On vanhanaikaista ja itsekästä hankkia monta lasta
Pahoittelut jo etukäteen niille, joita tämä loukkaa.
Mielestäni nykyaikana, kun informaatiota on riittävästi saatavilla luonnonvarojen riittävyydestä, maailman ylikansoittumisesta jne. on silkkaa itsekkyyttä hankkia monta biologista lasta.
Suurperheessä on paljon hyviä puolia, kyllä. Perheelle itselleen voi olla aivan ihanaa, että on niin monta läheistä. Mutta maapallon kannalta katsottuna ratkaisu on kyseenalainen.
Kaksi tai maksimissaan kolme biologista lasta + sijais-/tukilapset, adoptiolapset jne. olisi suotavin vaihtoehto suurperhettä haluaville.
Kommentit (107)
Perhe a saa neljä lasta, joista kaikki saavat neljä lasta. Lapsenlapsia on yhteensä 16.
Perhe b saa kaksi lasta, joista molemmat saavat kaksi lasta. Lapsenlapsia on neljä.
Aika huima ero ottaen huomioon, kuinka tuo sukupolvien myötä kertaantuu. Tietenkään kaikki eivät hanki samaa määrää lapsia, mutta tuossa vaikutukset noin niin kuin rautalangasta väännettynä.
Aivan turhaa lisääntyä ylen määrin. Se on oikeasti rasite.
Kukahan teitä yksilapsisia hoitaa, kun olette eläkeiässä? Entä kuka maksaa hyvinvointivaltion kustannukset, jotta voitte käyttää julkisia terveyspalveluja ja asua vanhainkodissa? Suomen talous tulee olemaan noin vuodesta 2025 lähtien suuressa pulassa, kun lapsia on syntynyt vuosikausia liian vähän, mutta elinikä on pidentynyt. Itsekästä on tehdä vähän lapsia, mutta silti hyödyntää kaikkia julkisia palveluja.
Kakaroiden holtiton tekeminen on pahin ympäristörikos. Minä sinkkuna voisin lentää duuniin joka päivä ja se olisi pienempi ympäristörikos kuin yhdenkin kakaran hankkiminen. Suurperheen 5-6 henkilön yhtä ulkomaanmatkaa kohden voin matkustaa 5-6 kertaa ulkomaille yksin.
Yrittäkää holtittomat paneskelijat ymmärtää, että teidän ja räkänokkienne takia tämä maapallo tuhoutuu.
Tasapaino säilyy kun pariskunta hankkii max 2 lasta. Itsensä tilalle 1 ja puolison tilalle 1. Muu on liikaa, alle ekoteko. Itse en hanki yhtäkään.
Valitaan siis yksi asia ja syyllistetään sillä toisia ja kiillotetaan toisten sädekehää.
Ihan samalla tavalla voitaisiin vängätä, että lentokonetta käyttävät ovat idiootteja ja pitäisi ampua pois maan päältä. Tai autoilijat.
Ehkä tyhmintä tässä kuitenkin on se, että monet voivat todellakin välttää lentokoneella lentämistä (en ole lentänyt elämässäni kuin kerran) ja autoiluakin aika pitkälle (käyn polkupyörällä töissä). Turhia ajoja ja lentoja voi välttää suurin osa ihmisistä. Mutta jos suurin osa ihmisistä Suomessa ei hankkisi lapsia, niin huoltosuhde kasvaisi (ja on jo nyt) aivan kohtuuttoman suureksi. Miten ihmeessä huolehtisimme eläkeläisistämme? Entä sairaista? Orvoista? Työttömistä? Köyhistä? Onko sitten parempi, että hylkäämme heidät, siis vanhukset, lapset, sairaat, elämme oman elämämme niillä varoilla mitä meillä on ja annamme sitten Afrikan lapsille mahdollisuuden kansoittaa oma maamme ja elää sitä mukavaa elämää, mitä omat lapsemme, vanhuksemme ja sairaamme eivät saaneet elää? Onko siis parempi hylätä jotenkin hyveellisesti oma kansa, jotta ne toiset tuolla jossain, jotka eivät ole pärjänneet niin hyvin kuin me, saisivat paremman elämän?
Minusta tämä logiikka ontuu. Tässä siis ollaan sitä mieltä, että on parempi hylätä jo olemassa olevat ja oma järkevä ja maltillinen lisääntyminen sekä yhteiskuntarakenne, jotta voidaan auttaa niitä, jotka eivät tällaista systeemiä ole onnistuneet rakentamaan. Eli siis me suomalaiset uhraamme omat vanhempamme, heikkomme ja köyhämme ja autamme vain niitä "tosi köyhiä", joilla on jotenkin suurempi oikeus lisääntyä ja olla olemassa.
Järkevää on huolehtia siitä, että Suomen syntyvyys pysyy alle kahden naista kohden. Tämän lisäksi on järkevää tiedostaa ison lapsiperheen ongelmat, jotta ei lisäännytä ns. holtittomasti vaan järkevästi suunnitellen ja omat varat huomioon ottaen. Toisin sanoen lapsilisät pitäisi lopettaa neljännestä lapsesta alkaen. Tällöin kyse on perheen valinnasta eikä siitä, että joku yrittää ansaita lapsia tehtailemalla (tunnen kaksi tällaista äitiä).
Tämän lisäksi autetaan niitä maita, jotka eivät itse pysty rajoittamaan lapsilukuaan. Olisikohan hiukan järkevämpää kuin syyllistää ihmisiä siitä, etteivät halua vanhempiensa tai oman itsensä vanhana/sairaana/työttömänä kuolla pois, kun ei kukaan hoida tai auta?
Miettikääs nyt, paljonko ko. logiikalla tarvitaan lisää lapsia siinä vaiheessa, kun suurperheiden lapset ovat vanhuksia.
Pitäisi pyrkiä tasapainottamaan tilannetta, niin että tuo olisi aina hallussa ilman, että väkiluku kaiken aikaa kasvaa.