Toinen lapsi tulossa, mies puhuu asiasta ahdistuneena asumuserosta...

Meidän perheeseen on tulossa toinen lapsi. Itse olen erittäin onnellinen, mutta mieheni on saanut minut ihan sekaisin. Mieheni on vähän sellainen vapaa ja spontaani ihminen, jolle myös oma aika on tärkeää. Olen tiennyt asiasta jo siitä lähtien, kun aloimme seurustella ja tiedän siis, mihin olen ryhtynyt. Meille oma aika on erilainen käsite. Minulle se oma aika on sitä, kun saan muksun nukkumaan ja saan lokoilla rauhassa sohvalla teeveen ääressä. Mies taas haluaa ulos huushollista. Mies käy keskiviikkoisin kavereidensa kanssa saunassa ja lauantaisin heillä on pokeri-ilta. Pokeri-illasta sopivat kavereidensa kanssa jo kun aloin odottaa esikoistamme.



Tilanne on nyt se, että mies on ahdistunut tulevasta lapsesta ja vähenevästä vapaa-ajasta. Mies on onnellinen, mutta pelokas. Hän avautui minulle eilen itkien, että pelkää ja häpeää ajatuksiaan. Utelin, että mitä ne ajatukset sitten ovat. Hän on jo katsonut itsellensä väliaikaista yksiötä, johon hän haluaisi EHKÄ muttaa joksikin aikaa. Hän haluaisi selvitellä päätään. Ymmärrän miehen pelot, mutta toisaalta taas en. Olen aina ollut sen asian kanssa sinut, että jos mies lähtee, se johtuu vapauden kaipuusta. Hän sanoi, että asumusero olisi ehkä pari kuukautta. Emme olisi eronneita, emme tapailisi muita. Mies haluaisi vaan nähdä kavereitaan milloin haluaa ja tehdä mitä haluaa. Mietin vain, että itse en ikinä pyytäisi moista. Me olemme perhe ja meillä molemmilla on vastuuta, nyt kaikki jäisi minulle. Sanoin miehelle, että en voi luvata ottavani häntä takaisin, jos hän muuttaa pois. Vaikka tilane kuinka olisi väliaikainen, se vaikuttaa sekä minuun että lapseemme. Ja mitä ikinä sanoisinkaan tulevaisuudessa lapsille? Että isi ei ollut valmis perheeseen? Minä kyllä pärjään yksin, mutta nyt minä taas olen sekaisin. Olenko heittänyt hukkaan nämä vuodet ihmisen kanssa, jota ahdistaa vastuu muista ihmisistä? Oloni on yksinäinen, tuntuu että mies on vain kämppikseni. Mitä minä oikein teen :(