Lue keskustelun säännöt.
Ketkä yliopistossa on tyhmimpiä? Eli
07.10.2011 |
mihin tiedekuntaan/suuntaukseen on helpointa päästä ja mistä saa helpoimmin paperit ulos?
Kommentit (80)
Eiköhän se voida jo hyväksyä, että kauppatieteellisessä opiskelu on helpointa. On täysin tavanomaista, että opiskelijat tulevat tentteihin lukematta ja pääsevät silti kirkkaasti läpi. Markkinointi on helpoin aine. Siksi myös suosituin, joskin valintatilastoja lukiessa kannattaa muistaa, etteivät kaikki hakeneet koskaan edes tule paikanpäälle kokeeseen.
Henkilökohtaisesti olen usein järkyttynyt luokanopettajiksi valmistuvien suoraan sanottuna tyhmyydestä.
Se, joka moitti "äidinkieltä", ei kokemukseni perusteella voi itse olla akateeminen, sillä jokainen korkeakouluopiskelija joutuu suorittamaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, menetelmäopintoina ja tutkielman kypsyyskokeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Huippualojen" opiskelijat muutenkin yllättää usein negatiivisesti. Kai odotukset on korkealla hypetyksensä takia...
Yksinkertaisin väki luki kauppa"tieteitä", älykkäät sitten humanistisessa tdk:ssa, filosofiaa opiskelemassa tms.
Humanistiselle alalle vaikein päästä, luonnontieteisiin kävellään sisään pikällä matikalla.
löytyy kyllä sellasia mihin on hemmetin vaikea päästä, esim logopedia. Joten en sanoisi. :D
logopedia on hyvä esimerkki oppiaineesta, johon on vaikea päästä sisään, mutta helppo päästä ulos
matematiikka on hyvä esimerkki oppiaineesta, johon on helppo päästä sisään, mutta vaikea päästä ulos vaikka miten tekisi töitä sen eteen. (pl. opettajalinja)
Että yksinkertaisimmat tyypit lukivat kauppatieteitä, erityisesti markkinointia. Fiksuja tyyppejä oli kaikkialla, parhaat sielunkumppanit löysin tietotekniikan ja filosofian opiskelijoista.
Itse opiskelin historiaa ja minusta oman oppiaineeni opiskelijoille oli aina uskomaton pätemisen tarve kaikessa, lähtien ihan tavallisesta jutustelusta. Kuppikuntaisia myös kuin mitkä. Ei siis antanut älykästä vaikutelmaa, vaikka itse pääainettani rakastinkin ja rakastan edelleen.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2013 klo 21:34"]
Mutta isoimmalla prosentilla valmistuu lääkiksestä. Siellä opiskellaan kuin ala-asteella eli se ei ole ns akateemista opiskelua vaan tukiopetus jne kuuluu kuvaan ja kaikki valmistuu.
[/quote]
Varmaan sekin vaikuttaa että kaikki saavat heti töitä, ja työskentelevät valmiiden lääkäreiden kanssa samoissa paikoissa. Eivät suinkaan lähikaupan kassalla tai baarissa.
Opiskelen aivan muuta alaa, enkä ole yhdessäkään työpaikassani tavannut ainoatakaan "oman alan ihmistä". Ei voi puhua kovin suuresta yhteenkuuluvuuden tunteesta yliopistolla eikä töissä. Kukaan ei huomaa jos jään huomenna pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on tyhmimpiä,kun ainakin hoitotiedettä opiskelemaan pääsyn edellytys on sairaanhoitajan tutkinto.
(sairaanhoitajathan ovat av:n tutkimusten mukaan älykkyydeltään ameeban tasolla,tai jopa vähän alle).
Myös töitä sai tehdä per opintoviikko paljon enemmän kuin jotkut muut - oma vertailukohtani oli kauppatieteitä lukenut kämppis, jolla kaikki kurssit olivat viiden ov:n laajuisia. Kuitenkin hän näytti tekevän niiden eteen vähemmän töitä kuin mitä meiltä vaadittiin yhden opintoviikon eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lastentarhanopettajiksi opiskelevia, "leikkaa, liimaa, askartele" -linjalaisia.
Lukiossa tyhminä pidettiin niitä, jotka luki useita (yli neljää) kieliä.
askarrellut koskaan. Lienee sitten erilaisia noissakin opinahjoissa.
Yksi kaveri parhaillaan ÅA:lla opiskelemassa LTO:ksi ja kertoi, että meinasi hermo mennä, kun lauloivat askartelivat koko viikon. Sama pätee kuulemma opettajakoulutukseen samassa yliopistossa. Vaikea päästä sisään ellei satu olemaan musikaalinen, hiljainen, kympin tyttö (ristiriipuksesta saa plussaa). Koulussa opiskelu sitten on lasten leikkiä.
on tyhmimpiä,kun ainakin hoitotiedettä opiskelemaan pääsyn edellytys on sairaanhoitajan tutkinto.
(sairaanhoitajathan ovat av:n tutkimusten mukaan älykkyydeltään ameeban tasolla,tai jopa vähän alle).
Itseasiassa ei tartte olla sh. Lukiokaveri meni suoraan lukiosta lukemaan ko tiedettä. Ei hajuakaan miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suomeksi sisäänpääsyprosentti 8, ruotsiksi 48.
Jos katsoo sisäänpääsyprosentteja, <a href="http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/tilasto2011.pdf" alt="http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/tilasto2011.pdf">http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/tilasto2011.pdf</a>
ei noi "helpompien" sisäänpääsyn pääsykokeet ole mitään läpihuutojuttuja. Omassa aineessa sisäänpääsy oli muutama vuosi sitten n. 30%. Sitä varten piti kuitenkin tankata kirjoja, joiden tietoihin ei saa mitään pohjaa vaikkapa lukiossa.
löytyy kyllä sellasia mihin on hemmetin vaikea päästä, esim logopedia. Joten en sanoisi. :D
logopedia on hyvä esimerkki oppiaineesta, johon on vaikea päästä sisään, mutta helppo päästä ulos
matematiikka on hyvä esimerkki oppiaineesta, johon on helppo päästä sisään, mutta vaikea päästä ulos vaikka miten tekisi töitä sen eteen. (pl. opettajalinja)
No ei kyllä tasan ole helppo päästä logopediasta! :D Terveisin vierestä seuraillut toista alaa opiskellut. Hankala päästä sisään JA ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloin kun itse hain ja pääsin sitä opiskelemaan.
Itse opinnot taas olivat varmaan vaikeustasoltaan keskitasoa.
-humanisti
Siis sosiologia yms. ja nimenomaan yliopistossa. Mun kaikki blondeimmat kana tutut on lukemassa. En voi käsittää, kun kyseessä on kuitenkin ala, johon kohtuu vaikee päästä sisään. Ja kyse on ihan siis siideripissis muijista.
Myös kaupalliselle alalla aika paljon ääliöitä. Tätä olen tise opiskellut enkä pidä itseäni mitenkään superfiksuna.
Tosiaan on aloja joille vaikee päästä sisään, mutta "helppo" ulos. Tai vaatii siis vain ehkä perslihaksia. Mutta sit on aloja, kuten IT ala, johon helppo päästä sisään, mutta ulos pääseminen vaatii uusien asoiden oppimista ja laajojen teknillisten kokonaisuuksien sisäistämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta isoimmalla prosentilla valmistuu lääkiksestä. Siellä opiskellaan kuin ala-asteella eli se ei ole ns akateemista opiskelua vaan tukiopetus jne kuuluu kuvaan ja kaikki valmistuu.
Itse olen oikiksessa opiskellut ja pakko sanoa, että se on ainut korkeakoulujen aine, missä ei tarvitse älyä missään vaiheessa. Pelkkää ulkoaopettelua ja lukemista eli se vaatii paljon enemmä alapäätä kuin yläpäätä, että jaksaa istua ja lukea. Humanisteissa paljon samaa, kaupallisella puolella esim kansis, laskenta jne vaatii aina monipuolista osaamista ja älyä. Vastenmielisimmät ihmiset lääkiksessä ja psykan lukijoista löytyy kyllä todellisia höyrypäitä :D
ja oman kokemukseni mukaan ei todellakaan pärjää ulkoa opettelulla. Millä humanistisilla aloilla näin (muka) on? Ei millään pahalla, mutta olen aidosti yllättynyt tästä mielipiteestä.
Eivät humanistiset alat tietysti mitään rakettitiedettä ole, mutta sivuaineena opiskelemani kansantaloustiedekään ei ainakaan sitä ollut.
Itse olen oikiksessa opiskellut ja pakko sanoa, että se on ainut korkeakoulujen aine, missä ei tarvitse älyä missään vaiheessa. Pelkkää ulkoaopettelua ja lukemista eli se vaatii paljon enemmä alapäätä kuin yläpäätä, että jaksaa istua ja lukea. Humanisteissa paljon samaa, kaupallisella puolella esim kansis, laskenta jne vaatii aina monipuolista osaamista ja älyä. Vastenmielisimmät ihmiset lääkiksessä ja psykan lukijoista löytyy kyllä todellisia höyrypäitä :D
On oikeastaan alkaa vertailemaan, ketkä ovat tyhmimpiä tai älykkäimpiä, koska eri aloilla vaaditaan erilaista älykkyyttä. Mieheni on lukenut fysiikkaa ja matikkaa yliopistossa, on älykäs ja hyvä näissä tieteissä, mutta voi olla uskomattoman typerä jossain kasvatustieteisiin kuuluvan ongelman edessä. Ei välttämättä kykene tulkitsemaan nopeasti muuttuvia tilanteita ja perustamaan päätöstä nopeasti teoriaan pohjaten. Toisaalta itse kasvatustieteitä lukeneena, en todellakaan olisi riittävät älykäs matemaattisesti selvitäkseni sen puolen opinnoista.
Se on kyllä pakko todeta, että kasvatustieteissä ja okl:ssä erityisesti, opiskelijat ovat kovin erilaisia kuin muissa tieteissä. Paljon maanläheisempiä ja eivät todellakaan niin kirja- tai tiedekeskeisiä. Se oli minulle jonkinlainen järkytys, koska tottakai kuvittelin paljon yliopisto-opiskelijoiden parissa pyörineenä, löytäväni okl:stä tiedosta kiinnostuneita ihmisiä. Kaikkea muuta.
MUTTA. Kauppatieteilijät ovat kylmiä (=tyhmiä). Matemaattisia tieteitä opiskelevat sosiaalisesti lahjattomia ja kiinnostukseltaan spesifejä. Humanistit hieman outoja. Informaatiotieteilijät vasta ovatkin sosiaalisesti lahjattomia. Liikuntatieteellisestä valmistuneet kiinnostuneet tieteistä hyvin kapealta saralta. Kasvatustieteilijät käytäntöön orientoituneita hömppiä. Yhteiskuntatieteilijöistä ja biologiaa ja maantietoa opiskelleistä en löydä hirveästi moitittavaa. Ehkä ne sitten on vain normaaleja.
Monet tekniset alat on tosi helppoja päästä sisään, suoraan papereilla pääsee ja pisterajat tosi alhaisia humanistis-yhteiskuntatieteellis-lääkis-oikis-linjaan verrattuna.
Mutta sen verran tunnen teekkareita, että tiedän etteivät nuo opinnot todellakaan ole helppoja. Laajoja kokonaisuuksia, raakaa työtä, laskurutiinia ja tenteissä usein 50% läpipääsyraja pisteissä. Pahimmillaan tosi kovaa runttaamista esim. materiaalitekniikan opinnot.
Eli ei se sisäänpääsy oikeastaan paljon mistään kerro.
Miten joku pseudotalous, kuten osakekurssit toimisivat yhden tieteenalan mittarina? Todellinen talous on sitä yritysten kykyä saada kassavirtaa ja tulosta kilpailluissa olosuhteissa. Tilinpäätöstä voi kuka tahansa käsitellä, mutta sen sisällön aikaansaaminen on sitä varsinaista työtä. Ei pelkästään lukujen kirjoittaminen, vaan oikean kassavirran aikaansaaminen ylipäätään ja sitten vielä oikeanmerkkisenä.