Oliko se niin, ettei hautajaisissa saa käyttää koruja?
Kommentit (27)
en tosin olekaan ollut kuin kolmissa hautajaisissa pienempänä...
ite kyllä laittaisin ihan juhlakoruni. eli toiseen korvaan kolmet näyttävät, toiseen kahdet näyttävät korut ja varmaan juhlaristi tai muu nätti kaulakoru kaulaan...
eihän mekotkaan aina hyvälle näytä ilman kaulakorua!!
ei siis koko korulaatikon sisältöä, eikä niitä kilisevimpiä ja suurimpia.
Pienet asialliset korvakorut ja muut kyllä käyvät.
Ai kun hyvä, voin siis laittaa korut. Jotenkin jäänyt tuollainen väite äidiltäni mieleen...
käyttää koruja.
Etikettivirhe, mihin valitettavasti suomalaiset junttiakat aina sortuvat >:(
Hautaustoimistovirkailija
hillityt korut hautajaisiin, kuten muukin vaatetus. Surujuhlaan ei ole soveliasta tälläytyä näyttäviin koruihin(kaan).
Mihin hyvät tavat on hävinneet?? Ennen kaikille oli selvää, että hautajaisissa ei käytetä muita koruja kuin kihla- ja vihkisormuksia. Surutilaisuudessa on tarkoitus surra eikä esitellä korujaan. Onko se niin vaikeaa...
Olin aikoinaan miehen mummon hautajaisissa tosi pöyristynyt, kun mieheni serkun (silloin ~25v) avovaimo (silloin _ainakin 40v) oli ripustellut kaulaansa järkyttävän isoja, pitkiä, paksuja kullanvärisiä, mutta tuskin kultaisia ketjuja ja riipuksia.
Lisäksi ruokailun aikana toitotti, että aterimet oli niin halvat ja tavalliset (Savonia), ettei niitä viitsisi edes varastaa.
Järkky moukka nainen, Helsingistä...
itse miellän että tyhmemmältä näyttää kun korvat on täys reikiä ilman koruja! Asialliseen pukeutumiseen kuuluu mielestäni pienet korutkin, jos kerta korvisreiät on.
Etenkin ku useil nykyää on korvissa mooonia reikiä koruja varten.
Saatika jos on venyttänyt korvisreiät esim parisenttisiksi ni hiton tyhmälle ja irvailevalle näyttäs ilman korua...
Kyse on suru- ja muistojuhlasta, ei mistään "muotinäytöksestä". Vihkisormus ihan ok, samoin _hillityt_ korut muutenkin, esim. pienet helmikorvakorut ja pieni helmikaulakoru tai vastaavat ihan ok.
Mutta ei mitään isoja ja näyttäviä koruja, eli sellaisia mihin se huomio väistämättä kiinnittyy, kuten teevadin kokoinen rintaneula, jättimäinen kaulakääty tai omenan kokoinen kivi sormuksessa tai jättimäiset renkaat korvissa.
Kaikelle on aikansa ja paikkansa, ja hautajaisiin kuuluvat hillityt korut sekä peittävät tummat vaatteet. On sääli että ihmisten tapatietous alkaa katoamaan, kohta ollaan joka paikassa farkuissa ja biletopissa, oli sitten kyseessä yökerho, häät tai hautajaiset, ja se on SURULLISTA! :(
roikkuvat kalevalakorvikset, hopeiset. Ei meielstäni ollut etikettivirhe. Kyllä laittautumattomuuskin on rumaa.
Itse en aio pahastua hautajaisissani, vaikka jollakin olisi isoja koruja. En pahastu vaaleista vaatteistakaan.
käyttää koruja. Etikettivirhe, mihin valitettavasti suomalaiset junttiakat aina sortuvat >:( Hautaustoimistovirkailija
Huh huh mitä sopaa. Ja et todellakana ole mikään hautaustoimistovirkailija. Mitä se virkailija tuossa sitten tarkoittikaan..
Hautajaisissa pukeudutaan kunnioittavasti vainajaa kohtaan. Ei siellä ole tarkoitus näyttää sen masentavammalta tai rumemmalta kuin nbornaalistikaan. Tumma kunnioittava pukeutuminen. Saa olla meikkiä ja hillittyjä koruja, tietenkin!
Jos esimerkiksi käytät korvanappeja tai pieni helminauha. Mutta kaikki suuri ja silmiin pistävä on syytä jättää pois.
Sama muuten meikkaamisen suhteen. Hillitty meikki, ei iltatällinki.
- kihla- ja vihkisormukset
- pienet korvakorut (esim. helmet tai pienet timantit)
- helmet
Miksi helmet ovat sallitumpia kuin muut pienet ja tyylikkäät korut? Kuka nykyään käyttää helmiä, kysyn vaan.
Vastaukset kertovat vain siitä, että "virallinen hautajaisetiketti" on määritelty joskus 50-luvulla.
Kai perinteitäkin saa sentään hieman nykyaikaistaa.
Helmikoruthan on brassailukoruja!
Mutta muuten minusta tavalliset korut kyllä käyvät. Ei mitään suureellista mutta saa koruja olla. Nehän kuuluvat juhlaan.
että kaikki tietävät millaiset ne ovat ja ymmärtävät että ne ovat yleensä aika pienet ja hillityt. Toki korvissa voi olla myös vaikka pienet kultaiset/hopeiset nappikorvakorut tai renkaat, ja kaulassa vaikka pieni soma ketju ja siinä pieni riipus, vaikka risti tai esim. sydän.
Mutta mitkään nk. blingbling ja muut korut eivät kuulu hautajaisiin. Esim. tuossa linkissä näkyy noita isoja sydänkoruja missä lukkokin, ei todellakaan mikään hautajaiskoru.
http://www.google.fi/search?hl=fi&biw=1311&bih=646&q=guess+syd%C3%A4n&g…
Muuten hautajaisiin kuuluvat vain hillityt korut: pienet napit korvissa ja vihki-&kihlasormukset. Ei muuta. Vanha perinne kunnioittaa vaivajan muistoa. Idiotismia ajatella aina, että tällaisissakin asioissa pitää laittaa perinteet uusiksi...
en harrasta mitään pieniä piperryksiä.
Ei se vainaja mun koruistani piittaa, on se niitä nähnyt jo eläessäänkin ja tuskin sukulaisetkaan ihmettelevät.
MINULLA on vain isoja koruja MINÄ en käytä pieniä koruja. Ei se vainaja MINUN koruistani piittaa...
Minä, minä, minä. On tiettyjä juttuja mitä vaan ei ole soveliasta tehdä, että tietynlainen sivistys säilyy maailmassa. On ehkä tyhmää pysähtyä punaisiin valoihin keskellä yötä, mutta niin tehdään. On ehkä tyhmää syödä ravintolassa haarukalla ja veitsellä jos kotona syö sormin, mutta se kuuluu tapoihin, koska MUUT ihmiset on hyvä otttaa huomioon.
Samaan tapaan harva piereskelee töissä työkavereiden edessä vaikka niin ehkä kotona perheen kesken tekee. Pitää osata käyttäytyä TILANTEEN VAATIMALLA TAVALLA.
Moni myös erheellisesti kokee että etiketti on jotekin rajoittavaa, vaikka se päin vastoin on helpottavaa! Kun on tietyt raamit minkä puitteissa toimitaan, niin tietää ettei tee väärin.
Kuka tahansa voisi laittaa hautajaisiin räikeän oranssin minihameen, mutta niin ei tehdä koska se ei ole soveliasta. Se että on tietyt käyttäytymistavat helpottaa, kun esim. surun keskellä tietää ettei tarvitse miettiä vaatteita vaan menee aan mustissa vert. häät joissa enemmän vivahde-eroja mitä päälleen voi laittaa riippuen häiden tyylistä.
Mutta nykyään minäminäminäminäMIIIINÄÄÄÄÄ ihmiset eivät ajattele kun omaa persettään, ja se on minusta väärin.
En ole koskaan kuullutkaan.
Kyllä mulla on ollut sormukset, korvikset ja kaulaketju. Ne pienet, mitkä muulloinkin.