Miten eronneet kestätte sen että "uusi äiti" hoitaa lapsianne?
Tuosta "miten kestätte sen että exänne tekee lapsia uuden vaimon kanssa ja niistä tulee teidän lapsenne sisaruksia" -ketjusta tuli mieleeni, kun olen aina miettinyt sitä kuinka eronneiden pää kestää sitä että joutuu antamaan oman lapsensa "uuden äidin" hoidettavaksi? Siis esim. tapaamiset jne. Ja varsinkin jos kyse on sellaisesta että mies on pettänyt, sitten tulee ero ja mies menee kimppaan tämän naisen kanssa jonka kanssa petti? Mulla hajoisi siihen pää. Kai sitä vaan tuntuu että ne suurimmat pelot on niitä joista luulee ettei kestäisi, mutta kun käy niin karmeasti että se osuukin kohdalle, huomaa että tämän(kin) kestää kun on lasten takia pakko...
Kommentit (49)
onko isukki hoitanut tämän eron rumasti! Siis onko mennyt yhteen aviorikokseen avittaneen naisen kanssa?
Minäkään en haluaisi lapsiani perheeseen jossa kumpikin osapuoli on pettäjiä. Se nimittäin kertoo paljon aikuisten moraalitasosta. niinhän sitä sanotaan kerran pettäjä aina pettäjä kun tilaisuus tulee.
Jos taas ero olisi jo selvä ja mies löytää uuden niin mikäs siinä.
toinen syrjäytä. Isän uusi voi olla yksi (tärkeäkin) aikuinen lasten elämässä, muttei äiti:) Ja lapset ovat vain lainaa, he eivät ole kenenkään omaisuutta. On etuoikeus saada olla jonkun lapsen äiti, lapset eivät ole mitään erossa saatuja lohdutuspalkintoja. Hiukan nöyryyttä ja kiitollisuutta peliin- niin ei tarvitse mustasukkaisena tai kateellisena kyylätä miten muut ihmiset elää.
Kyllä tällä leijonaäidillä tekisi tiukkaa antaa lapset vieraalle naiselle hoitoon, oli tämä miten kiva ja kiltti tahansa. Jotenkin olen vain niin tottunut itse määräämään lasteni säännöistä ja muista, kun lähes yksin olen huushollin pyörittänyt. En varmasti kertoisi tai näyttäisi sitä, mutta voisin kuvitella että näin ajattelisin..
onko isukki hoitanut tämän eron rumasti! Siis onko mennyt yhteen aviorikokseen avittaneen naisen kanssa?
Minäkään en haluaisi lapsiani perheeseen jossa kumpikin osapuoli on pettäjiä. Se nimittäin kertoo paljon aikuisten moraalitasosta. niinhän sitä sanotaan kerran pettäjä aina pettäjä kun tilaisuus tulee.
Jos taas ero olisi jo selvä ja mies löytää uuden niin mikäs siinä.
ero. Silti lapset ovat tavanneet isäänsä normaalisti ja myös tutustuneet tähän isän uuteen.
Aluksi tuntui tosi pahalta, mutta vielä pahempaa olisi ollut jos lapset olisivat menettäneet erossa myös isänsä.
Kyllä tällä leijonaäidillä tekisi tiukkaa antaa lapset vieraalle naiselle hoitoon, oli tämä miten kiva ja kiltti tahansa. Jotenkin olen vain niin tottunut itse määräämään lasteni säännöistä ja muista, kun lähes yksin olen huushollin pyörittänyt. En varmasti kertoisi tai näyttäisi sitä, mutta voisin kuvitella että näin ajattelisin..
tänä päivänä lasten etu ei välttämättä ole "leijonaäiti" vaan joustava äiti joka kykenee kasvattamaan lapsistaan joustavia, suvaitsevaisia, vastuullisia.Lapset eivät ole edes leijonaäidin omaisuutta!!
yksinhuoltajuuden!
En haluaisi lapsistani exän luona vierailevia viikonloppulapsia, jotka saisivat nukkua olohuoneen nurkassa vuodesohvalla samalla kun uudet puolisisarukset nukkuisivat omissa kaniisti sisustetuissa huoneissaan. (Kuten kaverini uusperheessä).
En ole muuten kateellinen ihminen, mutta tällaista en pystyisi sulattamaan. Kaveriani tilanne ei tunnut haittaavaan kovinkaan paljoa, koska vapaat viikonloput ovat hänen elämänsä suola.
ne eivät voi nukkua vierashuoneessa? Aivan järjen köyhyyttä.
Onneksi mulla ei ole ollut noita ongelmia. Olisin varmaan tosi ilkeä exälleni ja sen nyxää en paljon noteeraisi! Valitan!
En muutenkaan tykkää oikein noista existä ja nyxistä jos aviorikoksen kautta on uusi onni löytynyt. Usein onnet on kyllä lyhytkestoisia. Ja loppujen lopuksi nämä isukit häviää paljon kun lapset aikuisena tajuaa kaiken eivätkä oikein pidä yhteyttä.
tuota suvaitsevaisuutta! Pian sitä huomaa ympärillä olevien ihmisten lisääntyneen joka puolelle.
Nykyään on aikuisia, joilla lapsia kolmen jopa neljänkin kanssa!
Niin.. Arki joskus uuvuttaa ja ero on aina raskas prosessi.. Nyksät tykkää aina nousta yläpuolelle ja on niin paljon parempia. Exälle jää yh-arjen lisäksi se katkeruus.. Huoh! Taidan jutella ex-miehen kanssa ja mietin olisko parempi palata yhteen.. Tunnen sen niin hyvin ja saan hänet aina nauramaan. Miksi halusinkaan erota.. Joo-o. Vonkaan sen takas ja nyksä saa lapsineen palstailla katkerana exänä..