Millä luokalla rupeaa näkemään onko lapsella ns. lukupäätä
Kommentit (96)
jostain eka-tokaluokasta lähtien on vaikuttanut siltä että esikoisella on ns lukupäätä enemmän kuin kakkosella. Ja sama vaikutelma on edelleen, tyypit ovat nyt yläasteella.
Kolmonen on nelosuokkalainen ja olen varma että hänellä on lukupäätä. Se on vielä vähän hukassa, mutta kyllä se sieltä veilä pulpahtaa, näin uskon vakaasti ;D
Ap:n ekaluokkalaisella on ollut kolme koetta ja se on saanut niistä kaikista täydet. Ajattelin että ne kokeet on tässä vaiheessa vielä niin helppoja että tollanen onnistuu jos vaan on huolellinen ja jaksaa keskittyä. Eilen lapsi kysäisi että äiti, miksi joillekin on niin vaikea tehdä kokeita. Tuli mieleen että jospa toi muksu oikeasti pärjäisi. Mikä olisi kivaa vaihtelua, koska usein sen kanssa saa niinsanotusti kärsiä ja hävetä :D.
Samaten tokalla.
Tiedä sitten missä koulussa ap:n lapsi on, jos oikeasti _monella_ on koevaikeuksia. Tai sitten ongelma voi olla opettajan pätevyys.
t. 2
Jos alussa lukemaan oppiminen tuottaa ongelmia, niin se estää lukupään kehittymistä. Mutta sen jälkeen numerot voivat nousta hyvinkin kiitettäviksi ala-asteen loppupuolella.
on niin saatanan typerää porukkaa sielä että piti vaihtaa alaa. Opettakaa niille kakaroille käytöstapoja.
Voin hyvällä tunnolla sanoa että luokassa on aina ne 2-4 kpl ihmistä, joilla on kiinnostusta oppia.
Päätelkää siitä sitten.
vaan niitä huolimattomuus virheitä tulee. Täydet pisteet saa olemalla erittäin huolellinen ja se ei kerro muuta, kuin että lapsi on tarkka.
"huolimattomuusvirhe"... Ja kuin-sanan eteen ei tule pilkkua.
Ekalla luokalla käytännössä kaikki saa täysiä pisteitä...
Ei pidä paikkaansa.
Samaten tokalla.
Tiedä sitten missä koulussa ap:n lapsi on, jos oikeasti _monella_ on koevaikeuksia. Tai sitten ongelma voi olla opettajan pätevyys.
t. 2
Mulla oli aikoinaan alakoulun alimmilla luokilla kaamea opettaja, joka suosi häikäilemättä yhtä oppilasta ja dissasi koko muuta luokkaa. Harmi, että tuollainen perusteeton väheksyntä jää painamaan lapsen mieltä ja vaikuttaa koko jäljellä olevaan koulutiehen. Terkuin laudaturin yo, kaikesta huolimatta...
mutta haluaako lapsi käyttää päätään, onkin sitten toinen juttu.
enkä tiedä vieläkään, onko lukupäätä
Itseltäni löysin sen 9. luokalla vasta, pahimmassa murrosiässä keskiarvo tippui 7.9. Mutta lopputodistuksessa oli 9.5 ja sekin oli pettymys ( 3 kymppiä jäi saamatta, vaikka joka tulos näistä niin indikoi).Aina olen lukenut, läksyt oli eri asia sitten melko pitkään. Nyt yliopistossa ja välillä saa etsiä motivaatiota ja tapella, arvosanat yhä 3-5 eli kohtuu hyvin menee.
jossain 2v tienoilla tuli aika selväksi, että lapset tulevat menestymään koulussa aika helposti. Keskittymiskyky oli ehkä selkein merkki, lisäksi uteliaisuus ja pitkäpinnaisuus.
Jos lapsi alkaa lukea noin 4-vuotiaana.
lukupääksi todetut ovat tänä päivänä ja ovatko menestyneet?
Jos on halua opiskella koulun jälkeen 4h opittuja asioita niin kyllä se heikompikin lukupää kehittyy hyväksi.
Huonot tavat ja koulun pitäminen itsestäänselvyytenä on haitaksi monille.
Olisi hienoa, jos vanhemmat osaisivat kasvattaa lapsilleen itsekuria ja käytöstapoja.
Opin lukemaan 4-vuotiaana, jolloin osasin myös mm. kaunokirjoitusta.
Kouluun menin 6-vuotiaana. Koulu aina helppoa, samaten yliopisto-opinnot.
Nykyään tienaan hyvin yrittäjänä.
Omista lapsistani esikoinen on samanlainen varhainen neropatti, kuopus ei. Silti odotan kuopukselta varsinaista koulumenestystä. Hän on vähän sellainen kynttilän kätkijä, piilonero. Päihittää nykyään aina satunnaisesti tämän vanhemman lapseni mennen tullen asioissa, joita ei näennäisesti edes opettele.
aloittivat koulun 6-vuotiaana ja 17-vuotiaana ylipiston. ei mitään ideaa, paljon tulevat tienaamaan tulevaisuudessa.
Meillä teini yläasteella eikä tunnu koskaan lukevan kokeisiin. On vahvasti sitä mieltä, että tunnilla kuuntelu ja mukana olo riittää saamaan kokeista 9-10. Katsotaan miten lukiossa käy.
parhaiten huolelliset ja kärsivälliset. Älykkyyden ei todellakaan tarvitse olla kummoisen hyvä, vaikka oppisikin lukemaan 3-vuotiaana ja osaisi laskea murtoluvuilla jo tokalla luokalla. Tuohon riittää kinnostus ja kärsivällisyys miettiä asioita.
Mun rauhallinen ja tunnollinen esikoinen sai kelvollisia numeroita koko ala-asteen, kuutosen keskiarvo oli suunnileen 9. Silti tämä kuopus, 9v., joka vetelee matikasta aika ajoin seiskoja ja pilaa yllin kokeet ymmärätämällä kysymykset väärin, on selvästi älykkäämpi ja luovempi ajattelija. Kunhan hänet saadaan ymmärtämään tietyt lainalaisuudet ja opiskelukäytännöt - sekä tekemään tehtävät vähän huolellisemmin - hänellä on mahdollisuuksia akateemisesti vaikka mihin.
jossain 2v tienoilla tuli aika selväksi, että lapset tulevat menestymään koulussa aika helposti. Keskittymiskyky oli ehkä selkein merkki, lisäksi uteliaisuus ja pitkäpinnaisuus.