Apua, onko mun mieheni oikeasti äärettömän tyhmä..?

hän ei vain ole kovin tarkkaavainen? Tuo talvikysymys ainakin vaikuttaa siltä, että "tehtävänanto" on mennyt ohi.

ihmisiä nyt vain sattuu olemaan sekä tyhmiä että älykkäitä. Laidasta laitaan. Miehesi siis voi olla tyhmä. Ihan oikeasti.

mutta sitten toisaalta erittäin taitava koodari ja visuaalisesti lahjakas myös. Koulussa eri ole pärjännyt mutta työelämässä kyllä. Mutta olen diagnosoinut, että voisi olla jonkinlainen lievä dysfasia tai sitten keskittymishäiriö. Hänellä menee siis sanat sekaisin ihan jatkuvasti. Siis todella koko ajan ja hän kuulee asiat väärin mistä seuraa epäloogisuus. Jos ei tunne miestäni saattaa ensin erehtyä luulemaan häntä tyhmäksi.

Onko miehesi kiva, viihdytkö hänen kanssaan, onko hyvä isä lapsellenne? Ihminen on monipuolinen kokonaisuus.

Hoida sinä ne visailukysymykset, mies hoitaa sen, missä hän on hyvä.

Onko ollut niin kiire saada joku ukko ja vielä lapsikin?



Ei sillä, jos tuota jaksat. Omassa lähipiirissä on muutama tapaus ja itse en kyllä jaksa heidän seuraansa pidemmän päälle, kun kaikki vähänkin ironisempi keskustelu menee heiltä ohi.

Mies itse sanoo, että hän ei ole hyvä oikein missään. Mutta hän on hellä joskin todella lyhytpinnainen, siinä mielessä sekä todella hyvä (jaksaa leikkiä ja lässyttää) että kehnompi (hiileentyy äkkiä) isä, lapsella kyllä todella tärkeä ja paljon aikaa antava. Kädentaidoissa ihan hyvä, tosin tuo epäloogisuus näkyy ettei välttämättä ymmärrä kaikkea. Hänellä on huono muisti, varmaan sitä ettei ole kehittänyt itseään/opiskellut? Tietyllä tavalla varsin suoraselkäinen ja luotettava ihminen.

lapsen syntymän jälkeen, että mieheni on tod. tyhmä. Olin silloin sairastanut rask.jälk. depressioon. Kun siitä siitä sitten toivuin, niin mies tuntui taas entiseltä itseltään. Juu ja tuo talvikysymys meni minultakin ohi eli ajattelin sen kanssa, että mikä vuodenaika on, kun talvi on ohi:)

mutta en mä usko, että sä miestäsi viisaampi olet. Olet vaan vähän olevinasi koulutuksestasi ja luulet itsestäsi liikoja.

Eikö se niin ole, että vakka kantensa valitsee. Tarvitset ehkä rinnallesi ihmisen, joka täydentää niitä puolia joissa et ole hyvä. Kertomasi perusteella en olisi huolissani.

Sehän se, kun ihan peruselämä menee ok mutta kaikki vaativampi ja monisävyisempi keskustelu on heti mahdotonta. Mies ei ymmärrä kovinkaan ironiaa, huumori kovin yksioikoista, elämänkatsomus mustavalkoista. On kyllä kiinnostunut politiikasta jne mutta sillä "perussuomalaisella" hieman junttiasenteella, mikä on mulle aivan liikaa...



Miten jaksan? En tiedä. En ole itsekään fiksuutta osoittanut kun vasta nyt avaan silmiäni.

mäkin olen miettinyt, onko miesystävä joku asperger, vai vain kerta kaikkiaan pöljä. Ap:n tarina kuulostaa niin tutulta, nuo syy-seuraus/epäloogiset kommentit.

Jotenkin vaikea uskoa ihan vain tyhmäksi, kun nyt kuitenkin lukee lehtiä ja seuraa uutisia, ja muistaa monia asioita (niinkuin nyt jotain pääkaupunkeja, maita tms.) paljon paremmin kuin minä.



Mutta jotenkin outoa on, kun on tottunut, että kaikki ihmiset nyt osaavat jotenkin lukea rivien välistä, tämä vain ei.

Ja kun vaikka tv:tä katsoessa jokin asia huvittaa, tai muuten heitän jotain kommenttia, niin hän vastaa ihan asian vierestä.

Harmi kun ei nyt muista yhtään esimerkkiä..

8 vastajaalle. Miten luulet synn.jälk. depression vaikuttaneen ajatuksiisi? Nimittäin, itselläni ollut masennustuntemuksia, viime ajat olleet hirveän rankkoja ja olen ahdistunut tästä kotiympyröissä pyörimisestä, ja siinä sitten korostunut tuo ettei miehestäkään ole keskustelijaksi ja saattaa laukoja mitä tyhmyyksiä vain. Mietin, miten töissä sai keskustella älyllisiä, ihmiset osasivat laadukasta huumoria jne. Kiinnitin kyllä jo ennen lasta huomiotani siihen, ettei mies ymmärtänyt läheskään kaikkea, mutta erittäin myönnän että itsessäni vika kun vasta nyt ajattelen asioita enemmän! Mutta nyt mietin, miten jaksaa elämää tällalailla, en koskaan saa keskusteluihin kykenevää kumppania ja eritoten, miten voin luottaa että mies tekee esim isoissa raha-asioissa järkeviä ratkaisuja ymmärtämättä asioita?

11vastaajalle, juuri tismalleen näin! Olisin voinut kirjoittaa rivi riviltä samoin. Hän osaa eri maiden asioita, tunnistaa lippuja, osaa puhua eri maiden kriiseistä. Mutta pienissä asioissa ei ymmärräkään ollenkaan. Jos kerron vitsin, mies saattaa alkaa hymyillä sille puoli päivää myöhemmin kun vasta ymmärtää. Jos olemme tekemässä jääkaappiostoa, kysyy autossa jälkeenpäin jotain mitä myyjä elitti ja tarkoitti. Apua, jos lapsesta tulee samanlainen..?

Odotat ehkä liikoja analysointeja ja monisävyisiä keskusteluita. Mies ei ole samanlainen nainen ja suurinosa miehistä on hirveän musta-valkoisia ja putkiaivoisia.



Minun mieheni on kyllä ihan älykäs ja korkeakoulutettu, mutta monitahoiseen keskusteluun hänestä ei ole. Miehet eivät analysoi ja pohdi asioita kovinkaan paljoa. Me naiset pyöritteölemme ja vatvomme asioita. Mieheni ei myöskään aina ymmärrä ironiaa. Varsinkaan häneen kohdistuvaa. On kuitenkin asioita, joissa hän on varmasti fiksumpi kuin minä, vaikka moinä en niitä välttämättä huomaa.



Voihan se olla, että miehesi on vähän hidas oikeastikin. Mutta mitäs siitä, jos olet hänen kanssaan tähänkin päivään asti jaksanut, etkä ole sitä edes huomannut. Etsi hänestä niitä hyviä puolia lisää, niin huomaat, että hän onkin ihan hyvä mies ja ennenkaikkea isä lapsellesi.

kevät on kyllä oikea vastaus. silloin lumet sulaa ja purot alkaa solisemaan. Talvella tulee lumi ja purot jäässä. vai olenko ihan väärässä? syksyllä alkaa ilma viilenemään kesän jälkeen jolloin lämoimin vuodenaika, eikö vaan?

Itsellänikin on samanlainen mies. Hyväsydäminen, ja omalla duunarimaisella tavallaan junttiälykäs.. eli tietää omasta alastaan paljon ja ymmärtää siitä enemmän kuin minä, mutta ironiaa, satiiria, ei ymmärrä, sosiaalinen tilannetajukin puuttuu.



Huomaan että rakastan miestäni sellaisena, mutta kun olen masentunut, ja epävarma itsestäni, niin alkaa miehen "vajavaisuus" häiritä eniten.



Kun olen itse kunnossa, on helpompi ajatella että minulla on minun viat (joita itse en ehkä niin huomaa) ja hänellä hänen. Arkielämä kuitenkin sujuu ja rakastan häntä vaikka "tyhmyys" välillä raivostuttaa.



Olen ratkaissut ongelman sillä, että hankin harrastuksia, joissa voin sitten keskustella jostakin aiheesta sivistyneesti ja miettiä avoimesti erilaisia näkökulmia.

toihan on ihan yhdestä sanasta kiinni oleva lause ja jos et kuunnellut ihan tarkaan vaan puolella korvalla niin vastaa vahingossa väärään kysymykseen eli mikä vuodenaika on silloin kun lumet sulaa ja purot solisee.

kevät on kyllä oikea vastaus. silloin lumet sulaa ja purot alkaa solisemaan. Talvella tulee lumi ja purot jäässä. vai olenko ihan väärässä? syksyllä alkaa ilma viilenemään kesän jälkeen jolloin lämoimin vuodenaika, eikö vaan?

tässäkin on eräs ns. tyhmä yksilö XD

toihan on ihan yhdestä sanasta kiinni oleva lause ja jos et kuunnellut ihan tarkaan vaan puolella korvalla niin vastaa vahingossa väärään kysymykseen eli mikä vuodenaika on silloin kun lumet sulaa ja purot solisee.

sitten kun luin lauseen uudelleen, vasta huomasin ettei sitä kysyttykään

ohi meni ohi... luin moneen kertaan mutten vaan nähnyt sitä. Voisin kuvitella että tuo myös puheessa menee ohi. ei tuo tyhmyydestä kerro.

No joo, tuo visailuesimerkki oli ehkä huono tähän. Ei nyt tule mitään äkkiesimerkkiä mieleen, mutta siis jatkuvasti arjessa on tilanteita, joita mies ei ymmärrä. Vastaa mitä sattuu asian vierestä, kysyy minulta jne. Itselleni tulee nykyään usein epätoivoinen olo, että millaisen ihmisen kanssa elän, toisen aikuisen muka..? Pahinta tässä nyt on, kun olemme ostamassa omistusasuntoa ja isoista rahoista kyse, tuntuu, ettei mieheen voi luottaa. Esim eilen totesi mulle, että "pitäskö vaan tiukasti lainaa 300 000, samahan se maksetaanko sitä 20 vai 50 vuotta sitä lainaa". Ei siis oikein ymmärrä, miten oikeasti pitää pitää järki mukana laina-asioissa, ei voi tehdä tyhmänrohkeita asioita. Ei käsitä, että sitten maksetaan korkoja ja korot voivat nousta jne. Kun en itsekään ole matemaattisesti lahjakas, huolettaa kun toinen on itseä selkeästi vielä tyhmempi...

Ja nyt minulla ei ole kodin lisäksi muuta, masentaa että juttulukumppanini ihminen, jolta ei voi odottaa mitään tasoa. Ja hokee jo nyt, ettei sitten ainakaan pysty auttamaan lapsen kouluasioissa, ehkä vielä ekalla ja tokalla ymmärtää jotain läksyistä, mutta sen jälkeen ei kyllä.