Miksi ihmiset höyryää sairaalakassista?

Eihän siellä nyt niin paljon tavaraa tarvitse.

Itse jäin äitipolikäynniltä suoraan synnärille. Mukana ei ollut mitään. Mies toi kotoa hammasharjan ja -tahnan, harjan ja dödön. Kun haki minut ja vauvan kotiin, toi vauvalle vaatteet, itse lähdin kotiin samoissa vetimissä missä meninkin

vaimoilleen ostelee jotain timanttisormuksia ja muita lahjoja synnytyksen jälkeen. Ei se mikään elämysmatka ole vaan ihan arkinen asia kun saadaan lapsi.



Nykyajan naiset on niin hemmoteltuja. Ennen mentiin pellon laitaan ja töiden välissä synnytettiin lapsi. Nyt pitää olla synnytyskassi ja miehen ostaa lahjoja ja perhehuoneissa miesten olla muka tutustumassa vauvaan kun mammat ei osaa hoitaa sitä. Sitten vaativat isyyskuukausia ja haluavat levätä muka ja miesten pitää juosta neuvoloissa.



Ihan huuhaahommaa nykyään. Ennenkin pärjättiin ilman tuollaisia ja hyviä lapsia syntyi ja liitot pysyi kasassa.

esimerkiksi lääkkeitä ja perusvoiteita, joita ilman ei voi elellä tai suihkuun mennä.



Kyllä minusta myös ihan hygieniasyistä, varsinkin jos iho ei kestä mitä tahansa pesuainetta, on hyvä ottaa mukaan jotain omia pesuaineita ja oma hiusharjakin kuulostaa fiksulta. Hammasharjakin voi tulla tarpeeseen. Ei se mies välttämättä jaksa tuoda sitä kotoa heti aamu kahdeksaksi, kun itse ne hampaat haluaa pestä. Imetysliivit oli viimeksi ainakin ihan hyvät, samoin paita. Minä en jaksanut huudattaa vauvaani aamupalalla, vaan imetin samalla, kun itse hörpin aamuteeni ja söin sämpylää ruokalassa. Kassissa oli mukana vähän namia, sitä oli kiva mussuttaa kotiin pääsyä odotellessa, samoin joku viihdyttävä naistenlehti saa ajatukset hetkeksi pois sairaalan seinistä, vaikka toki sitä vauvaa siinä myös voi vain ihastella. Esikoisen kohdalla vaatekassiin oli otettu myös muutama vaihtoehtoinen vaatekappale, koska eipä ollut etukäteen kokemusta sen suhteen mitä vauvalle laitetaan päälle laitokselta lähdettyä ja mieheni ei taatusti olisi vielä siinä vaiheessa osannut edes tuoda kaikkia tarvittavia vaatekappaleita, jos olisin pistänyt hakemaan. Hän kun ei hirveästi osallistunut tuohon synnytystä edeltävään vaatehössötykseen.

Kun olen tämän ketjun lukenut, niin en ihmettele tätä nykyelämää... Se esimerkki... No, en viitsi edes kommentoida enempää. Tää on niin pinnalisenhauskaälykääpiöketju.

kun vedet meni niihin housuihin.

Miettikääpä ihan oikeasti tätä naistyyppiä, joka hokee, että minä en ainakaan sellaista tarvinnut ja minä en tällaista tarvinnut ja minä en ymmärrä,miksi toiset sellaista haluaa.

Minua vistottaa tällaiset akat.

Eihän siellä nyt niin paljon tavaraa tarvitse.

Itse jäin äitipolikäynniltä suoraan synnärille. Mukana ei ollut mitään. Mies toi kotoa hammasharjan ja -tahnan, harjan ja dödön. Kun haki minut ja vauvan kotiin, toi vauvalle vaatteet, itse lähdin kotiin samoissa vetimissä missä meninkin

kun vedet meni niihin housuihin.

Miettikääpä ihan oikeasti tätä naistyyppiä, joka hokee, että minä en ainakaan sellaista tarvinnut ja minä en tällaista tarvinnut ja minä en ymmärrä,miksi toiset sellaista haluaa.

Minua vistottaa tällaiset akat.

Eihän siellä nyt niin paljon tavaraa tarvitse.

Itse jäin äitipolikäynniltä suoraan synnärille. Mukana ei ollut mitään. Mies toi kotoa hammasharjan ja -tahnan, harjan ja dödön. Kun haki minut ja vauvan kotiin, toi vauvalle vaatteet, itse lähdin kotiin samoissa vetimissä missä meninkin

Mua vistottaa noin tyhmät ihmiset.

vaimoilleen ostelee jotain timanttisormuksia ja muita lahjoja synnytyksen jälkeen. Ei se mikään elämysmatka ole vaan ihan arkinen asia kun saadaan lapsi.

Nykyajan naiset on niin hemmoteltuja. Ennen mentiin pellon laitaan ja töiden välissä synnytettiin lapsi. Nyt pitää olla synnytyskassi ja miehen ostaa lahjoja ja perhehuoneissa miesten olla muka tutustumassa vauvaan kun mammat ei osaa hoitaa sitä. Sitten vaativat isyyskuukausia ja haluavat levätä muka ja miesten pitää juosta neuvoloissa.

Ihan huuhaahommaa nykyään. Ennenkin pärjättiin ilman tuollaisia ja hyviä lapsia syntyi ja liitot pysyi kasassa.

mutta ennen naisilla ei ollut mm. äänioikeutta. En haluaisi palata siihen aikaan.

Kaikkea sitä voikin pistää hormonien piikkiin... Eikö voisi vain reilusti myöntää, että synnytys on nykyään samanlainen elämysmatka ja kohkauksen aihe kuin kaikki muukin lapsiin liittyvä? Tarvii olla niin hemmetin valmistautunut kun ei normaalijärjellä pärjää. Itellä alkoi synnytys paria viikkoa ennen laskettua aikaa, eikä tosiaankaan ollut sairaalakassi pakattuna. Nappasin kameran ja yhden vaatekerran vauvalle mukaan, ja kas: niillä pärjäsi hyvin. Ja juu, ei ole miestä joka olisi tuonut mitään jäljestä päin ja hyvin muistan kun on vasta reilu vuosi aikaa. Olen kyllä huomannut että teen kaikesta muustakin vähemmän numeroa kuin muut mammat.

Ihmiset on kauhean erilaisia, eikä sinun kannattaisi niin herkästi katsella nenänvarttasi pitkin muita siksi, että he ovat erilaisia kuin sinä. Tiedätkös, että se on aika ikävä luonteenpiirre, sellainen mustavalkoisuus ja omahyväisyys?

Jotkut ovat päällepäin kuin viilipyttyjä, mutta regaoivat stressiin sitten vaikkapa nukkumalla huonosti.

Joku toinen taas reagoi stressiin puhumalla asiasta muille ja ikävystyttämällä muita pitkillä selostuksilla närästyksestään ja siitä, miten synnytys hermostuttaa.

Joku kohkaa ja siivoaa kotia. "Rakentaa pesää", siis.

Joku järjestelee vaatteita tai pakkaa synnärikassin valmiiksi jo kuukausi ennen la:ta.

Joku taas ei osaa kauheasti pelätä synnytystä, vaan stressaa aivan muunlaisia asioita.

Ei siinä välttämättä OLE oikeasti mitään elämyshakuisuutta tai kuvitelmaa siitä, että kaiken voi päättää ja suunnitella, jos pakkaa hyvissä ajoin synnärille mukaan otettavan kassin.

Ja hei: tämä av-palsta on netissä tapahtuvaa "hiekkalaatikonreuna-keskustelua", ei siis mitenkään Tärkeää ja Olennaisiin elämän probleemoihin keskittyvää. Täällä voi kysäistä triviaalejakin asioita, kuten vaikka että mitä laittaisi mausteeksi lihapulliin tai mitä muut ovat ottaneet mukaan synnärille.

PS: itse pakkasin laukun hyvissä ajoin, koska ennenaikainen synnytys uhkasi. Mutta en pakannut mukaan sen kummempaa, kuin oman yöpaidan, rasvaa, deodorantin, kameran ja yösiteitä. Kirjan muistaakseni myös. That's it.

Minä en kärsi, koska en ole koskaan kruunuja halunnut.

vaimoilleen ostelee jotain timanttisormuksia ja muita lahjoja synnytyksen jälkeen. Ei se mikään elämysmatka ole vaan ihan arkinen asia kun saadaan lapsi.

Nykyajan naiset on niin hemmoteltuja. Ennen mentiin pellon laitaan ja töiden välissä synnytettiin lapsi. Nyt pitää olla synnytyskassi ja miehen ostaa lahjoja ja perhehuoneissa miesten olla muka tutustumassa vauvaan kun mammat ei osaa hoitaa sitä. Sitten vaativat isyyskuukausia ja haluavat levätä muka ja miesten pitää juosta neuvoloissa.

Ihan huuhaahommaa nykyään. Ennenkin pärjättiin ilman tuollaisia ja hyviä lapsia syntyi ja liitot pysyi kasassa.

Mutta siltikin pakkasin sairaalakassin :) Ja jännitin synnytyksiäni! En kyllä ole lahjoja saanut, mutta kassin pakkasin ja taisin täältäkin jopa vinkkejä huomata ;)

Katos, minä käyn sairaalassa vain pykäämässä lapseni, 2pvä suurinpiirtein olen pitänyt äitiyslomaa ja palannut navetta töihin ;)

Minä en kärsi, koska en ole koskaan kruunuja halunnut.

vaimoilleen ostelee jotain timanttisormuksia ja muita lahjoja synnytyksen jälkeen. Ei se mikään elämysmatka ole vaan ihan arkinen asia kun saadaan lapsi. Nykyajan naiset on niin hemmoteltuja. Ennen mentiin pellon laitaan ja töiden välissä synnytettiin lapsi. Nyt pitää olla synnytyskassi ja miehen ostaa lahjoja ja perhehuoneissa miesten olla muka tutustumassa vauvaan kun mammat ei osaa hoitaa sitä. Sitten vaativat isyyskuukausia ja haluavat levätä muka ja miesten pitää juosta neuvoloissa. Ihan huuhaahommaa nykyään. Ennenkin pärjättiin ilman tuollaisia ja hyviä lapsia syntyi ja liitot pysyi kasassa.

suurin saavutus (vaikka hyvän työuran olenkin tehnyt ja akateemisen tutkinnonkin hankkinut). Miksi sitä ei saisi juhlia ja iloita? Mies osti molempien lasten syntymän jälkeen minulle timanttisorumukset ja olen niitä vaalinut arteenani.

Mikä on tyystin eri asia kuin että kuvittelisin lastensaantini olevan MUILLE ihmisille mitenkään merkityksellistä tai että olisin etukäteen suunnitellut sen joka käänteen. Siitähän elämyshakuisuudessa tarkoitetaan.

On aika surullista, että suomalaisten mielestä mikään ei saa olla mitään eikä siitä ainakaan saa olla iloinen ja ylpeä. Se elämänasenne kaataa suomalaiset aikaisemmin hautaan kuin vaikkapa suomenruotsalaiset.

"Luuleeko se olevansa jotain" on erittäin ikävä asenne.

ottaa asioita kevyesti. Tämä kostetaan kolmanteen ja neljänteen polveen kun ette ota asioita vakavasti ja luulette, että lapsensaaminen on hauskaa. Se on Jumalan lahja ja sitä pitääkin vähän kärsiä ja ei iloita naiseudestaan siinä vaiheessa, eikä hemmotella itseään.



Äitiyden tehtävä ei ole iloita vaan kantaa raskas taakka niskassaan loppuelämänsä

Osa ei tunnu ymmärtävän, että toisten äitien mielestä on hauska rupatella porukassa, että mitä kaikkea otetaan mukaan synnärille.



Se ei tarkoita, että sinne otettaisiin

-puoli omaisuutta

-luxus-kamppeet

-juhlameikkipakki



Kaikille nuorille äideille, ei tule mieleen ottaa mukaan esim. imetysliivejä ja liivinsuojia.



Sekin tuntuu olevan jokin hieno asia, jos menee ilman tavaroita ja sitten mies tuo perästä jotain.. Miksi ihmeessä, kun minulla on äippälomalla aikaa laittaa kaikki valmiiksi?

kirjoittelemassa? Ei kai nyt kukaan tällä vuosituhannella elävä lähde ilman synnytyslaukkua synnärille..

ja unohdetaan koko vauva siinä hötäkässä. Nakataan se sitten hoitoon heti kun alkaa kyllästyttää ja aletaan haaveilla uutta vauvaa, että saadaan taas hössöttää kassien takia ja timanttien vuoksi ja suunnitellaan elämysmatkaa sairaalaan.

Kuka enää muista itse asiaa eli vauvaa. Vanhemmus on naisilta kyllä hukassa kun lähdetään siitä, että pitää huulipunia raahata sairaalaan ja timantteja saada miehiltä.

Ei ihme, että suomalaiset lapset voivat niin huonosti.

vaimoilleen ostelee jotain timanttisormuksia ja muita lahjoja synnytyksen jälkeen. Ei se mikään elämysmatka ole vaan ihan arkinen asia kun saadaan lapsi. Nykyajan naiset on niin hemmoteltuja. Ennen mentiin pellon laitaan ja töiden välissä synnytettiin lapsi. Nyt pitää olla synnytyskassi ja miehen ostaa lahjoja ja perhehuoneissa miesten olla muka tutustumassa vauvaan kun mammat ei osaa hoitaa sitä. Sitten vaativat isyyskuukausia ja haluavat levätä muka ja miesten pitää juosta neuvoloissa. Ihan huuhaahommaa nykyään. Ennenkin pärjättiin ilman tuollaisia ja hyviä lapsia syntyi ja liitot pysyi kasassa.

suurin saavutus (vaikka hyvän työuran olenkin tehnyt ja akateemisen tutkinnonkin hankkinut). Miksi sitä ei saisi juhlia ja iloita? Mies osti molempien lasten syntymän jälkeen minulle timanttisorumukset ja olen niitä vaalinut arteenani.

Mikä on tyystin eri asia kuin että kuvittelisin lastensaantini olevan MUILLE ihmisille mitenkään merkityksellistä tai että olisin etukäteen suunnitellut sen joka käänteen. Siitähän elämyshakuisuudessa tarkoitetaan.

On aika surullista, että suomalaisten mielestä mikään ei saa olla mitään eikä siitä ainakaan saa olla iloinen ja ylpeä. Se elämänasenne kaataa suomalaiset aikaisemmin hautaan kuin vaikkapa suomenruotsalaiset.

"Luuleeko se olevansa jotain" on erittäin ikävä asenne.

Osa ei tunnu ymmärtävän, että toisten äitien mielestä on hauska rupatella porukassa, että mitä kaikkea otetaan mukaan synnärille.

Se ei tarkoita, että sinne otettaisiin

-puoli omaisuutta

-luxus-kamppeet

-juhlameikkipakki

Kaikille nuorille äideille, ei tule mieleen ottaa mukaan esim. imetysliivejä ja liivinsuojia.

Sekin tuntuu olevan jokin hieno asia, jos menee ilman tavaroita ja sitten mies tuo perästä jotain.. Miksi ihmeessä, kun minulla on äippälomalla aikaa laittaa kaikki valmiiksi?

En minä olisi hoksannut ottaa juurikin imetysliivejä ja suojia mukaan jos en olisi sitä kuullut kokeneemmalta äidiltä. Ja kun se maito nousi, se myös nousi ja tiputteli maitoa joka paikkaan. Seuraavien kohdalla ne onkin pakattu heti ensimmäisenä kassiin :)

kaikki eivät tarvitse onneen ja iloon jotakin hemmetin isoa sairaalakassia täynnä syötävää ja koko meikkiarsenaalia??? Ihan oikeasti, tää on jo naurettavaa, että jos ei saairaalaan raahaa puolta omaisuutta, niin sitten elää jossain kurjuudessa?

sairaalassa on harsoja ja käsipaperia. Tyhjää tuollainen hössöttäminen ja höösääminen. Siinä sitten ihmetellään jos kaikki ei menekään hyvin. Nykynaiset on itsekkäitä. Mies joutaa tuomaan perässä sen, mitä ei sairaalasta saa.

Osa ei tunnu ymmärtävän, että toisten äitien mielestä on hauska rupatella porukassa, että mitä kaikkea otetaan mukaan synnärille.

Se ei tarkoita, että sinne otettaisiin

-puoli omaisuutta

-luxus-kamppeet

-juhlameikkipakki

Kaikille nuorille äideille, ei tule mieleen ottaa mukaan esim. imetysliivejä ja liivinsuojia.

Sekin tuntuu olevan jokin hieno asia, jos menee ilman tavaroita ja sitten mies tuo perästä jotain.. Miksi ihmeessä, kun minulla on äippälomalla aikaa laittaa kaikki valmiiksi?

kaikki eivät tarvitse onneen ja iloon jotakin hemmetin isoa sairaalakassia täynnä syötävää ja koko meikkiarsenaalia??? Ihan oikeasti, tää on jo naurettavaa, että jos ei saairaalaan raahaa puolta omaisuutta, niin sitten elää jossain kurjuudessa?

että joku haluaa ottaa mukaan kirjoja, meikkiä ja vaikka sitä syötävää? Sinä et ehkä niitä halua ottaa mukaan, mutta miksi sinua kismittää se että joku muu ottaa?