naisella täytyy olla todella alhainen kipukynnys, jos...
hän joutuu synnytyksessä turvautumaan kivunlievittämiseen esim. epiduraaliin.
Minä pelkäsin synnytystä etukäteen, kun useimmat naiset kertovat kuinka kamalaa se on. Minun synnytykseni kesti 39h ja ponnistusvaihe 1h 45min, mutta missään vaiheessa minulle ei tullut mieleenikään haluta kivunlievitystä. Minua siis mietityttää kuinka alhainen kipukynnys naisella on, jos tarvitsee lievitystä? Onhan se synnytys ehkä ajoittain lievästi epämukavaa, muttei pahempaa kuin esim. ummetus.
Kommentit (230)
terkkari toitotti koko ajan, että ottakaa epiduraali, koska siihen on kaikilla mahdollisuus. Mielestäni synnytyksessä menettää jotain oleellista jos heti on ottamassa epiduraalia eikä edes yritä selvitä ilman. Mä olisin ottanut sen aivan turhaan, sillä mun kohdalla synnytys kävi helposti. Se repeämien etsiminen ja tikkaaminen synnytyksen jälkeen oli kaikkein kivulianta koko hommassa. Silloin olisin vasta kaivannut vaikka nuijanukutusta!
Se repeämien etsiminen ja tikkaaminen synnytyksen jälkeen oli kaikkein kivulianta koko hommassa. Silloin olisin vasta kaivannut vaikka nuijanukutusta!
Synnytyksiä lienee yhtä monta kuin synnyttäjää. Hiphuraa lääketiede :)!
Samoin :)!
Se repeämien etsiminen ja tikkaaminen synnytyksen jälkeen oli kaikkein kivulianta koko hommassa. Silloin olisin vasta kaivannut vaikka nuijanukutusta!
Mikä siinä onkin, ettei ompeluvaiheessa pystytä antamaan sellaista lääkitystä, ettei koske?
Mä taas oon niin piikkikammoinen, että en ikinä haluaisi epiduraalia.
Voin kertoa sulle että jos joskus joudut kokemaan oikein karmean synnytyksen, et edes huomaa kun sulle se piikki laitetaan. Sattuiko se - ei harmaata aavistusta. Nimimerkillä been there, done that.
sektiota varten laitettaessa - kun ei ollut vielä edes mitään synnytystä käynnissä. Tai no okei, tunsin kaksi nipistystä, mutta ne oli kyllä ihan hyttysenpistoja. Toki jos kohdalle sattuu hermo, se voi sattua enemmänkin, mutta silti pidän sitä aika pienenä juttuna. Etenkin kun puudutus voi edistää pysähtynyttä synnytystä. Silloinhan ilman puudutusta jouduttaisiin lopulta sektioon eli sitten kuitenkin laittamaan se puudute.
etten olisi idiootti, koska haluaisin yrittää pärjätä ilman. AP
Miksi ihmeessä pitää YRITTÄÄ PÄRJÄTÄ ilman?? Siis jos kerta sua ei satu niin et lääkettä ota ja ne joita sattuu liikaa ottaa sitä puudutetta. Aika simppeliä, eikö?
Just toi asenne paljastaa ap:n motiivin. Ens viikolla voidaankin vaikka kilvoitella siitä kuka uskaltaa pärjätä kotona puhjenneen umpisuolen kanssa, eiks jeh?
En edelleenkään tajua, mitä hienoa siinä on, että synnyttää ilman kivunlievitystä. Marttyyriäitiyden tavoittelu? Luomuhörhöily?
en halunnut olla marttyyriäiti, enkä myöskään ole luomuhörhö. En pidä hienona sitä, että synnytin ilman kivunlievitystä. Omalla kohdallani synnytys sujui ilman suurempia kipuja, jotka oli hyvin kestettävissä ilman lievitystäkin. Miksi siis olisin halunnut, että minuun tungetaan turhaan lääkkeitä?
Kyllä mä olen ainakin joutunut pyytämään tai multa on kysytty haluanko jotain, ei ole koskaan pistetty mitään ihan varmuuden vuoksi ja kysymättä. En tiedä sitten onko muka jossain sellaistakin, vaikea uskoa? Että ei tartte elvistellä ettei ottanut turhaan lääkkeitä, eihän me muut niitä TURHAAN otettu vaan nimenomaan tarpeeseen, SITTEN KUN ei enää millään pystynyt kestämään ja synnytys hidastui sen takia.
etten olisi idiootti, koska haluaisin yrittää pärjätä ilman. AP
Miksi ihmeessä pitää YRITTÄÄ PÄRJÄTÄ ilman?? Siis jos kerta sua ei satu niin et lääkettä ota ja ne joita sattuu liikaa ottaa sitä puudutetta. Aika simppeliä, eikö?
Aivan, juuri niin simppeliä. Miksi täällä ei sitten hyväksytä sitä, että jotkut voivat pärjätä ilman puudutusta vaan sellaiset ihmiset haukutaan lyttyyn?
Samoin :)!
Se repeämien etsiminen ja tikkaaminen synnytyksen jälkeen oli kaikkein kivulianta koko hommassa. Silloin olisin vasta kaivannut vaikka nuijanukutusta!
Mikä siinä onkin, ettei ompeluvaiheessa pystytä antamaan sellaista lääkitystä, ettei koske?
synnytys ilman puudutteita, mutta ompeluvaiheessa olisin ottanut mitä puudutteita vain.
etten olisi idiootti, koska haluaisin yrittää pärjätä ilman. AP
Miksi ihmeessä pitää YRITTÄÄ PÄRJÄTÄ ilman?? Siis jos kerta sua ei satu niin et lääkettä ota ja ne joita sattuu liikaa ottaa sitä puudutetta. Aika simppeliä, eikö?
Just toi asenne paljastaa ap:n motiivin. Ens viikolla voidaankin vaikka kilvoitella siitä kuka uskaltaa pärjätä kotona puhjenneen umpisuolen kanssa, eiks jeh?
ja ottaisin kivunlievitystä vasta sitten, jos kivut kävisivät ylivoimaisiksi. Ei kyse ole siitä kuka uskaltaa pärjätä ilman vaan siitä miksi ottaisi kivunlievitystä, jos ei koe sitä tarvitsevansa. En minäkään esim. heti ota särkylääkettä päänsärkyyn vaan yritän ensin lähteekö se pois vaikka raittiissa ulkoilmassa. Ellei auta niin sitten päädyn särkylääkkeeseen.
ovat niin mukavuudenhaluisia, että he eivät kestä pientäkään pistoa tai polttoa alapäässään!
hän kärsii raiskauksesta. Minut on raiskattu ja minusta se oli ihan ok. En ymmärrä, miksi asiasta vaahdotaan niin paljon. Välillä se oli kuin ummetus, mutta ei juurikaan pahempaa.
hän kärsii raiskauksesta. Minut on raiskattu ja minusta se oli ihan ok. En ymmärrä, miksi asiasta vaahdotaan niin paljon. Välillä se oli kuin ummetus, mutta ei juurikaan pahempaa.
Miten alhainen on naisen kipukynnys jos ruikuttaa raiskauksesta?
Tää on niin naurettava keskustelu et huhhu. Jokaisella on oma kipukynnyksensä, turha sitä on vertailla kenellä on korkeampi, kuka kestää eniten ja kenellä matalempi, kuka kestää vähiten.
etten olisi idiootti, koska haluaisin yrittää pärjätä ilman. AP
Miksi ihmeessä pitää YRITTÄÄ PÄRJÄTÄ ilman?? Siis jos kerta sua ei satu niin et lääkettä ota ja ne joita sattuu liikaa ottaa sitä puudutetta. Aika simppeliä, eikö?
Aivan, juuri niin simppeliä. Miksi täällä ei sitten hyväksytä sitä, että jotkut voivat pärjätä ilman puudutusta vaan sellaiset ihmiset haukutaan lyttyyn?
Höpö höpö. Ei haukuta, vaan yritetään kertoa, että joillain on synnytyksessä enemmän kipuja kuin toisilla. Sitä ap ei selkeästi ole sisäistänyt, kun tulee ihmettelemään, miten jotkut ei kestä pientä "ummetuksen kaltaista" kipua.
esim. jos kivun takia kohdunsuu jännittyy eikä avaudu.. Olen kuullut monta tapausta että synnytys ei edennyt, ennen kuin epiduraali annettiin. Että kaikki kivunlievitys tarpeen mukaan.
Ap:n tokaan viestiin saakka pääsin. Ja sun eka viestis ei todellakaan ole ketään kunnioittava vaan hyvin aliarvioiva ja itseäsi korostava.
Mä en saanut epiduraalia kummassakaan, kun ei ehtinyt. Mutta sen uskon, että jos sun synnytys kesti 40 tuntia ja mun 3-4 ja se sama kipumäärä pakataan noihin aikoihin, niin voin väittää, että sulla oli helvetin paljon helpompaa. Mä en koskaan ehtinyt edes hengähtää supistusten välissä ja ne olivat rajuja koko ajan, ihan ensimmäisestä alkaen. Kaipasin todella jotain lievitystä
synnyttänyt 2 lasta ilman sen suurempia kivunlievityksiä. Eka oli lähes 4 kiloinen, toka vähän pienempi.
Onko vauvan lähes nelikiloisuus jokin meriitti äidille?itse vastustan periaatteesta sellaisia lääkkeitä, joilla voi olla tosi pahat sivuvaikutukset. Esim. pieleen mennyt epiduraali voi aiheuttaa alaraajojen halvaantumisen.
Missä kulkee rajasi? Jos on riski, että lapsi vammautuu synnytyksessä, suostutko sektioon eli selkäpuudutteeseen? Eli esimerkiksi painoarvio on vaikka 4 kg ja tarjonta perätila? Yritätkö periaatteesta pungertaa ulos luomuna? Entä pysähtynyt synnytys? Etkö silloinkaan huoli puudutetta, jos avautuminen junnaa ja olet hirveissä kivuissa ties kuinka monetta kymmenettä tuntia? "Niin kauan kärvistellään, kunnes lapsen sydänäänet romahtavat, kunhan vaan ei tartte turhaan puuduttaa"?En vetänyt hernettäni nenään mistään. Kysyn ihan mielenkiinnosta.
jos vauva olisi vaarassa, niin suostuisin toki, mutta jos synnytys olisi pysähtynyt, en suostuisi, sillä epiduraalihan tunnetusti monissa tapauksissa hidastaa synnytystä.
Luulen, että ne heti kivunlievitystä vaativat ovat niin mukavuudenhaluisia, että he eivät kestä pientäkään pistoa tai polttoa alapäässään!
he ovat juuri niitä ruikuttajia, jotka hakevat varmaan sairaslomaakin töistä jos menee tikku sormeen :)
Minä en periaatteestakaan halua ylimääräisiä mömmöjä kroppaani kuin äärimmäisessä tilanteessa ja synnytys ei ollut sellainen. Jännitin etukäteen synnytystä, koska tiesin etten missään nimessä haluaisi epiduraalia. Yllätyksekseni kivut olivat tosi vähäisiä. Olen kärsinyt kovemmistakin vatsakivuista esim. ollessani mahataudissa. Jokainen kokee synnytyksen eri tavalla, mutta toivoisin, että av-äipillä riittäisi ymmärrystä myös niitä kohtaan, joiden synnytys ei ole järjettömän kivulias. Ei ole häpeä myöntää ettei kestänyt synnytyskipuja, mutta häpeällistä on haukkua niitä, jotka ovat kestäneet.
molemmista synnytyksistä. Kummassakaan en tarvinnut puudutusta. Ei se nopea ollut yhtään kivuliaampi kuin pitkäkään.