MIllä syillä miehen ei tarvitse auttaa lainkaan vauvan yösyötöissä/heräilyissä?

En ole tuo toinen vastaaja, mutta ihmettelen, että onko sulla siis valot päällä yösyötön aikana? Ei ihme että vauva piristyy.

valo päällä yösyötön aikana, koska meillä on kyllä ihan säkkipimeää yöllä. En näe muuten rintakumien kanssa taiteilla. Eikä mies näe vaihtaa vaippaa. Ja jos joku nyt tähänkin tarttuu, niin vauvalla on vaippaihottumaa, joten joo, on pakko laittaa. Mua vähän ihmetyttää, että jollekulle on niin vaikea uskoa, että kuukauden ikäinen vauva ei osaa nukahtaa heti, kun vanhempi sitä keksii toivoa. Eihän se nukahda päivälläkään syötön jälkeen, jos ei väsytä. Vauva nukkuu yöllä 3-4 tuntia kerralla ja sitten syö, ihan samoin kuin päivällä. Toisinaan on pirteä, ihan samoin kuin päivällä. Ei mulla ole tämän asian kanssa mitään ongelmaa, miksi teillä on?

Aika selkeästi on ilmaistu, että vauvan kanssa ei tarvitse jäädä hääräämään syötön jälkeen. Valvokoot, jos valvotuttaa, mutta äiti voi ja saa mennä nukkumaan. Jokaiseen ähkäisyyn ei ole pakko mennä hyssyttelemään. Tosin, jos haluat valvoa kun vauvasi valvoo ja valvoa päivällä, kun kaikki muut valvovat, niin se on oma asiasti. Minä en viitsisi.

Ihan hemmetin ärsyttävää, kun kuvittelet tietäväsi, miten meidän vauva nukahtaa tai on nukahtamatta. Jos panen vauvan virkeänä nukkumaan, se ei ala nukkua vaan huutaa. Minä en viitsi sitä kuunnella, enkä todellakaan muutenkaan halua huudattaa vauvaa. Usein vauva nukahtaa syöttöön, silloin ei ole mitään ongelmaa. Aina kuitenkaan ei. Ja mä en mene mihinkään hyssyttämään, vauva nukkuu meidän vieressä. Antaisitko itse minun tilanteessani sitten vauvan huutaa?

ja sitten miettisin kahdesti, mihin peleihin lapsen kanssa ryhdyn siksi, että se on virkeä. Valvo yösi, se on varmaan kivaa. Minä en viitsi. Harva 1 kk ikäinen on vielä oppinut varsinaista kiukkuitkua.

se vaan ei viihdy siinä itsekseen. Ei meillä mitään pelejä pelata vaan NUKUTETAAN sitä vauva, jotta ei tarvitse valvoa ja kuunnella huutoa. Oikeasti, nyt on kyllä pakko sanoa, että taidat olla ihan helvetin tyhmä ihminen, kun et usko, että toiset vauvat ovat erilaisia kuin toiset.

Sinulle se voi olla "nukuttamista", mutta vauvalle se on sitä, että sinä opetat sen valvomaan öisin. Jos et opettaisi, että syömisen jälkeen nukutetaan, vauva tajuaisi aika äkkiä, mikä on pelin henki. Nyt opetat, että ensin syöttö ja sitten aikuinen hyssyttää, nukuttaa, paijailee, paapoo ja lapsella on kivaa. Jos se sama määrä energiaa käytettäisiin vauvan kanssa valvomiseen päivällä, voisi koko perhe paremmin. Mutta kun sinä olet päättänyt, että vauvallasi on niin kamalaa, ettei se ikinä uskalla nukahtaa itsekseen, niin tietty vauva uskoo siihen!

Mutta kuten kirjoitin: ole hyvä ja tee elämästäsi ihan niin kamala kuin haluat! Se on sinun elämäsi ja jos rakastat käsrsimystä ja marttyyrina olemista, niin sen paikka on juuri nyt. Anna itsellesi lupa esittää zombia ja kerjää sääliä. Minä en viitsisi tehdä moista, koska elämä on paljon mukavampaa, kun nukkuu yönsä eikä kerro kaikin tavoin vauvalle, että öisin on kamalaa, äiti tässä sinun vierelläsi kolmatta tuntia jo ajaa mörköjä pois.

Pieni vauva ei osaa pompottaa ketään. Pieni vauva ilmoittaa tarpeistaan sen kummempia kelailematta.

Mä en ole käsittääkseni yhdessäkään viestissäni ilmaissut, että musta lapsen nukuttaminen olisi jotenkin kamala kohtalo. Tää vauva on nyt tällainen, joten sen mukaan mennään. Sä teet noita tulkintojasi omien lastesi perusteella, minun vauvaani et ole koskaan edes nähnyt, saati hoitanut. Mä sen sijaan olen, ja tiedän kyllä, mitä hän tarvitsee.

Edelleenkään, mä en seurustele vauvan kanssa yöllä, vaan nukutan esim. heijaamalla tai pitämällä rintani päällä.

Sä olet tässä ketjussa keksinyt omasta päästäsi aika monta asiaa, mm. sen, että en muka käytä energiaa vauvan kanssa valvomiseen päivällä. Olet myös keksinyt sen, että meillä olisi yöt jotenkin kamalaa rallia, todellisuudessa ne ei ole, enkä ole vielä ollut päivisin väsynyt paria poikkeusta lukuunottamatta (vauvalla on ollut välillä vatsavaivaa), koska vauva nukkuu hyvin ja aika pitkiä pätkiä. Kuten sanoin, meillä nukutetaan vauvaa yöllä, jotta kaikki saataisiin nukkua, ja se ei yleensä vie pitkää aikaa.

Kannattaisiko nyt kuitenkin luottaa siihen, että minä, joka hoidan vauvaa koko ajan, tunnen hänet paremmin kuin sinä, joka et ole vauvaani koskaan hoitanut? Jos haluat keskustella vaikkapa lapsen yöhoitamisesta, olisi hirveän paljon helpompi keslustella, ellet keksisi omasta päästäsi asioita ja yrittäisi panna sanoja toisten suuhun (esim. että seurustelen lapsen kanssa yöllä, että olen väsynyt zombi ja marttyyri - jos luet keskusteluamme, voit huomata, että vain sinä olet puhunut näistä asioista, en minä). Kiitos.

että olisi tiellä. Lapsi ei syö pullosta, joten mihinkä mä sitä miestä tarviin niissä yösyötöissä?

mutta ei herätty samaan aikaan. Mun mielestä on järjetöntä herättää molempia yhden yön aikana. Meillä siis mies hoiti joskus viikonloppuisin/lomilla kokonaisia öitä, mä nukuin muualla. Jos mä hoidin vauvaa, mies nukkui muualla. Mun mielestä on järkevää, että edes toinen saa nukkua yönsä kunnolla ja jaksaa sitten päivällä paremmin ja voi antaa toiselle mahdollisuuden päiväuniin.

sen takia vain mä heräilin, nukuin päivällä.

Eli meillä vauvat eivät ole koskaan juoneet tuttupullosta ja herääminenkin on jäänyt kolmeen kuukauteen.



Eivät ikinä ole heränneet enempää kuin 2 kertaa yössä tuon kolmen kuukauden aikana, joten helposti olen samalla tarvittaessa vaihtanut vaipankin ja hyssytellyt takaisin nukkumaan.



En siis ole tarvinnut miestä yöheräämisiin ja mieluummin myös annan miehen nukkua ja olla hyvällä tuulella päisisin:)

miehellä ole ainoatakaan syytä herätä. Jos olisi pullovauva, niin ei sittenkään, jos mies herää aamulla töihin.

Tämä oli se meidän syy. Öisin meillä ei ole vauvoille tarjoiltu muuta kuin ruokintapalveluja, vaipanvaihdot ynnä muut toimenpiteet jää aamuun.



Itse olen ollut täysin kykenevä avaamaan imetysliivien luukun ja laittamaan tissin vauvan suuhun, joten mies on saanut rauhassa jatkaa uniaan.

Meillä vauvankanniskelua olisi riittänyt molemmille esikoisen kohdalla, mutta mies ei vaan herännyt. Hän saattoi luvata hyssyttelevänsä vauvaa seuraavan tunnin aikana, mutta mies ei kuitenkaan herännyt millään vauvan kovaan huutoon, eikä oikein edes siihen, että minä ravistelin häntä voimakkaasti.



Joskus sain miehen ylös sängystä, mutta 5 min päästä vauva kiljui sohvalla ja mies nukkui vieressä.

eivätkä ole ikinä heränneet kuin nälkään. Miehen vähän hankalaa ruokkia ilman rintaa...

Mä hoidan suurimman osan hyssyttämisestä, mutta jos vauva on oikein levoton yöllä, pyydän miestä vuorollaan hyssyttämään. Mies vaihtaa myös vaipan yöllä.

Esikoinen oli pullolla, mutta kyllä minä silti yöt hoidin. Mies kävi töissä ja minä pystyin ottamaan erilailla rennosti ja nukkumaan myös päivisin kun vauva nukkui.



Kuopus taas oli rintaruokittu, eikä mies kovin paljon olisi voinut imettää. :)



Olisi saattanut olla eriasia, jos kuopus olisi myös ollut pullolla. Mutta luullakseni olisin silloinkin hoitanut yöt itse, koska minusta oli hyvä tietää edes toisen olevan virkeä. Eli jos sitten itsestä tuntui tosi väsyneeltä, saatoin sanoa "nyt painelen petiin, hoidapa lapset" ilman suurempia tunnontuskia.

Mä hoidan suurimman osan hyssyttämisestä, mutta jos vauva on oikein levoton yöllä, pyydän miestä vuorollaan hyssyttämään. Mies vaihtaa myös vaipan yöllä.

Jos lapsi on terve, vaippa kuiva ja vatsa täynnä, en keksi mitään syytä hyssytellä. Paitsi että sillä tavalla takaa itselle noin 3 vuoden zombie-jakson.

Mä hoidan suurimman osan hyssyttämisestä, mutta jos vauva on oikein levoton yöllä, pyydän miestä vuorollaan hyssyttämään. Mies vaihtaa myös vaipan yöllä.

Jos lapsi on terve, vaippa kuiva ja vatsa täynnä, en keksi mitään syytä hyssytellä. Paitsi että sillä tavalla takaa itselle noin 3 vuoden zombie-jakson.

saa nukuttua, jos lapsi yhkää ja alkaa sitten huutaa yöllä. Enkä halua myöskään nousta yöllä seurustelemaan vauvan kanssa. Meillä vauva on usein yöllä jonkun syötön jälkeen pirteä, joten se pitää nukuttaa. Ja joskus on vatsavaivaa.

Ilmeisesti sulla on tosi hyvät tiedot kaikista maailman vauvoista, kun annat noin hyviä neuvoja. Nostan hattua sulle.

Jos molemmat vanhemmat ovat kotona, eivätkä käy töissä/opiskele ja vauva pulloruokinnalla, niin silloin mielestäni molempien kuuluu herätä öisin. Tietysti myös, jos äiti ei pysty terveydellisistä syistä hoitamaan lastaan ollenkaan (päivin/öin), niin silloin jonkun muun pitää hoitaa vauvaa.



Meillä minä olen kotona ja mies töissä, joten minä tietenkin hoidan vauvan öisin. Ja tosiaan meidän mies ei ainakaan pystyisi imettämäänkään;) Itse suorastaan vihaan tuttipulloja, joten en missään tapauksessa suostuisi edes lypsämään maitoa yöksi, jotta isä voisi syöttää yöllä. Tämä on siis MINUN mielipiteeni ja toimii meillä.



Olen kuullut tapauksista, että työssäkäyvän isän pitää tuoda yöllä nälkäinen vauva äidin luokse imetettäväski ja se kuulostaa itsestäni todella itsekkäältä. Muistan vielä aivan hyvin kuinka väsynyt olin ollessani vielä yöelämässä ja ihan ilman jatkuvia yöheräämisiäkin. Itse haluan, että mies jaksaa olla skarppina töissä ja jaksaa sitten vielä olla perheenkin kanssa hyvällä mielellä illalla. Kaksi liian väsynyttä aikuista samassa perheessä tietää vain riitoja...

Meilläkin syynä tuo rintaruokinta ja se, että vauva oli hyväuninen. Vaippa olisi vaihdettu vain jos kakka tuli, no eipä muistaakseni tullut kertaakaan.



Vauva meni yöunille klo 22, heräsi tankkaamaan klo 4 tai klo 5 ja nukahti, joten eipä siinä äitikään kovasti päässyt rasittumaan. Itse nousin ylös tuon aamuyötankkauksen jälkeen tai viimeistään klo 6. Mies jatkoi uniaan klo 7 asti. Vauva heräsi aamulla klo 8. Päiväunet torkuin, jos tuntui tarpeelliselta.

Eli eipä ole kotona. Ja päivisin nukkuu jotta jaksaa taas mennä sinne yövuoroon... on tää aika rankkaa yksinään mutta nyt ei oo muutosta luvassa.



En ehkä haluaisikaan ettää mies hoitaa vauvaa yöllä, multa se sujuu kätevämmin. Mutta päivisin olisi ihana jos joku vapauttaisi mut hoitovastuusta ja voisin levätä tai vaikka käydä yksin lenkillä.

Joo äidin vastuullahan ne vauvat ovat, ellei ole jotain ylivoimaista estettä. Kun isäthän, ne heteromiehet, ovat asia ihan erikseen. Ne on vauvoilleen vaan semmosia kevytvanhempia, joilla ei ole tasavertaisia velvollisuuksia hoivaan, kun niillä on ne kauhean tärkeät työt. Eikä heteromiestä voi vaatia hoitamaan ainakaan öisin, kun aamulla on tärkeää työtä. Ja eihän se oikeastaan olekaan vaativaa, hoitaa vauvaa öisin, joten ihan turhaa olisi vaivata mitättömällä hommalla. Tai sitten sillä kuluttavalla, kun sillä miehellä on se työ.



Siinä olette musta täysin oikeassa, että teidän liittonne eivät pysyisi kasassa, jos tasavertaisus olisi parisuhteen lähtökohta. Ei ne miehet kestäisi sitä väsymystä ja vaivaa, kuten te kestätte. Mut jotenkin tää liittyy siihen, että sitten kun isolle osalle teistä tulee ero, niin iskät eivät olekaan sitten sitoutuneet lapsiinsa, kun uutta onnea pukkaa. So it goes.



Kyynisyyteni taustalla ei ole mitään absoluuttiset kuvitelmat vanhemmuuden tasajaosta. Tiedän hyvin itse lapseni imettäneenä, miten se asettaa vanhemmat eri asemiin yöhoidon suhteen. Jaksan pilkata tuota puhetta siitä, perusteluja, millä pidetään ihan normaalina, että äidin vastuulla on yö.



Terkuin äiti, joka jo lapsuudenperheestään sai mukaan mallin siitä, kuin velvollisuuksia jaetaan kunkin kyvyn ja jaksamisen mukaan. Jos äiti on väsynyt, tarkoittaa se, että isä tai muut ottavat riittävästi osaa yöhoitoon, vaikka olisi se imetysihme tärkeä. Jos kaikki ovat väsyneitä, voidaan silti miettiä järjestelyitä, joilla väsymystä saataisiin pidettyä siedettävällä tasolla kunkin toimintakyvyn kannalta. Jos ei perheen omat voimat riitä, niin sitten ulkopuolista apua. Mutta premissinä ei ole jonkun paskantärkeän miehen itsestään selvä Työ, jota pilaisi byhyy pari yöheräämistä. Eillei se isukki tosiaan ole sitten niin poloinen, ettei kestä mitään. Sillon sitä pitääkin paapoa. Jos sillä on vaikka heikko itsetunto. Tai jotain.

Joo äidin vastuullahan ne vauvat ovat, ellei ole jotain ylivoimaista estettä. Kun isäthän, ne heteromiehet, ovat asia ihan erikseen. Ne on vauvoilleen vaan semmosia kevytvanhempia, joilla ei ole tasavertaisia velvollisuuksia hoivaan, kun niillä on ne kauhean tärkeät työt. Eikä heteromiestä voi vaatia hoitamaan ainakaan öisin, kun aamulla on tärkeää työtä. Ja eihän se oikeastaan olekaan vaativaa, hoitaa vauvaa öisin, joten ihan turhaa olisi vaivata mitättömällä hommalla. Tai sitten sillä kuluttavalla, kun sillä miehellä on se työ.

Siinä olette musta täysin oikeassa, että teidän liittonne eivät pysyisi kasassa, jos tasavertaisus olisi parisuhteen lähtökohta. Ei ne miehet kestäisi sitä väsymystä ja vaivaa, kuten te kestätte. Mut jotenkin tää liittyy siihen, että sitten kun isolle osalle teistä tulee ero, niin iskät eivät olekaan sitten sitoutuneet lapsiinsa, kun uutta onnea pukkaa. So it goes.

Kyynisyyteni taustalla ei ole mitään absoluuttiset kuvitelmat vanhemmuuden tasajaosta. Tiedän hyvin itse lapseni imettäneenä, miten se asettaa vanhemmat eri asemiin yöhoidon suhteen. Jaksan pilkata tuota puhetta siitä, perusteluja, millä pidetään ihan normaalina, että äidin vastuulla on yö.

Terkuin äiti, joka jo lapsuudenperheestään sai mukaan mallin siitä, kuin velvollisuuksia jaetaan kunkin kyvyn ja jaksamisen mukaan. Jos äiti on väsynyt, tarkoittaa se, että isä tai muut ottavat riittävästi osaa yöhoitoon, vaikka olisi se imetysihme tärkeä. Jos kaikki ovat väsyneitä, voidaan silti miettiä järjestelyitä, joilla väsymystä saataisiin pidettyä siedettävällä tasolla kunkin toimintakyvyn kannalta. Jos ei perheen omat voimat riitä, niin sitten ulkopuolista apua. Mutta premissinä ei ole jonkun paskantärkeän miehen itsestään selvä Työ, jota pilaisi byhyy pari yöheräämistä. Eillei se isukki tosiaan ole sitten niin poloinen, ettei kestä mitään. Sillon sitä pitääkin paapoa. Jos sillä on vaikka heikko itsetunto. Tai jotain.

mun mielestä vanhemmuutta ei voi oikein jakaa täysin tasapuolisesti.

Mun on huomattavasti helpompi hoitaa tuo yöheräily, joten teen sen enimmäkseen. Mies väsyy paljon enemmän katkonaisesta unesta. En tiedä, onko hormoneilla vaikutusta asiaan. Eikä mies tosiaan voi imettää.

Mun työtä on vauvanhoito, mies tekee ansiotyötä. Toki hän auttaa päivän mittaan paljon (ja yölläkin), koska tekee töitä kotoa käsin. Mulla on kuitenkin päävastuu vauvanhoidosta.

#11

Mä hoidan suurimman osan hyssyttämisestä, mutta jos vauva on oikein levoton yöllä, pyydän miestä vuorollaan hyssyttämään. Mies vaihtaa myös vaipan yöllä.

Jos lapsi on terve, vaippa kuiva ja vatsa täynnä, en keksi mitään syytä hyssytellä. Paitsi että sillä tavalla takaa itselle noin 3 vuoden zombie-jakson.

saa nukuttua, jos lapsi yhkää ja alkaa sitten huutaa yöllä. Enkä halua myöskään nousta yöllä seurustelemaan vauvan kanssa. Meillä vauva on usein yöllä jonkun syötön jälkeen pirteä, joten se pitää nukuttaa. Ja joskus on vatsavaivaa. Ilmeisesti sulla on tosi hyvät tiedot kaikista maailman vauvoista, kun annat noin hyviä neuvoja. Nostan hattua sulle.

Meillä vauva saa olla syötön jälkeen pirteä, mutta se ei tarkoita, että minä nukuttaisin ketään. Kun vauva oppii ihan pienestä, että yö on yö ja päivä on päivä, ei tarvitse jäädä hyssyttelemään. Paitsi jo ehdoin tahdoin haluaa valittaa vauva-ajan raskautta niin onhan tuokin yksi tapa itseään kiusata.

Joo äidin vastuullahan ne vauvat ovat, ellei ole jotain ylivoimaista estettä. Kun isäthän, ne heteromiehet, ovat asia ihan erikseen. Ne on vauvoilleen vaan semmosia kevytvanhempia, joilla ei ole tasavertaisia velvollisuuksia hoivaan, kun niillä on ne kauhean tärkeät työt. Eikä heteromiestä voi vaatia hoitamaan ainakaan öisin, kun aamulla on tärkeää työtä. Ja eihän se oikeastaan olekaan vaativaa, hoitaa vauvaa öisin, joten ihan turhaa olisi vaivata mitättömällä hommalla. Tai sitten sillä kuluttavalla, kun sillä miehellä on se työ.

Siinä olette musta täysin oikeassa, että teidän liittonne eivät pysyisi kasassa, jos tasavertaisus olisi parisuhteen lähtökohta. Ei ne miehet kestäisi sitä väsymystä ja vaivaa, kuten te kestätte. Mut jotenkin tää liittyy siihen, että sitten kun isolle osalle teistä tulee ero, niin iskät eivät olekaan sitten sitoutuneet lapsiinsa, kun uutta onnea pukkaa. So it goes.

Kyynisyyteni taustalla ei ole mitään absoluuttiset kuvitelmat vanhemmuuden tasajaosta. Tiedän hyvin itse lapseni imettäneenä, miten se asettaa vanhemmat eri asemiin yöhoidon suhteen. Jaksan pilkata tuota puhetta siitä, perusteluja, millä pidetään ihan normaalina, että äidin vastuulla on yö.

Terkuin äiti, joka jo lapsuudenperheestään sai mukaan mallin siitä, kuin velvollisuuksia jaetaan kunkin kyvyn ja jaksamisen mukaan. Jos äiti on väsynyt, tarkoittaa se, että isä tai muut ottavat riittävästi osaa yöhoitoon, vaikka olisi se imetysihme tärkeä. Jos kaikki ovat väsyneitä, voidaan silti miettiä järjestelyitä, joilla väsymystä saataisiin pidettyä siedettävällä tasolla kunkin toimintakyvyn kannalta. Jos ei perheen omat voimat riitä, niin sitten ulkopuolista apua. Mutta premissinä ei ole jonkun paskantärkeän miehen itsestään selvä Työ, jota pilaisi byhyy pari yöheräämistä. Eillei se isukki tosiaan ole sitten niin poloinen, ettei kestä mitään. Sillon sitä pitääkin paapoa. Jos sillä on vaikka heikko itsetunto. Tai jotain.

Läbäläbälää. Kaikkea nyt ei voi eikä pidä jakaa tasan. Kuinka moni vauvan äiti olisi valmis pitämään vain 3 viikon äitiysloman ja sitten töihin? Niinpä. Se on katsos useimpien isien osa.

Entä kuinka moni nainen kävisi vuosikaudet töissä ja toisi pyyteettömästi rahat taloon, omista ostohaluistaan tinkien, että mies saisi ollaa kotona ilmoittamansa vuosimäärän, vaikka viisi vuotta?

Siinä sinulle sitä tasajakoa!