Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?

Vierailija
04.04.2012 |

miten ovat selvinneet elämässään? käyvätkö töissä? Miten selviävät kotitöistä ja lasten kasvatuksesta jos heillä lapsia on?

Kommentit (4762)

Vierailija
4761/4762 |
23.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitettavasti peruskoulun oppilasaines koostuu suuremmilta osin heikkolahjaisista:

Porvoolainen matematiikan opettaja Ripsa Heiskanen sai pistokokeiden avulla todettua, että monet kahdeksasluokkalaiset koululaiset eivät osaa lukea perinteistä analogista kellotaulua. Hän kertoo Helsingin Sanomille huomanneensa asian, kun oppilaat kyselivät montako minuuttia oppituntia on jäljellä, vaikka porvoolaiskoulussa on jokaisessa luokassa perinteinen seinäkello. Kun oppilasta kehotettiin katsomaan aikaa seinältä, tämä ei osannut tulkita kelloa.

Heiskanen teettikin kahdella kahdeksasluokkalaisten matematiikan ryhmällä kellon lukemiseen liittyvän pistokokeen, johon hän otti tehtävät alakoulun toisen luokan kirjasta. Testi paljasti molemmista ryhmistä noin viisi oppilasta, jotka eivät hahmottaneet perinteisestä kellosta kuin tasatunnit.

Heiskasen mukaan perinteisen kellon vieraus näkyy oppilaiden tavassa ajatella.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a0769301-0a8a-4cae-aecc-3c039a97d132…

Vierailija
4762/4762 |
29.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti peruskoulun oppilasaines koostuu suuremmilta osin heikkolahjaisista:

Porvoolainen matematiikan opettaja Ripsa Heiskanen sai pistokokeiden avulla todettua, että monet kahdeksasluokkalaiset koululaiset eivät osaa lukea perinteistä analogista kellotaulua. Hän kertoo Helsingin Sanomille huomanneensa asian, kun oppilaat kyselivät montako minuuttia oppituntia on jäljellä, vaikka porvoolaiskoulussa on jokaisessa luokassa perinteinen seinäkello. Kun oppilasta kehotettiin katsomaan aikaa seinältä, tämä ei osannut tulkita kelloa.

Heiskanen teettikin kahdella kahdeksasluokkalaisten matematiikan ryhmällä kellon lukemiseen liittyvän pistokokeen, johon hän otti tehtävät alakoulun toisen luokan kirjasta. Testi paljasti molemmista ryhmistä noin viisi oppilasta, jotka eivät hahmottaneet perinteisestä kellosta kuin tasatunnit.

Heiskasen mukaan perinteisen kellon vieraus näkyy oppilaiden

Koulussa todistettua: kutosluokkalaiset lukevat tavaten. Mitään ei vaadita, ei numeroarviointia ja luokalle jättämisestäkin kysytään huoltajilta lupa. Koulunkäynti on oikeasti nykyään pellemeininkiä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla