Miksi duunarimies ei kelpaa koulutetulle naiselle?

Olettaen että löytyy yhteinen sävel. Kyllä minä tiedän useampiakin pariskuntia joissa toinen on paljon korkeammin koulutettu kuin toinen - myös niin että naisella on korkeakoulututkinto ja miehellä ei.

akateeminen-duunari-pariskuntia, mutta itse olen lähtökohtaisesti halunnut akateemisen miehen. Toki duunareissakin on sivistyneitä ja lukeneita miehiä, mutta akateemisista semmoisia löytää helpommalla.



Mulla on paljon duunarikavereita, mutta katson, että arvomaailmat kohtaa helpommin semmoisen ihmisen kanssa, jolla on samanlainen koulutustausta, varsinkin, kun mulle on lukeneisuus ja yleissivistys todella tärkeää. (Ja jos joku kommentoi nyt, että joo, mutta puhutteko te kotona päivittäin tieteellisistä ja yhteiskunnallisista asioista, niin vastaus on kyllä.)



Ei tosin kaikki akateemisetkaan ole erityisen sivistyineitä. Ja jos nyt palkoista puhutaan, niin ei tässä ole siitä kyse: itse olen humanisti, joten en tienaa kovin hyvin.

ihmettelen yksipuolista näkemystä duunarien älykkyydestä?? Mun vanhemmat oli köyhiä, kouluttamattomia (kuten monet sota-ajan lapset) ja silti monessa suhteessa kouluttautuneita älykkäämpiä! Heillä oli luontaista kykyä omaksua asioita, sydämen sivistystä mihin harvoin törmää akateemisissa piireissä ja intoa oppia uutta joka päivä.

Siis, että amiskouluttautunut olisi automaattisesti tomppeli. Mutta kyllä se jonkinlaista osviittaa antaa ihmisestä noin yleensä jos hänellä on vaikka autonasentajan peruskoulupohjainen koulutus. Tai hitsarin. Nim. olen jutellut erilaisten ihmisten kanssa.

koulutettua tai parempituloista naista.

eräskin suhde on päättynyt juuri tähän.

En ole vielä tavannut duunarimiestä, jonka kanssa olisin samalla aaltopituudella ja joka voisi suvereenisti keskustella kanssasi asioista, joista olen kiinnostunut. Arvostan hyvää yleissivistystä ja sitä, että parisuhde ruokkii älyllisesti.



Kaikki tapaamani duunarimiehet ovat olleet kapeakatseisia, melko yksinkertaisia, viinaan meneviä ja suhtautuvat välinpitämättömästi yhteiskunnallisiin tai filosofisiin kysymyksiin.



Ei duunariudessa mitään pahaa ole, mutta miksi monella duunarilla tuntuu olevan negatiivinen asennevamma, mikään ei kiinnosta, paitsi baarit ja bb.

En ole vielä tavannut duunarimiestä, jonka kanssa olisin samalla aaltopituudella ja joka voisi suvereenisti keskustella kanssasi asioista, joista olen kiinnostunut. Arvostan hyvää yleissivistystä ja sitä, että parisuhde ruokkii älyllisesti.



Kaikki tapaamani duunarimiehet ovat olleet kapeakatseisia, melko yksinkertaisia, viinaan meneviä ja suhtautuvat välinpitämättömästi yhteiskunnallisiin tai filosofisiin kysymyksiin.



Ei duunariudessa mitään pahaa ole, mutta miksi monella duunarilla tuntuu olevan negatiivinen asennevamma, mikään ei kiinnosta, paitsi baarit ja bb.

Mulle kyllä kelpaisi duunarimies. Ei ole väliä koulutuksella tai työpaikalla, kunhan on töissä..



Duunarimiehissä on tosi paljon pelimiehiä, ja monet heistä etsii itse enemmän sellaisia bimbo-tyyppisiä naisia. Itse en tosiaankaan osaa olla sellainen :), enkä tunne sellaisia akateemisia naisia, joten ehkä tämä menisi myös toisin päin, että duunarimiehelle ei kelpaa akateeminen nainen.



On olemassa myös todella fiksuja duunarimiehiä, ja sellaisilla usein on valtavasti syvyyttä ja sellaista elämänviisautta, jota taas mistään akateemisista piireistä ei löydy. He saavat yritysmaailmassa pätevät korkeakoulutetut näyttämään pinnallisilta typeryksiltä. He ovat joutuneet pohtimaan elämän suuria kysymyksiä, ja ehkä luopumaan asioista, ja tätä kautta kasvamaan ihmisinä. Kelpaa kyllä mulle, enemmän kuin hyvin :D

En ole vielä tavannut duunarimiestä, jonka kanssa olisin samalla aaltopituudella ja joka voisi suvereenisti keskustella kanssasi asioista, joista olen kiinnostunut. Arvostan hyvää yleissivistystä ja sitä, että parisuhde ruokkii älyllisesti.

Kaikki tapaamani duunarimiehet ovat olleet kapeakatseisia, melko yksinkertaisia, viinaan meneviä ja suhtautuvat välinpitämättömästi yhteiskunnallisiin tai filosofisiin kysymyksiin.

Ei duunariudessa mitään pahaa ole, mutta miksi monella duunarilla tuntuu olevan negatiivinen asennevamma, mikään ei kiinnosta, paitsi baarit ja bb.

Mä tunnen muutaman, jotka ovat todella kiinnostuneita politiikasta, ihmisyydestä, elämästä ja sen eriarvoisuudesta. He usein näkevät niitä, jotka täällä kärsivät eniten, ja ymmärtävät miltä sellainen voi tuntua. Sellaista lähimmäisenrakkautta. Mut joo, toisaalta usein myös rasistisia, mikä ärsyttää..

Naisilla ei yleensä ole todellakaan tarvetta naida ylöspäin. Statuksella on merkitystä todella harvoille. Älä viitsi yleistää, en missään tapauksessa halua tulla samaistetuksi sinun kaltaisiisi.

Itse olen maisteri, mies taas koulutukseltaan levyseppä-hitsaaja (tosin nyt opiskelee inssiksi) ja naimisissa ollaan oltu kohta 6 vuotta. Maailmankuvat on tietenkin joissain kohdissa välillä törmänneet, mutta ei mitenkään häiritsevästi, enemmänkin molemmilla on tunne, että toiselta on oppinut tosi paljon. Ihailen miehessäni käytännönläheisyyttä ja sitä, että osaa tehdä käsillään ihan mitä vaan haluaa. Ja tosi fiksukin tuo on, yliopistolla tuli vastaan paljon idiootimpia tapauksia.

Akateemisissakin on aika paljon "duunarihenkisiä" tyyppejä. Mutta ryhminä kun katsoo, en yhtään hämmästele, että puoliso löytyy useammin omasta ryhmästä kuin toisesta. Ja naisille erityisesti on melko tärkeää "naida ylöspäin", eli henkilön LISÄKSI statuksella on merkitys. Miehelle tämä ei ole niin oleellista.

Tästä oli kysymys, ei yksittäistapauksista.

Naisilla ei todellakaan ole tarvetta naida ylöspäin. Älä yleistä. En halua tulla samaistetuksi sinun kaltaisiisi.

N: Ootko katsonut uusimman Aldomodovarin leffan?

M: en, katsoin Die Hard 2:n. Minkämaalainen se on?

N: Espanjalainen. Katson espanjalaisia ja portugalilaisia taide-elokuvia.

M: Mäkin voin katsoa niitä sun kanssa. Katsoisitsä mun kanssa sit DH5:sen?

Naisellani on korkea koulutus ja hyvä työpaikka. On myös todella kaunis :) joku vaan kolahti molempiin ja lujaa. Aikaisemmat tyttöystäväni ovat myös olleet minua paremmin koulutettuja. En ole mitenkään erikoisen hyvännäköinen, en kovinkaan sosiaalinen, vaan ihan tavan tallaaja. Otan vaan rennosti. Ehkä olen vain onnekas, mutta mielestäni ihan paskapuhetta noi soinin läpät.

ne käytöstavat puuttuu aika monelta.

Tästä ketjusta löytyy monta duunarin nainutta akateemista, itse olen myös yksi heistä. Yliopistolla viettämieni vuosien aikana treffailin akateemisia poikia, mutta ei heidän kanssaan kehkeytynyt koskaan mitään vakavampaa. Yksi hieman pidempi suhde tosi älykkään ja tiedostavan akateemisen pojan kanssa taas kariutui lopulta siihen, että maailmankuva ja arvomaailma olivat ihan erilaiset.



Lopulta löysin samanlaiset arvot jakavan duunarimiehen. Alussa duunarius häiritsi - nyt hävettää myöntää edes - mutta kun pääsin ennakkoluuloistani ylitse, huomasin löytäneeni todellisen kultakimpaleen. Kuten joku aiemmin kirjoitti, koen myös, että olemme opettaneet toisillemme paljon. Ihailen mieheni käytännön taitoja ja toimeliaisuutta; itse olen juurikin tyypillinen ajatustyöläinen, jolla on taipumusta välillä myös saamattomaan haihatteluun.

Olen naimississa keskiluokkaisen amiksen käyneen miehen kanssa ja itselläni on kaksi loppututkintoa (AMK ja yliopisto). Mutta mitään rasvanahkapersua ei huusholliini huolisi, vaikka olenkin ns. työläisperheestä lähtöisin. Ja samaan hengenvetoon voi vielä todeta, että mielummin se fiksu duunari kuin epäkäytännöllinen humanisti tai kokoomuslainen ekonomijuppi/pukumies. (jälkimmäinen erittäin YÄKS)

Persoonahan se ratkaisee, ei koulutus tms.



Meidän tuttavapiirissä on ainakin pariskuntia jossa näin on. Esim. nainen on DI ja mies taksiautoilija, toisessa nainen on FM ja mies maanviljelijä, kolmannessa nainen on KTM ja mies rakennusmestari. Ja kaikki ovat olleet jo monta vuotta naimisissa.

ihmettelen yksipuolista näkemystä duunarien älykkyydestä?? Mun vanhemmat oli köyhiä, kouluttamattomia (kuten monet sota-ajan lapset) ja silti monessa suhteessa kouluttautuneita älykkäämpiä! Heillä oli luontaista kykyä omaksua asioita, sydämen sivistystä mihin harvoin törmää akateemisissa piireissä ja intoa oppia uutta joka päivä.

Eihän sillä toki rikastunut mutta opinpahan itse sen ettei koulutustaustalla ole mitään merkitystä. Toiset on taitavampia oppimaan teoreettisia asioita, toiset oppivat tekemällä.

Omista lapsista yksi on amis, yksi amk ja yksi akateeminen - silti tuo amis on älykkäin monella osa-alueella! Ehkei hänellä ollut lukupäätä eikä kunnianhimoa paperihommiin mutta älystä se ei ollut kiinni.

Omassa ystäväpiirissä (piti oikein miehen kanssa illalla miettiä!) on montakin esimerkkiä joissa nainen on koulutetumpi ja parempituloinen - ehkä vain pariskuntien miehet on varustettu niin hyvällä itsetunnolla ettei se haittaa:) Päinvastoin ovat ylpeitä upeista vaimoistaan.

TIedän paljon älykkäitä ei-akateemisia, jotka ovat matalan sos. statuksen perheistä eikä ei-akateemisuuteen ole syy älykkyyden puutteessa vaan siinä, että sosiaalinen status periytyy.

Ihmettelen ja halveksin syvästi joitakin vastenmielisiä kommentteja, mitä täällä heitellään. Olette kuin ne Laasesen fanboyt, jotka sylkee vihaa koko naissukupuoleen. Te vaan syljette sen sosiaaliluokkaan. Älkää täältä ainakaan hypätökö Laasasketjuun hämmästelemään miesten tekemiä yleistyksiä ja silmitöntä vihaa. Olette prikulleen samanlaisia

Duunaripiireissä ihannoidaan kovasti sitä että mies on vaimoaan 5-10 vuotta vanhempi, kun taas akateemisissa piireissä suositaan samanikäistä kumppania. Tämä pätee molemmissa piireissä sekä miehiin että naisiin. Siksi yhteiskuntaluokkien intressit eivät parisuhdemarkkinoilla kohtaa.

Vaikka koulutustausta olikin erilainen.



Pelkkä koulutus ei välttämättä määritä ihmisen persoonaa, älykkyyttä, sosiaalisia taitoja ja käytöstapoja, ei edes kykyä keskustella ajankohtaisista tai tieteellisistä kysymyksistä.



Voin siis keskustella duunarimieheni kanssa elokuvataiteen klassikoista, kaunokirjallisuudesta, teatterista, yhteiskunnallisista kysymyksistä jne, ja väittäisin hänen olevan suvaitsevampi kuin avarakatseisempi kuin suuri osa akateemisista tutuistani. Hänellä ei nätä olevan yhtä syviä ennakkoluuloja eri yhteiskuntaluokasta tulevia kohtaan ja hänellä on taitoja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Koulutus saattaa auttaa analyyttisyyden kehittymistä ja metakognitiivisia taitoja, mutta on niiden kehittymiselle muitakin teitä.



Kokemukseni mukaan moukkia löytyy kaikista ryhmistä, kyky huomioida toisia ja toimia eettisesti ja moraalisesti ei ole koulutuksesta kiinni.

...duunarinainen sitten akateemiselle miehelle? Eipä taida monikaan lähihoitaja olla lääkärin vaimo ainakaan nykyaikana.