen satuttamista.

Tosi hyviä vastauksia ap on jo saanut. Vain muutamassa kuitenkin kiinnitetään huomiota lapsiin. On todellakin ihan selvää, ettei tuolla tavalla voi käyttyäytyä parisuhteessa, mutta ei myöskään perhe-elämässä!



Mulle herää seuraavia kysymyksiä: onko mies ollenkaan halunnut lapsia? Vai suostunut vain ap:n vauvakuumeeseen? Onko hän koskaan hoitanut lapsia itse tai ottanut heistä vastuuta edes hetkeksi? Edes silloin kun esikoinen oli vauva ja koko isyys uutta ja ihmeellistä? Onko tämä käytös siis alkanut vasta nyt eli jotain 3-kympin kriisiä (mikä ei kyllä oikeuta tällaiseen) vai onko hän aina ollut tällainen ja ap aina hoitanut kodin ja lapset?



Oletko ap kysynyt mikä siinä on niin kamalaa miehelle olla lasten kanssa yksin kotona? Ihan kuin se olisi rangaistus jostain?! Rangaistus viettää aikaa omien lasten kanssa?! Hän voi kyllä mennä miten haluaa, mutta jos sinulla on joku meno, on kotiin hommattava ulkopuolinen lapsenvahti?! En käsitä, vaikka on kyllä varmasti viisasta lasten turvallisuuden kannalta, jos mies on noin epäkypsä.



Olteko kysynyt häneltä, että jos hän ottaa ja lähtee kuten uhkailee, niin aikooko ottaa joskus lapsia luokseen tai pitää edes yhteyttä? Vai onko hänen yhtä helppo jättää lapset kuin sinutkin? Jos sinä tai lapset kitisette, hän hakee parempaa seuraa...ei hyvää päivää, mikä mies!



Minusta pikkulapsiperheissä erotaan liian helposti, kun arki lyö vasten kasvoja. Mutta tässä tapauksessa kyllä ero kuulostaa enemmän kuin viisaalta ratkaisulta. Todellakin pärjäät paremmin ilman miestä! Voit tehdä elämästäsi juuri sellaista kuin haluat, eikä teidän tarvitse lasten kanssa istua kotona odottamassa tulisiko isi tänään kotiin.



Nyt keräät itsesi kokoon, alat kerätä pientä pesämunaa ja etsiä sinulle ja lapsillesi asuntoa ja järjestellä uutta elämää. Et tule katumaan.



Niin, ja myös mä olen täysin varma että miehellä on toisia naisia kierroksessa. Voi olla että joka reissulla eri hoito.

että oletko sä todellinen henkilö? ihan oikeasti?! miten sä voit elää tuollaista elämää? eikö sulla ole kokemusta muunlaisista miehistä? tiedätkö mitä menetät olemalla tuollaisen kanssa?

Kuulostaa kyllä kohtuuttomalta sinua ajatellen. Et voi olla ainoa vastuullinen aikuinen parisuhteessanne - mies saa mennä ja tulla ihan omien halujensa mukaan, hänen ei tarvitse välittää lastenhoidosta tai vaimonsa hyvinvoinnista. Sinun taas täytyy aina vain sopeutua ja sopeutua. Ei kannata jäädä parisuhteeseen tuollaisenaan, asioiden täytyy oikeasti muuttua tai sitten sinun on parempi erota.

vastasi että on tulossa pian. Olen saanut tosi yksimielistä palautetta, mistä olen yllättynyt. Siksi olen koittanut joissain kohdin puolustaa miestä ja kertoa että hänessä on myös paljon hyvää, eikä ole tällaisia katoamistemppuja kamalasti tehnyt..

Mutta silti on selvää että mies toimii tosi väärin. Jään nyt odottamaan miten käy, ja nyt tietysti harmittaa että piti mennä mitään viestiä laittamaankaan...



Minulla on myös ollut aiemmin joitan muita lyhyitä parisuhteita, ja minusta tuntuu että olen aina ollut se "pahempi" ja hankalampi puolisko. Osittain koen ehkä ansaitsevanikin näitä hankaluuksia nyt.



ap

Miksi et ajattele lapsiasi?!! Niin kuin moni on kirjoittanut - tuollainen parisuhde kasvattaa lapset kieroon. Mikä äiti sinä olet, kun et ajattele ollenkaan lastesi parasta?!



Joo mies on suurempi paha, mutta et ole lasten tilanteeseen syytön sinäkään. Ärsyttää suunnattomasti. Sun mies ei osaa olla isä ja ottaa vastuuta. Olisit sinä edes äiti. Prkle.

Monet sanoo tässä, että lapset ansaitsee parempaa ja sä vaan mietit ja jankkaat miten SUN pitää käyttäytyä ettei MIES suutu ja jätä SUA. Lapsilla ei tunnu olevan mitään väliä, sun ajatuksissa on vain mies, mies, mies..ettei mies vain suutu!



Enkä jaksa selata taaksepäin, mutta oliko niin, että teillä oli täksi illaksi suunnitelmia? Lasten piti mennä hoitoon ja teillä piti olla yhteine ilta? Oletko perunut nyt kaiken? Etkö voisi viettää iltaa suunnitelmien mukaan, miehen kanssa tai ilman? Mielummin ilman.

kiinni pitävää vaimoa ja äitiä?? Kiittäähän sua pitää! Oikein hyvää menestystä sulle äläkä kuuntele näitä mammojen juttua miten mies saa ja saa tehdä sitä sun tätä.



Näitten mammojen on vaan PAKKO hyväksyä se, koska muuten mies lähtisi. Se on ikäänkuin nurinperinkieltä heiltä!