enkö ovuloi ollenkaan?

Itse olen aina parhaiten huomannut ovulaation seksin himosta juuri silloin ja mieskin sen haistaa (jos ei käytä hajuvettä tms.) ja alkaa myös haluamaan. Olen joskus testannut ja kyllä silloin on myös ruuminlämmöstä sen huomannut.

tänään on kp32 ja menkat eivät ainakaan vielä ole alkaneet... Kiertoni on ollu e-pillereiden lopettamisen jälkeen tähän mennessä pisimmillään 33 päivää eli aivan hyvin ne sieltä voi vielä alkaa. Kauhean pitkältä vaan tuntuu tää oottaminen!



Tein aamulla raskaustestin, kun mulla on niitä niin monta. Sain tarkistusviivan viereen aivan tosi haileen viivan, mutta en nyt siitä vielä sanois mitään.



Kuinkas siellä?

Mutta tosiaan parempi, ettei liikaa innostu, ennen kuin asia on ihan varma. Jos sait haalean viivan, niin eikös sen pitäisi tarkoittaa ihan selvää raskautta? Hormonimäärä vain on vielä pieni. Mutta kannattaa tietty odottaa sitä selkeää viivaa, ennen kuin pistää juhlat pystyyn :)



Joo, aika kuluu nyt jotenkin tosi hitaasti. Mulla pitäisi menkkojen alkaa vasta maanantaina tai tiistaina, joten vielä ei oikein voi sanoa mitään. Jännityksellä odotan, että alkaako. Toivotaan nyt, ettei ainakaan sulla alkaisi, kun ootte yrittäny jo niin kauan.

Mä epäilen kans, että voin olla raskaana, mutta hormonia ei vaan ole vielä tarpeeksi. Odotan varmaan pari päivää, jos maltan :), ja teen sitten uuden testin.

Minunkaan mielestä tuohon testiin ei pitäisi ilmestyä mitään, jos ei ole raskaana. Juhlia ei kyllä vielä todellakaan viitsi.



Täällä pidetään teillekin peukkuja pystyssä! Toivottavasti tärppää!!

mullakin oli vaikeuksia (yritysta 5,5 vuotta...)

tulla raskaaks ja kun tutkittiin sain clomitabletteja ja kolmantena kuukautena tulin raskaaksi. Suosittelen!

kun yritystä oli takana vuoden verran, ikinä en saanut niihn mitään tolkkua. Nyt on kuitenkin kolme luomulasta, että kaippa mä sitten ovuloin, vaikka ne testit ei sitä ikinä näyttäneet. Noi limat oli mulle selvin merkki, kun opin niitä seuraamaan, mutta sekään ei ole joka kuukausi yhtä runsaasta, eli joissain kuissa en huomaa sitä ollenkaan ja sitten välillä sitä kourallinen vessapaperissa... Eipä kait se hedelmöittyminenkään oo tasaista vuoden ympäri? Ja siksi kait sitä vuotta pidetään aikana joka tarttis rauhassa antaa mennä vaan ennen lääkärin mukaan ottamista.

Mä en vielä ole saanut aikaiseksi tiedustella aikaa ja taitaa muutenkin olla niin, että kakkosesta saa monessa paikassa ajan vähän pidemmille raskausviikoille. Soittamalla selviää, jos vaikka huomenna sais tiedusteltua :)



Älä huoli, oikeestaan vielä ei pitäiskään tuntua raskaana olevalta :) Sitten jos se pahoinvointi iskee parin viikon päästä oikein kunnolla, niin toivot oireetonta raskautta :D Mut ihan totta, on jotenkin epätodellinen olo ilman oireita. Sit keskiraskaudessa onkin ihana, kun vauvan liikkeet tuntee :D Tosin sit vasta hätääntyykin, jos se nukkuu kunnon tirsat... Ei oo helppoo tää odotus ;)



Niin ja kiitos onnitteluista ja onnea vielä sullekin!



3

Eipä tuohon pahoinvointiin kauheasti tosiaan mikään tepsi. Tasasesti olen yrittänyt pitkin päivää syödä, jotta ei nälkä ja sen mukana tuleva pahaolo iskisi. Eilen oli jo aika hyvä päivä...



Neuvolassa punnittiin ja mittailtiin(verenpaine) sekä ajan sain labraan veri- ja virtsakokeita varten. Niihin niskaturvotus riskikartotus hommiin en lähde. Tämän olin jo aiemmin miettinyt.



Yleistä höpötystä oli, kuten tiedät, mutta parasta oli tietenkin ultra. Th oli melko varmasti näkevinään sydämenlyönnit. Tämä sitten varmistuu lääkärissä, mutta kaikki oli kuulema hyvin. Kohtu laajentunu ja alkio oli kyllä lähinnä pähkinään verrattavaa kokoa, mutta oikeassa paikassa. :) 30. pva mennään jo lääkärille eka kertaa.



Ap

Mukava kuulla, että siellä on ollut olotila ihan siedettävä. :)



Täällä vauvan liikkeet tuntuu nyt joskus päivälläkin, kun istahtaa ja iltaisin on kyllä kova mellastus. Kävin jokin aika sitten lääkärissä, kun onnistuin ilmeisesti jonkin (vatsa)lihaksen tai muun kudoksen reväyttämään. Pitäisi osata ruveta ottamaan vähän tasaisemmin, kun vatsa alkaa kasvamaan aika vauhtia.



Kyllä me otetaan äitiyspakkaus, kun esikoinen tosiaan tulossa eikä meillä ole sukulaisilla tai ystävillä enää/alkuunkaan vauvan vaatteita. Ja parasta siinä on se, että pääsee hipelöimään, mitä kaikkea pakkaus sisältää. :D Vielä en ole hakenut tuota avustusta..



Onko teillä esikoinen nukkunut pinnasängyssä tai kehdossa/äitiyspakkauslaatikossa vai teidän vieressä ihan vauvasta? Minä olen haaveillut tästä http://www.lauranlastentarvike.fi/epages/GPL.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shop… sängystä, mutta mielestäni aika kova hinta sängystä, joka ei ilmeisesti mene kuin 1-2 ikävuoteen asti(kysyin kauppiaalta).



Kun milloinkahan sitä uskaltaa lapsen siirtää normaaliin sänkyyn, jossa lisäksi turvalaita? Ei kyllä ainakaan vuoden ikäistä vielä!!



Turvakaukaloa olen katsellut myös ja mieleisen löytänyt, mutten vielä tilannut. Miehen mielestä pitäisi lähteä kirppiksiä kiertämään tarvikkeita ajatellen, mutta minä en ole niin innokas. ;) Totta kai tiettyjä asioita voi ostaa käytettynä, mutta esim. turvatuotteet ei oikein kuulosta hyvältä ostaa tietämättä tuotteen taustoja. Myös se, että koskaan ei tiedä, mitä homeitiöitä/pöpöjä kankaissa piilee.



Itselleni olen tilaillut lähinnä alusvaatteita, rintaliivejä siis, jotka käyvät raskaus- ja imetysaikaan. Mahatuubin ostin myös, kun farkuista ei mene edes vetskari enää kiinni. :D



Oletko kokeillut paljon mainostettua Weledan raskausajan hoitoöljyä? Kävin tänään sitä ostamassa ja alan nyt käyttämään. Tähän mennessä olen ihan perusrasvannu iltaisin hyvin. Vielä ei arpia ole löytynyt...



Mukavaa viikonloppua!

Täälläkin jo tuntuu kunnon potkut mahaa kokeiltaessa =) Vähän enemmän potkuja tuntuu muutenkin, aiemmin vauva on lopettanut melkein alkuunsa potkimisen, ei ole edes kättä ehtinyt mahalle laittaa. Jännä nähdä, tuleeko siitä oikeasti jotenkin rauhallisempi kuin isoveljensä vai kiihtyykö tahti vain loppua kohti ;)



Se äitiyspakkauksen avaaminen oli kyllä huippua :) Esittelin aikoinaan masuasukillekin sitä sisältöä :D Nyt yritän ajatella järkevästi, ettei me tarvita enää yhtään pieniä vauvanvaatteita, kun niitä on niin paljon, ettei esikoisella ehtinyt kaikkia pitää ollenkaan. Varmaan kyllä sorrun jossain vaiheessa ostamaan jotain ja toisaalta pitäähän uuden tulokkaan saada jotain ihan omaakin =)



Ihan supersöpö se katselemasi vauvansänky :) Aika suolainen hinta kuitenkin, tuntuu kaikki ihanat maksavan kamalasti. Meillä tuo sänky olisi mennyt esikoisella korkeintaan reilu puoli vuotta, mutta vauva olikin keskimääräistä kookkaampi. Pienelle vauvalle varmasti ihanteellinen, mutta isompi ehkä kaipaa jo kääntyilytilaa. Huono puoli myös, ettei pohjaa saa ihan alas. Eli jos ei haittaa, että sänkyä joutuu vaihtaa isompaan vauvavuoden aikana, niin ihastuttavahan tuo on =) Keskimäärin vauvat kait oppivat nousemaan istumaan joskus 6-9 kk ikäisinä, jolloin pohjaa on hyvä saada laskettua. Etukäteen vaan ei oikein voi tietää, mitä tahtia syntyvä vauva aikoo kasvaa ekat kuukaudet ja koska aikoo opetella nousemaan istumaan tai onko sillä ollenkaan intressejä kurotella laitan yli ;)



Me yritettiin nukuttaa esikoista alkuun äitiyspakkauksen laatikossa, mutta käytännössä helpointa oli pitää vauva vieressä. Kaikki ei tosin osaa nukkua vauva kainalossa, itsekin nukuin hieman huonosti, mutta hormonit auttavat jaksamaan ;) Vauva nukkui alkuun ensimmäisen unipätkänsä laatikossa (kuulostaapa kamalalta...) ja sitten ekasta syötöstä loppuyön vieressä. Laatikko kävi pieneksi jo kuukaudessa... Vauva alkoi liikkua enemmän ja löi käsiänsä ja jalkojansa reunoihin ja heräili.



Kun vauva oli 2kk ostimme pinnasängyn ja unipussin. Sinne siirtyminen sujui ihan helposti ja nukkuikin siellä pian koko yön. Pinnis oli vanhempien sängyn lähellä, ettei tarvinnut kaukaa hakea syömään. Pohja oli tuolloin ylätasolla, laskettiin se alas pojan opittua nousemaan istumaan n. 7 kuukauden ikäisenä. Ihan pienelle vauvalle se pinnis taitaa olla sellaisenaan aika hurjan iso. Jotkut on kuulemma laittaneet äippälaatikon pinniksen sisään tai muuten pehmustaneet sitä pienemmäksi.



Suosittelen muuten unipussia. Mun mielestä maailman kätevin keino pitää vauva lämpimänä öisin. Eipä tartte pohtia, että onkohan sillä peittoa vai ei. Ihan pieni vauva ei potki peittoa päältään, mutta hyvin pian ne alkaa niin tehdä ;) Muutenkin se unipussi taitaa tuntua vauvasta turvalliselta. Meiän poika nukkuu vieläkin unipussissa :)



Lapsi oli 1v10kk, kun otettiin pinnasängystä laita pois. Heti se ei edes tajunnut, että sieltä voisi juosta pois ja pitkittää nukkumaan menoa, mut kuukauden kuluttua kyllä sitäkin kokeili :D Ekana yönä tippui kolme kertaa ja enemmänkin olisi varmaan tippunut, mutta ei sitten ollut herännyt tiputtuaan vaan nukkui tyytyväisenä pehmusteella sängyn vieressä, kun aamulla heräsin. Sen koommin on tippunut vain kerran. Pinniksen pohja on niin matalalla, ettei juurikaan satu vaan unet jatkuu, kunhan nostaa takaisin. Kuulemma yhden kaverin esikouluikäinen tippuu sängystä aina, jos ei ole laitoja, eli aika yksilöllistä taitaa olla.



Näin meillä siis, tapoja on monia ja niistä löytää omansa ehkä vasta kokeilemalla. Varmaan pitäis lähitulevaisuudessa hankkia esikoiselle "oikea sänky", että saa pinniksen sitten aikanaan vauvalle ilman, että esikoisesta tuntuu, että joutuu luopumaan omastaan. Vielä tuo 90-senttinen siihen mahtuisi ja se on varmaan nyt jo tuttu ja turvallinen oma sänky.



En mäkään ostaisi turvakaukaloa kirpparilta. Kaikki peruspuuvillaiset kuuman pesun kestävät vaatteet pitäis olla turvallisia hankkia kirppariltakin. Esikoiselle saatiin miehen työkaverilta käytetty turvakaukalo. Sen uskalsi ottaa vastaan, kun tiesi, että niitten perhe on suunnilleen maailman tarkimpia pitämään tavaroista hyvää huolta. Mutta nyt pitäisi löytää uusi jostain, eikä taida kenelläkään luotettavalla tutulla olla tarpeetonta, joten kauppareissu taitaa tulla.



En ole kokeillut Weledan öljyä. Kehuja oon kyllä kuullut. Kerro sitten, oliko hyvää :D Tosin eihän sitä tiedä, olisiko muutenkaan tullut raskausarpia. Mä rasvailin viime raskaudessa oikein tunnollisesti kahdella eri voiteella, rasvaisemmalla illalla ja kevyemmällä aamulla. Käytin apteekin perusvoiteita eikä ihmeekseni tullut arpia, vaikka olen ihan raidallinen yläreisistä ja pakaroista jo teinivuosilta. Nyt oon ollut vähän huonomuistinen rasvailuitten suhteen, mutta samoja perusvoiteita olen käyttänyt. Toivottavasti ei nyttenkään tule, oon niin arpikammoinen...



Huh, kylläpä kello kerkiää, päivällä voikin vähän väsyttää... Hyviä vointeja sinne ja kuulumisia odotellaan :)



3

Hieman taas venähti tämä vastaus... sori. :/



Kiva kuulla vinkkejä joltain kokeneemmalta ihmiseltä. :) Eli kiitos niistä! Kysymyksiä tulee varmaan satelemaan roppakaupalla myöhemmin.



Mulla maha on kasvanut aika hyvin ja pienen kokoni vuoksi mennään yläkäyrien tuntumassa kohdunpohjan korkeuden kanssa.

Vauva on välillä todella aktiivinen ja olo tällä äidillä vähän outo, kun toinen koko ajan muljuaa vatsassa. Vaikka kiva se on, että antaa äidille liikkeillään mielenrauhan, mutta kyllä ne liikkeet osaa olla aika inhan tuntoisiakin välillä. :)



Päädytään varmaan tavalliseen pinnasänkyyn, kun löysin ihan kivan sängyn ja samaa sarjaa olevan hoitopöydän.



Weledan öljy on tähän mennessä ollut ihan ok, mutta minun käytössä kuluu niin nopsaan, että siihen hintaan en taida toista purkkia ostaa. Lisänä olen tavallista rasvaa käyttäny.



Mutta täällä on voitu suhteellisen hyvin. Suhteellinen tulee siitä, että joudun maanantaina menemään sokerirasituskokeeseen. Epäilen ja toivon ettei siitä löydy mitään, mutta katsotaan nyt varman päälle. Lääkäri määräsi tuohon kokeeseen, kun pääsiäisviikonloppuna jouduin jättämään virtsakokeen, jossa näkyi hieman kohonneet sokerit tai jotain. Tällä viikolla otetuissa tarkemmissa kokeissa ei enää mitään näkynyt... ja lääkärikikin sanoi, ettei mitään diabetekseen viittavaa ole. Haluaa ilmeisesti varmistella, joten ihan hyvä.



Kaikkea hyvää sinne ja ollaan kuulolla! :)



Ap

Kävin sokerirasituksessa ja se toinen arvo meni yli sallitun 10 rajan ja oli 10,3. Antoivat heti ohjeet, miten syödä eli kaikki ylimääräinen pois ja pitkin päivää tulee syödä pieniä annoksia. Käyn maanantaina taas verikokeissa ennen ja jälkeen aamiaisen ja sen lisäksi saan tiistaina verensokerimittarin. Sillä tulee parina päivänä viikossa seurata sokeria ennen ja jälkeen kaikkien aterioiden, että nähdään, kuinka sokeri oikeasti reagoi.



Tuntuu ihan hirveän pahalta, kun tietää, mitä kaikkea raskausdiabeteksestä voi kuitenkin seurata. Minulla ei ole mitään riskitekijöitä(korkea ikä, sukurasite, ylipaino) ja olen jotenkin hirveän pettynyt itseeni. Siihen, että kehoni ei pysty reagoimaan raskauden vaatimuksiin ja tarpeisiin. Harmittaa tosi paljon, jos tässä olisi yksi syy miksi esim. normaalia synnytystä ei voisi ajatella, jos lapsi kasvaa liian isoksi(olen jo muutenkin itse pieni kokoinen) jne. Ja jos sama toistuu tulevaisuudessa, jos lisää lapsia saadaan.



Lääkäri ja neuvolan täti eivät vielä olleet mitenkään huolissaan noin pienestä heitosta, mutta seuraavan viikon aikana viisastutaan enemmän, kun nähdään sokerin muutokset päivän mittaan.



Toivon, että sinulle tulee parempia uutisia! Joko olet siis saanut ajan varattua rasituskokeeseen?

Miten siellä voidaan? Onko vauva jo päättänyt syntyä?



3

Vaikka ei hetkeen ole tullut katsottua. Kiva kuulla, että sujuu mukavasti. Pieni pahoinvointi on ihan ok, tietääpähän olevansa raskaana, mutta muutaman kuukauden "krapula" ei silti hirveästi houkuttele ;)



Mulla on nyt viikon ajan ollut pahoinvointia, mutta onneks ei mitään suurempaa, oksentaa ei ole tarvinnut. Tänään oli niin kiireinen päivä, että huono olo oli tosiaankin vain aamupahoinvointia. Kova väsymys myös vaivaa. Onneks esikoinen nukkuu vielä päikkärit ja voin itekin liittyä seuraan :D



Mä sain ekan neuvola-ajan vasta joulun jälkeen. Siellä toivottavasti kuunnellaan sydänäänet. Mieluusti kuulisin ne jo nyt... Ultran varasin tammikuun puoleen väliin. Jännittää jo pelkkä ajatuskin masuasukin näkemisestä :) Toivottavasti siellä myös on oikeasti pikkuinen...



Mulla oli esikoista odottaessa muutamana päivänä vähäistä vuotoa alkuraskaudessa. Tällä kertaa ei ainakaan vielä ole mitään tullut.



Kiva, kun palasit kertomaan väliaikatietoja :)



3

Joo, tänään testasin taas ja viiva on mun mielestä aika haalea, mutta paljon selkeämpi kuin viimeksi. Vielä ei ole kuitenkaan yhtä kirkas kuin testiviiva, mutta kyllä tämä nyt aika varmalta näyttää. :)



Saitko muuten edellisessä raskaudessasi jossain vaiheessa tosi tumman tulosviivan eli yhtä tumman kuin testiviiva?



toisaalta sitä rupeaa miettimään, mitä kaikkea vielä voi mennä vikaan, mutta niitä ei oikein etukäteen voi murehtia...



Täällä pidetään kaikki sormet ja varpaat ristissä sun puolesta. Tulehan heti kertomaan, mitä testi kerto! Mä kyllä olen aika varma, että samaa matkaa mennään. ;)

pakko oli kommentoida, että itse sain viimeisimmässä raskaudessani kontrolliviivaa tummemman plussan vasta viisi päivää ekasta plussasta. (Testasin paniikissa monta kertaa, kun edellinen raskaus oli päättynyt keskenmenoon ja olin ihan varma, että nytkin menee jotain pieleen!)

Onnea ap! :0)

Ekassa raskaudessa testasin arviolta 5 päivää sen jälkeen, kun menkat olisi alkaneet. Se viiva oli todella voimakas, ihan samaa luokkaa kuin kontrolliviiva. Silloin oli kierto vähän sekaisin ja ovulaatio myöhässä, joten varmaan siis olisi alkanu vuotokin vähän myöhässä, jos en olisi raskautunut. Mutta jos menkat olisi alkaneet säännöllisesti niin sit olisi mennyt jo 1,5 viikkoa. Eli ei ihme, jos oli tumma viiva :)



Olin muuten just puoli vuotta aiemmin saanut taas säännöllisen kierron. Sitä ennen olin varmaan joko 1,5 tai 2,5 vuotta kärsinyt enemmän tai vähemmän epäsäännöllisestä kierrosta pillereitten lopettamisen jälkeen. Tuolloin tärppikerralla oli vissiin ovis myöhässä kahden uuden työn aiheuttaman stressin takia...

Kiva kuulla, että sielläkin on mennyt hyvin. :) On se jännittävää odottaa ultraa. Sulle onneksi kaikki kuviot on tuttuja...

Meillä eka neuvola on huomenaamuna.



Mun olo on vähän huonontunut eli viime päivinä huonovointisuus on jatkunut lähes koko päivän. Tänään on siis 6+5. Yhtenä aamuna tuli aamiainenkin ylös. :/ Se kyllä toisaalta helpotti oloa ja pystyin syömään melkein heti lisää. :D



Tänäänkin olen lähinnä sohvalla makoillut ja ulkoilmakaan ei auta.



Oisko sulla hyviä vinkkejä (aamu)pahoinvointiin?



Ap

Onkin pitänyt tänne monesti kirjoittaa, mutta aina se on jäänyt. :)



Ihana kuulla, että siellä menee hyvin, pahoinvointia lukuunottamatta.



Täällä viikkoja tänään 12+6. Entäs siellä?



Oma vointini on ollut aivan hyvä. Pahoinvointi vaihtelee, mutta ei ole ollenkaan estänyt normaalia elämää. Oksennan(aamulla tai illalla) ja sitten kaikki hyvin, näin pääasiallisesti.



Uutenavuotena kerrottiin raskaudesta vanhemmille ja sisaruksille, jos en sitä jo aiemmin kertonut.



Huomenna menen neuvolaan ja toivottavasti siellä ultrattaisiin, jotta voisin olla taas rauhallisin mielin. Vähän taas on ruvennut pelottamaan, jos kaikki ei olekaan hyvin. Kun ei tunne itseään erityisen raskaanaolevaksi...



Ap

utelias ohis