Lue keskustelun säännöt.
naisella täytyy olla todella alhainen kipukynnys, jos...
31.10.2011 |
hän joutuu synnytyksessä turvautumaan kivunlievittämiseen esim. epiduraaliin.
Minä pelkäsin synnytystä etukäteen, kun useimmat naiset kertovat kuinka kamalaa se on. Minun synnytykseni kesti 39h ja ponnistusvaihe 1h 45min, mutta missään vaiheessa minulle ei tullut mieleenikään haluta kivunlievitystä. Minua siis mietityttää kuinka alhainen kipukynnys naisella on, jos tarvitsee lievitystä? Onhan se synnytys ehkä ajoittain lievästi epämukavaa, muttei pahempaa kuin esim. ummetus.
Kommentit (230)
ni mä sanon niille ettei todellakaan saa puuduttaa ja kun multa poistetaan luomia niin mä sanon et hei luomuna vetästään. ja ai kauhee kun olin kitarisojen poistossa niin ne yritti mut nukuttaa mut hei mä sanoin et ei!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ni mä sanon niille ettei todellakaan saa puuduttaa ja kun multa poistetaan luomia niin mä sanon et hei luomuna vetästään. ja ai kauhee kun olin kitarisojen poistossa niin ne yritti mut nukuttaa mut hei mä sanoin et ei!
eli ensimmäinen synnytys on helpompi ja siedettävän rajoilla ilman kivunlievitystä, mutta kaksi myöhempää olivat jotain aivan järkyttävää. Ja joka ikinen kerta lähdin sillä asenteella, että en halua mitään "varmuuden vuoksi" puudutuksia tms.
kipukokemushan on jokaisella omansa. Ja kipukynnys voi hyvin nousta kun on kokemusta kivusta. Olen itse hyvä esimerkki. Ekassa synnytyksessä kätilö puhkaisi kalvot "nopeuttaakseen synnytystä" mutta jätti sanomatta, että siitä seurasi puolen tunnin jatkuva järkky supistus, joka pisti oksentamaan ja yllättävä kipu ikään kuin karkasi käsistä. Onneksi kohdunsuu sitten tosiaan aukesi ne puuttuvat sentit nopeasti ja itse ponnistusvaihe oli kivuton ja ohi parissa minuutissa. Myöhemmissä synnytyksissä ei tarvinnut kalvoja puhkaista ja homma sujui hallitusti. Pelkällä ilokaasulla selvittiin joka kerta, mutta silloin ekalla kerralla muistan kuulleeni mieheni kysyvän, että eikö tuohon voisi jotain kivunlievitystä antaa kun selvästi sattuu ja kätilö turskisti sanoi, että ei voi kun ihan kohta synnytetään. Annoin sairaalalle palautetta kätilöstä.
Se mielestäni kuitenkin on vähän hassua, että halutaan heti kättelyssä kaikki mahdolliset piikit ja puudutukset edes katsomatta, miten homma alkaa sujua.
Ei ketään normaali ihminen vedä hernettä nenään av-kommenteista! Vain heikot ihmiset ottavat kirjoitukset tosissaan ja loukkaantuvat niistä. Antakaa kaikkien kukkien kukkia, älkääkä ottako kaikkea niin vakavasti! :)
Ei ketään normaali ihminen vedä hernettä nenään av-kommenteista! Vain heikot ihmiset ottavat kirjoitukset tosissaan ja loukkaantuvat niistä. Antakaa kaikkien kukkien kukkia, älkääkä ottako kaikkea niin vakavasti! :)
Mutta mitä muutakaan voi odottaa kitiseviltä av-mammoilta????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
synnyttänyt 2 lasta ilman sen suurempia kivunlievityksiä. Eka oli lähes 4 kiloinen, toka vähän pienempi. Muutoin olo oli ihan okei, mutta se ponnistusvaihe kun pää ja hartiat tuli ulos.. Toivoin kuolemaa, vaikka tiesin että siihen se kipu loppuu.. Joku kestää enemmän kuin toinen, itse vastustan periaatteesta sellaisia lääkkeitä, joilla voi olla tosi pahat sivuvaikutukset. Esim. pieleen mennyt epiduraali voi aiheuttaa alaraajojen halvaantumisen.
synnyttänyt 2 lasta ilman sen suurempia kivunlievityksiä. Eka oli lähes 4 kiloinen, toka vähän pienempi. Muutoin olo oli ihan okei, mutta se ponnistusvaihe kun pää ja hartiat tuli ulos.. Toivoin kuolemaa, vaikka tiesin että siihen se kipu loppuu.. Joku kestää enemmän kuin toinen, itse vastustan periaatteesta sellaisia lääkkeitä, joilla voi olla tosi pahat sivuvaikutukset. Esim. pieleen mennyt epiduraali voi aiheuttaa alaraajojen halvaantumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos AP:n synnytyskokemus on tämä, niin kyllä, silloin hänen kohdallaan väittämät ovat tosia.Sinun synnytyksesi on voinut olla jotain ihan muuta. Molemmat kokemukset yhtä todellisia.
synnyttänyt 2 lasta ilman sen suurempia kivunlievityksiä. Eka oli lähes 4 kiloinen, toka vähän pienempi.
Onko vauvan lähes nelikiloisuus jokin meriitti äidille?
itse vastustan periaatteesta sellaisia lääkkeitä, joilla voi olla tosi pahat sivuvaikutukset. Esim. pieleen mennyt epiduraali voi aiheuttaa alaraajojen halvaantumisen.
Missä kulkee rajasi? Jos on riski, että lapsi vammautuu synnytyksessä, suostutko sektioon eli selkäpuudutteeseen? Eli esimerkiksi painoarvio on vaikka 4 kg ja tarjonta perätila? Yritätkö periaatteesta pungertaa ulos luomuna? Entä pysähtynyt synnytys? Etkö silloinkaan huoli puudutetta, jos avautuminen junnaa ja olet hirveissä kivuissa ties kuinka monetta kymmenettä tuntia? "Niin kauan kärvistellään, kunnes lapsen sydänäänet romahtavat, kunhan vaan ei tartte turhaan puuduttaa"?
En vetänyt hernettäni nenään mistään. Kysyn ihan mielenkiinnosta.
kipukokemushan on jokaisella omansa. Ja kipukynnys voi hyvin nousta kun on kokemusta kivusta. Olen itse hyvä esimerkki. Ekassa synnytyksessä kätilö puhkaisi kalvot "nopeuttaakseen synnytystä" mutta jätti sanomatta, että siitä seurasi puolen tunnin jatkuva järkky supistus, joka pisti oksentamaan ja yllättävä kipu ikään kuin karkasi käsistä. Onneksi kohdunsuu sitten tosiaan aukesi ne puuttuvat sentit nopeasti ja itse ponnistusvaihe oli kivuton ja ohi parissa minuutissa. Myöhemmissä synnytyksissä ei tarvinnut kalvoja puhkaista ja homma sujui hallitusti. Pelkällä ilokaasulla selvittiin joka kerta, mutta silloin ekalla kerralla muistan kuulleeni mieheni kysyvän, että eikö tuohon voisi jotain kivunlievitystä antaa kun selvästi sattuu ja kätilö turskisti sanoi, että ei voi kun ihan kohta synnytetään. Annoin sairaalalle palautetta kätilöstä.
Se mielestäni kuitenkin on vähän hassua, että halutaan heti kättelyssä kaikki mahdolliset piikit ja puudutukset edes katsomatta, miten homma alkaa sujua.