Tunnusta: Ärsyttävätkö vapaaehtoisesti lapsettomat sinua?

Miksi ärsyttäisi?



Sellaisia ihmisiä, jotka VIHAAVAT lapsia pidän vähän yksinkertaisina ja mieleltään vajaina, enkä myöskään pidä siitä, että lapseton ihminen selittää millaista lapsiperhe-elämä on ja millaisia lapset on. Kun eivät he sitä tunnu ainakaan kommenteista päätellen tietävän lainkaan.



Ja huvittavana piirteenä vielä: usein velat selittävät kuinka eivät jaksa sitä paskarallia ja nenänpyyhintää ja meteliä... ja seuraavaksi selittävät kuinka heille riittää ihanat omat kissat ja/tai koirat... neko sitten ei metelöi koskaan ja niidenkö kanssa ei paskaa joudu pyörittämään vielä pikkasen kauemmin kuin ihmislapsen kanssa?



Mutta nuo ovat siis vaan keskusteluista tulleita juttuja, tosielämässä kenenkään lapsettomuus ei todellakaan haittaa mua pätkääkään, ja ei, en edes kadehdi lapsettomia.

He nimittäin ovat olleet fiksumpia kuin minä. Ärsyttäähän se tajuta että itse olis voinut toimia yhtä fiksusti, mutta kun on tyhmä niin mokasi.

Lähipiirissäni on 5 pariskuntaa, joilla ei ole lapsia. Ei mulla ole millään pokkaa udella, ovatko vapaaehtoisesti vai tahtomattaan lapsettomia. Ja läheisiä ystäviä ollaan.

itselläni on aika huono itsetunto. Tämän varmaan halusit kuulla? Pakko myöntää olevani huomaavinani itsestäni ja joistain muista joskus tälläistä ärsyyntymistä.

Kissanpaskoista sen verran, että meillä on kaksi kissaa jotka kumpikin käyvät laatikolla kakkosella kerran vuorokaudessa. Siinä vaiheessa kun minä menen laatikon putsaamaan (eli joka ilta), on nämä kaksi kakkakikkaretta kuivuneet kivikoviksi haisemattomiksi peukalonpään kokoisiksi paakuiksi, jotka on siisti napata lapiolla muivipussiin. Siinä ei tarvitse sinappivellin ja vesihanan kanssa pelleillä. Kerta vuorokaudessa riittää ja silloinkin tuotos on jos helposti käsiteltävässä muodossa.

Lapsettomuus on hyvä valinta, niin kuin lapsein tekeminenkin. Se mikä ärsyttää, on hyökkäävä asenne joidenkin taholta. Omaa valintaa pitää perustella haukkumalla lapsellisia. Minusta on ihan ok sanoa, että en kaipaa lapsia elämääni, tai etten tunne oloani luontevaksi lasten seurassa. Loukkaavien adjektiivien käyttäminen on merkki henkisestä epäkypsyydestä. Ja sama tietysti koskee lapsellisia, jotka mollaaavat lapsettomia. Yleensä ottaen inhoan kaikkea fanaattisuutta, olis kyse ihan mistä tahansa.

He nimittäin ovat olleet fiksumpia kuin minä. Ärsyttäähän se tajuta että itse olis voinut toimia yhtä fiksusti, mutta kun on tyhmä niin mokasi.

Ilman kokemustakin uskallan väittää, että 20 vuotta kestävä hiekkalaatikon hoito ja kissan ruokkiminen on pienempi rasite kuin ihmislapsen kasvattaminen aikuiseksi. Olen tyhjentänyt hiekkalaatikon ja vahtanut vaipan, vain jälkimmäisessä olisin tarvinnut vicks-salvaa nenän alle. Meillä ei ole suunnitelmissa hankkia lemmikkejäkään.

Ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa, kun ollaan ihan vilpittömällä naamalla kerrottu, että meille ei tule lapsia ikinä, koska meistä elämä tuntuu hyvältä näin. Lisätään, ettemme oikeastaan ymmärrä, miksi kukaan semmoisia edes haluaa. Sitten seuraavan kerran kyseisistä tutuista kuullessa heillä onkin jo kohtalaisen ikäinen lapsi. On suunnilleen laitettu tulemaan heti silloin, kun edellisen kerran tavattiin.



Osa ei ihan oikeasti halua lapsia ikinä, mutta on kyllä mennyt jo uskottavuus heiltäkin näiden joidenkin vuoksi.

Ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa, kun ollaan ihan vilpittömällä naamalla kerrottu, että meille ei tule lapsia ikinä, koska meistä elämä tuntuu hyvältä näin. Lisätään, ettemme oikeastaan ymmärrä, miksi kukaan semmoisia edes haluaa. Sitten seuraavan kerran kyseisistä tutuista kuullessa heillä onkin jo kohtalaisen ikäinen lapsi. On suunnilleen laitettu tulemaan heti silloin, kun edellisen kerran tavattiin.

Osa ei ihan oikeasti halua lapsia ikinä, mutta on kyllä mennyt jo uskottavuus heiltäkin näiden joidenkin vuoksi.

Tenttaatko sitten muiden lisääntymisaikeita. Kyllä moni on tyytyväinen sinkku, iloinen lapseton, tyytyväinen vuokralla-asuja, onnellinen puoliso tms. ja tilanne saattaa muuttua. Kyllä, jotkut voivat jopa valehdella ja salaa toivoa muutosta koko ajan. Onko se jotenkin sinulta pois?

yleisesti ottaen ärsytä. Yksi lapseton tuttava kyllä ärsyttää, hänen elämäntehtävänään tuntuu olevan lapsiperheiden mollaaminen ja arvosteleminen. En tiedä mikä lienee taustalla.

veljeni ja avopuolisonsa vapaaehtoinen lapsettomuus tavallaan vähän harmittaa. Veljeni pitää kovasti lapsista ja uskon, että hän enemmän tai vähemmän toivoo lapsia. Mutta avokki on niin kontrollifriikki ja pelokas, että ei uskalla. Voihan olla ettei siihen tilanteeseen ole hyvä lapsia tehdäkään, mutta joskus tekee mieli sanoa, että avokki relaisi vähän.

Mutta pari vanhaa kaveria ärsyttää, kun 20v olivat hyvin jyrkkiä asenteella ei kiitos meille koskaan ja mollasivat lapsiperheitä tai lapsia. Toinen hankki sitten itse lapsen 41v:na. Toinen jatkaa vaanhalla linjalla. Yksi muu kaveri on kyllä hyvin lapsirakas, mutta on ollut kovin äänekkäästi sitä mieltä, että hänelle ei omia lapsia missään tapauksessa. Vasta hiljattain paljasti kovassa kännissä, ettei saa lapsia. En tiedä noista kahdesta, ovatko olleet oikeasti vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta niin ovat ainakin antaneet ymmärtää.

Ei minua oikeasti kiinnosta se, miksi joillakin on tai ei ole lapsia. Nuo veloiksi itseään kutsuvat tuppaavat aina kovemmin toitottamaan tuosta asiasta kuin ne jotka ovat vanhempia. Eipä kukaan yleensä huutele että "Olen muuten hankkinut lapsia ihan VAPAAEHTOISESTI, jee!" mutta aina tuosta VAPAAEHTOISESTA lapsettomuudesta saa kuulla. Tylsää. Ei minua siis kiinnosta se, onko joku lapseton vai ei ja mistä syystä. Arvovalintanakin lapsettomuus on jotenkin tympeä, itse en siitä huutelisi.

sitte vähempää. vielä parempi, jos sanovat ääneen miten asia on, niin ei sitten tarvii itse miettiä, että pahoittaako mieltään vauvajutuista vai ei.

olen jopa kateellinen heille siitä, että voivat tyytyä elämään ilman lapsia.

jos heillä on käsittämättömän suuri tarve julistaa asiaa koko ajan. En minäkään arvostele heidän sisustusvalintojaan enkä ääneen ihmettele ammatinvalintaa, niin mikä oikeus näillä pariskunnilla on (joskus) päivitellä päivittelemästä päästyään muiden lapsia.



Olkoon se lasten tekeminen jokaisen ihan oma asia, niin silloin ei ärsytä todellakaan.

Mutta kerran yksi vela ärsytti ja paljon!

Olin viimeisilläni raskaana yksissä juhlissa joissa minulle ennestään tuntematon nainen tuli sanomaan mulle että: Joo ootkin näköjään paksuna mikä ei kyllä mua vois vähempää kiinnostaa, koska mä oon vapaaehtoisesti lapseton enkä ymmärrä miten jotkut hankkii lapsia.

Siis täh? Vittu olkoot niin vapaaehtoisesti lapsettomia kuin haluaa, mutta ei tarvi arvostella mun valintoja kun en mäkään niin tee..

Vaikka lapsi on parasta mitä itselleni on tapahtunut, olen silti koko ajan vakuuttuneempi siitä että ihan kaikien naísten ei pitäisi tehdä lasta.



Lapsettomiksi saisivat jäädä esimerkiksi

- narkkarit

- alkoholistit

- mielisairaat

- naiset jotka syyttävä omia lapsiaan parisuhteensa ongelmista tai työttömyydestään

- naiset jotka vähän väliä rikkovat perheensä jonkun ybertyperän syrjähypyn vuoksi

- jatkuvasti miehiä vaihtavat vaihtelunhaluiset kanat jotka eivät pysty ajattelemaan muita kuin itseään ja omia mielihalujaan.



Näiden ihmisten kohdalla vapaaehtoinen lapsettomuus olisi oikein hyvä juttu.

Olin ennen vakaumuksellinen vela, ennen kuin tapasin nykyisen mieheni ja rakkaushormoonihuumassa menin suostumaan lapsen tekemiseen. Olen katunut oikeastaan siitä asti, kun sain synnytyksessä järkyttävät repeämät, jotka veivät ulosteen- ja virtsanpidätyskykyni. Sen jälkeen vauvamme olikin sitten koliikkilapsi ja mieheni osoittautui lapsiperheen arjessa itsekkääksi paskaksi. Kadun yhä, vaikka lapseni on jo viisivuotias ja tietenkin häntä rakastan. Itse vain koen, että olisin ollut kuitenkin onnellisempi lapsettomana.