Miksi duunarimies ei kelpaa koulutetulle naiselle?

Vastatkaapa? Tämä siis Soinin toteamus, jonka bongasin eilispäivän otsikoista.

Soini kyselee, vaikka oma vaimo on lääkäri, eikä Soinikaan ole duunari vaan valtiotieteiden maisteri. Miksi akateemiselle naiselle pitäisi kelvata kuka vaan mies, eikö koulutettu nainen muka saa valita?

kaikille niille tatuoiduille alkoholisoituneille ja ylilihaville persumiehille joilta sai ääniä. Siksi se nyt vauhkoaa.

Duunarimies ei käy samalla kuntosalilla kuin minä, ei kirjastossa kanssani samaan aikaan, ei teatterissa, ei tuo lapsiaan muskariin jne. Minä taas en käy siellä, missä hän viihtyy.

ennakkoluuloisuuttasi. Mistä muka tiedät mikä koulutus kirjastossa kävijöillä on?! Meillä taas muskarissa suurin osa on juuri duunareita, tyyliin lähäri, rekkakuski jne.

Noi on ihan sun omia ennakkoluulojasi. Käyt itse tietyissa paikoissa ja oletat että siellä olevat ihmiset on taustoiltaan samanlaisia kuin itsekin olet.

puhua nykypäivän maailmantilanteesta vaikka on dosentti. Asia ei kiinnosta sitä pätkääkään. Ei koulutus ole sama asia kuin kiinnostuksen kohteet, sosiaaliset taidot tai älykkyys.

Ne eivät tajua, että duunarimies on siitä hyvä valinta, että joku tuo sentään rahaakin perheeseen ja pitää arjen pyörimässä kun koulutettu nainen haahuilee väitöksien ja pätkätöiden sekä ilmaistyön maailmassa.

niin kokeile hetkeksi mennä seisomaan lähimmän amiksen pihalle kun amispölöpojat tulee tupakkitauolle. Katso niitä hetki ja lisää mielikuvituksessasi niiden ikään 10 tai 20 vuotta. Ajattele, että SINULLA olisi lapsia sellaisen kanssa tai että sellainen nukkuisi sängyssäsi. Eiköhän sullekin selviä, miksi duunarimies ei kelpaa akateemiselle naiselle.

ja sitten muka vaan persut on rasisteja... Rasismi voi olla myös luokkarasismia, tiedoksi.

niin kokeile hetkeksi mennä seisomaan lähimmän amiksen pihalle kun amispölöpojat tulee tupakkitauolle. Katso niitä hetki ja lisää mielikuvituksessasi niiden ikään 10 tai 20 vuotta. Ajattele, että SINULLA olisi lapsia sellaisen kanssa tai että sellainen nukkuisi sängyssäsi.

Eiköhän sullekin selviä, miksi duunarimies ei kelpaa akateemiselle naiselle.

Samalla tavalla ne tupakoivat sielläkin. Osa tosin vetää nuuskaa huuleen ja tuhoisat vaikutukset on silläkin.

hän kantaa huolta äänestäjistään eli juuri näistä onnettomista duunarimiehistä.



Heidän pitää saada naista, niin pysyvät tyytyväisinä.



Soini käyttää kaikki keinot kosiskellakseen näitä tyyppejä ja uppoaahan se. Soini ymmärtää heitä ah niin hyvin :)



Älkää nyt hyvät ihmiset langetko vaan nähkää metsä puilta.

Ne eivät tajua, että duunarimies on siitä hyvä valinta, että joku tuo sentään rahaakin perheeseen ja pitää arjen pyörimässä kun koulutettu nainen haahuilee väitöksien ja pätkätöiden sekä ilmaistyön maailmassa.

tosiaan yliajattelevat kaikkia juttuja, perhettä,lapsia jne. Siksi kai Helsingissä joka kolmas yli 35-vuotias nainen on lapseton.

Ei taida siis edes niitten akateemisten joukosta löytyä miestä näille koulutetulle laatutietoisille naiselle.

Ongelma ei ole se, että miksi duunari ei kelpaa, vaan se, että ei mikään mies kelpaa, ei edes akateeminen.

Jokainen 35+ nainen jolla on ikäisiään akateemisia (naisia)ystäviä, varmaan tunnistaa näitä tapauksia. Itse tiedän kymmenkunta tällaista supernirsoa naista, jotka aina löytävät miehestä vikaa.

Yksi kaverini esimerkiksi on parikin miestä jättänyt sen takia, että nämä ovat olleet liian koulutettuja, ts. miehellä on ollut kaksi akateemista loppututkintoa, kun hänellä on vain yksi jne.

Jos miehellä on lapsia, se on huono, koska miten mies voi sitoutua naiseen. Jos ei ole lapsia, se on myös huono, koska miehellä ei ole näyttöjä sitoutumisesta.

On niin tai näin, aina väärin päin. En oikein ymmärrä, mitä ihmemiestä ne oikein etsivät.

Jotkut akateemiset naiset, tai ne vanhatpiiat niistä, on ihan järkyttävän nirsoja, ja se nirsous koskee kyllä IHAN KAIKKIA miehiä, ei tosiaan pelkästään amiksia!

yksitoikkoinen ja vähän vastuuta valittu työ voi olla vain keino säästää aikaa. Enemmän aikaa lumilautailuun, surffailuun, sukututkimuksille.



Tietenkin jos ihmiset elävät vain työlleen niin voihan olla vaikeaa yhdistää kaksi aivan eriasioista kiinnostunutta ihmistä yhteen. Jos surffailu, lumilautailu, perussuomalaisuus tai sukututkimus kiinnostaa niin voi olla helpompaa tutustua toiseen, kun työllä on pienempi arvo elämässä. Tässä tapauksessa työllä rahoitetaan se intohimo ja intohimo voi yhdistää ihmisiä, vaikka toisella olisikin koffin lippis. Myös lestadiolaisuus voi yhdistää ihmisiä.



Moni silti elää työlleen ja pitää työnsä sanelemat roolit. Heistä kasvaa osa koneistoa ja omaavat turvallisen roolin. Joskus nämä roolit saavat hupaisia piirteitä, kuten karjalalippiksen tai sen tyypillisen yliopistolookin. Kun käytte eri yliopistoilla niin huomaatte opiskelijoissa jotain tuttua. Hei! Tuon ihmisen minä tunnen ja tuon. Ei. Se olikin vain sen näköinen.







Vapautuneisuuden kaipuu puuttuu. Amiksilla on oma tiukka roolinsa ja se viedään hautaan. Akateemiset ovat tanko perseessä ja pitävät oman roolinsa. Monella on huono itsetunto. Heidän keskustelutaitonsa ovat kapeita, vaikka kuvittelevat hanskaavansa älykkään keskustelun.



Vapautuneisuus on avainsana. Olen nähnyt monta amista. Enkä usko että ne ovat tyhmiä. Näyttävät tyhmiltä ja vaikuttavat hyvin tyhjiltä ja varautuneilta. Sama akateemisissa. Heidän sisälleen ei pääse. Vaikka kuinka survoo ja runnoo itseään läpi. Luulen että heidän sisällään asuu joku pieni haiseva olio. En ole varma siitä, mutta sellainen haisu minulla asiasta on.

Kaksi ääripäätä pitää tiukasti roolinsa. Ei ihme etteivät kohtaa. Moni ei tunne itseään. Näistä ihmisistä puuttuu vapautuneisuus oppia tuntemaan kuka sielä sisällä on.

Ei ihme etteivät kohtaa. Moni ei tunne itseään.

Duunarimies ei käy samalla kuntosalilla kuin minä, ei kirjastossa kanssani samaan aikaan, ei teatterissa, ei tuo lapsiaan muskariin jne. Minä taas en käy siellä, missä hän viihtyy.

ennakkoluuloisuuttasi. Mistä muka tiedät mikä koulutus kirjastossa kävijöillä on?! Meillä taas muskarissa suurin osa on juuri duunareita, tyyliin lähäri, rekkakuski jne.

Noi on ihan sun omia ennakkoluulojasi. Käyt itse tietyissa paikoissa ja oletat että siellä olevat ihmiset on taustoiltaan samanlaisia kuin itsekin olet.

Miltä vuosisadalta teidän ennakkoluulonne ovat?

Nykyään Suomessa voi kirjastossa, oopperassa, kuntosalilla, raveissa, ja ihan missä vaan käydä kuka tahansa koulutuksesta ja varallisuudesta riippumatta.

Ennen oli todellakin erilaiset piirit piioilla ja rengeillä, talollisilla ja sitten "paremmalla väellä", eikä sekaliittoja juuri tullut.

Kuten muutama jo edellä on kirjoittanut, akateeminen koulutus ei suinkaan takaa sivistystä, henkeviä harrastuksia eikä edes älykkyyttä. Kyllä se yhdessäolon ihanuus riippuu aivan muista tekijöistä.

Mutta todellisuudessa edelleen elää se periaate, että miehen asema kuuluu perheen elättäjänä olla sosiaalisesti korkeampi kuin vaimon. Palkan lisäksi siihen vaikuttaa koulutus.

Tavalliselle miehelle se on todella kova paikka, jos vaimolla on sekä koulutus että palkka parempia. Tilannetta tasaa se, että akateemisen naisen palkka jää helposti puoleen hyvän ammattimiehen palkasta.

Mies kokee usein paremmin kouluttautuneen naisen uhkaksi, joka on eliminoitava moittimalla, halveksimalla ja jopa väkivallalla. Valitse siinä sitten duunari, joka koko ajan mollaa sinun koulutustasi!

Ongelma olikin sit se, että mies ei kestänyt sitä, että mulla oli enemmän koulutusta ja isommat tulot.

mulla itselläni on duunarimies, vaikka olen tohtorisihminen itse. Meillä on hyvä suhde, mutta kun katselen miehen työkavereita, niin on mun myönnettävä, että meidän suhde on poikkeus, joka vahvistaa säännön.



Suurin osa näistä duunarimiehistä kun on kärttyisiä, katkeria, joka suhteessa omaankin elämäänsäkyllästyneitä narisijoita. Aina ja joka asiasta on pelkkää valitettavaa. Jopa juhlissa, kun tarjolla on hyvää ruokaa, hyvää juomaa ja viihteellistä ohjelmaa, nämä mököttävät naama mursulla pöoydässä. Yhtään hyvää sanaa heiltä ei ulos saa. Ei mistään asiasta: ei työyhteisöstä, ei yhteiskunnasta, ei omasta vaimosta, ei kaunissta maisemasta, ei jumalauta edes siitä kossupaukusta, joka lasissa edessä on.



Joo, kyllä nämä voisivat ilmaisen Suomen maailmassa käydä kirjastossa ja opiskella ja lukea lehtiä eikä se teatteri ja konsertitkaan olisi niin kalliita ja ohjelma tarjontaakin riittää kyllä moneen makuun, joten on tosiaan kaikkein, myös koulunjen ulkopuolella ihan mahdollista sivistyä ja sivistää itseään. Mahdollista. He vaan eivät tartu siihen mahdollisuuteen (duunarinaiset ilmeisesti usammin tarttuvat? - Juurakon Huldia meillä riittää, mutta vastaavia miehiä vähemmän).



En minä ymmärrä, miksi kenenkään tosiaan pitäisi valita elämänkumppanikseen moisia ilonpilaaja-möllöttäjiä. Mieluummin sitä on ilman, jos ei löydä sellaista kumppania, josta olisi jotain iloa.

Evoluutio on luonut meidät naiset sellaisiksi, että pyrimme etsimään itsellemme sellaisen siittäjän, joka tarjoaa jälkeläisillemme mahdollisimman hyvät mahdollisuudet. Tämä tapahtuu yleensä ihan tiedostamattomasti.



Tästä syystä koulutettu nainen, joka on harjoittanut päätään opiskelemalla kokee, ettei hänellä ole mitään fiksua puhuttavaa duunarimiehen kanssa, joka vielä hyvällä säkällä on luonteeltaan tuppisuu. Tästä on tietenkin poikkeuksia. On duunareita, jotka ovat fiksuja ja tiedostavia ja osaavat keskustella. Mutta oma kokemukseni on, että heitä on noin 1:20. Nainen kokee, että valitsee itseään "tyhmemmän", jos valitsee tällaisen miehen (ja saa mahdollisesti itseään tyhmempiä jälkeläisiä). Kun toimimme tiedostamattomasti emme ajattele, että koulutus tuo opittua älykkyyttä ja se ei ole kiinni geeneistä. Mutta toisaalta tiedämme, että vähälahjaiset eivät pysty kouluttautumaan muuhun kuin "duunarityöhön". Joten nainen ei voi mitenkään tietää onko miehen yksinkertainen ajattelutapa vähälahjaisuudesta vai kouluttamattomuudesta johtuvaa.



Toinen syy on palkkataso. Jos koulutettu nainen saa käteen palkkaa esimerkiksi 2500€/kk ja mies 1700€kk, perheen yhteistulot tällöin 4200€/kk. Niin tottahan sillä on eroa, jos molemmat tienaavat sen 2500€/kk, perheen tulot 5000€/kk. Eroa siis 800€/kk ja vuodessa 9600€. Sillä rahalla saadaan perheelle parempaa elintasoa, matkoja, vaimolle ravintolaillallisia, lasten harrastuksia, parempaa terveydenhuoltoa, yms.



Nainen toimii luonnonvalinnan mukaan, kuten mieskin. Mies pyrkii levittämään siementään mahdollisimman tehokkaasti. Nainen valitsee mielestään mahdollisimman "laadukkaan" miehen ja pyrkii sitten varmistamaan sen, että mies parittelee vain hänen kanssaan mm. sillä, että naisella ei ole kiimaaikaa, vaan hän on "käytettävissä" n. kolme viikkoa neljästä.



Biologiaa.

saa aikuinen nainen todennäköisesti seuraamalla lukiopoikia...tai mitä tahansa 15-18-vuotiaita poikia ryhmässä. Onneksi nuoret naiset ovat eri mieltä, muuten ihmissuku ei jatkuisi :)

niin kokeile hetkeksi mennä seisomaan lähimmän amiksen pihalle kun amispölöpojat tulee tupakkitauolle. Katso niitä hetki ja lisää mielikuvituksessasi niiden ikään 10 tai 20 vuotta. Ajattele, että SINULLA olisi lapsia sellaisen kanssa tai että sellainen nukkuisi sängyssäsi.

Eiköhän sullekin selviä, miksi duunarimies ei kelpaa akateemiselle naiselle.

Omakohtainen kokemus:

Eka duunarimiehen, avoliitossa muutama vuosi. Hain opiskelemaan, niinkauan kun haku oli nais-aloille tukea riitti. Kun lto-koulutuksen ovet ei auenneet ja aloin puhua insinöörikoulutuksesta... niin voi jeesus sitä vittuilun ja sovinismin määrää mitä siitä äijästä löytyi. Paras kommentti oli se ettei hän voi ikinä saada omista hommistaan samanlaista palkaa :) eli koville otti.



Toinen duunarimiehen löytyi kun opiuskelut oli ohi ja työpaikka metalliteollisuudessa löytynyt. Opiskelujen seurauksena kaikki parhaat ystäväni oli miehiä. Hänellä ei ole asiassa mitään ongelmaa, ei edes suurempien tulojeni kanssa.



Baaritiskiltä bongattu molemmat.

Itse olen akateemisesti koulutettu ja koko ikäni minulla on ollut duunarimiehiä. En ikinä huolisi akateemisesti koulutettua miestä. Duunarit rennompia ja huumorintajuisempia!!

Itse olen maisteri, mies taas koulutukseltaan levyseppä-hitsaaja (tosin nyt opiskelee inssiksi) ja naimisissa ollaan oltu kohta 6 vuotta. Maailmankuvat on tietenkin joissain kohdissa välillä törmänneet, mutta ei mitenkään häiritsevästi, enemmänkin molemmilla on tunne, että toiselta on oppinut tosi paljon. Ihailen miehessäni käytännönläheisyyttä ja sitä, että osaa tehdä käsillään ihan mitä vaan haluaa. Ja tosi fiksukin tuo on, yliopistolla tuli vastaan paljon idiootimpia tapauksia.

ja nenänkaivamista ja piereskelyä t. akateeminen lady

ja kaikkeen siihen mitä voi jakaa toisen kanssa, ei ole mitään.



Nimim. kulttuurikodin älykkö, joka ei enää edes kaipaa miestä, koska ei rakastu niihin.

Itse olen maisteri, mies taas koulutukseltaan levyseppä-hitsaaja (tosin nyt opiskelee inssiksi) ja naimisissa ollaan oltu kohta 6 vuotta. Maailmankuvat on tietenkin joissain kohdissa välillä törmänneet, mutta ei mitenkään häiritsevästi, enemmänkin molemmilla on tunne, että toiselta on oppinut tosi paljon. Ihailen miehessäni käytännönläheisyyttä ja sitä, että osaa tehdä käsillään ihan mitä vaan haluaa. Ja tosi fiksukin tuo on, yliopistolla tuli vastaan paljon idiootimpia tapauksia.

Akateemisissakin on aika paljon "duunarihenkisiä" tyyppejä. Mutta ryhminä kun katsoo, en yhtään hämmästele, että puoliso löytyy useammin omasta ryhmästä kuin toisesta. Ja naisille erityisesti on melko tärkeää "naida ylöspäin", eli henkilön LISÄKSI statuksella on merkitys. Miehelle tämä ei ole niin oleellista.

Tästä oli kysymys, ei yksittäistapauksista.