Ketkä yliopistossa on tyhmimpiä? Eli

on ihan tavallisia, eivätkä oikein eroa mitenkään toisistaan älykkyydeltään. Ainoa vain, että tietävät sitten tietystä alasta paljon keskimääräistä enemmän, mutta se nyt pätee mihin tahansa ammattiin, johon on perehtynyt 4-5 vuotta tosissaan.



Helpointa on kai päästä johonkin ranskan, venäjän ym. harvinaisten kielten opintoihin, ja niistä pitäisi normaaliälyisen, mutta ahkeran, selvitä uloskin kunhan vain noudattaa valmista ohjelmaa. Matemaattiset aineet ovat toinen vastaava, mutta vaatii toisaalta vahvempaa osaamista alusta asti tai vaihtoehtoisesti nopeaa asioiden omaksumiskykyä.

matemaattis-teknilliset alat, mutta samalla niistä valmistuminen on keskinmääräistä vaikeampaa. Ei tosiaan mikään läpihuutojuttu ja vaatii oikeasti osaamista. Sitten taas jonnekin kasvatustieteelliseen on taas vaikea päästä, mutta sehän on ihan diipadaapaa, josta pääsee ulos pienellä työllä ja älyllä.



Hallintotieteet taitaa olla tuosta välistä: helppo päästä ja helppo päästä ulos.



Itse olen opiskellut yliopistossa kaksi tutkintoa ja nämä havainnot perustuvat myös osittain omaan kokemukseen. Toinen tutkinto on matemaattinen ja toinen kasvatustiede-sosiologia -linjalla. Ei voi ikinä verratakaan tasoltaan ja vaativuudeltaan.

helppo päästä ja helppo suorittaa.

että menee opiskelemaan alaa, johon on suht helppo päästä sisälle. Onko sekään niin fiksua, jos kaksi, kolme, jopa neljä kertaa hakee lukemaan ainetta, johon on tosi vaikea päästä. Se "helppoa" ainetta lukemaan mennythän on jo fiksusti kandi siinä vaiheessa ja voi pyytää kesätöistään parempaa palkkaa.

lastentarhanopettajiksi opiskelevia, "leikkaa, liimaa, askartele" -linjalaisia.

Lukiossa tyhminä pidettiin niitä, jotka luki useita (yli neljää) kieliä.

askarrellut koskaan. Lienee sitten erilaisia noissakin opinahjoissa.

terv. opistotason aikoinaan suorittanut, joka yhä edelleen haaveilee yliopisto-opiskeluista.

varten pitää opiskella missäkin aineessa.



Itse kaksi maisteritutkintoa tehneenä ja neljässä tiedekunnassa opiskelleena voin oman kokemukseni pohjalta sanoa, että markkinointi on semmoista pelletiedettä, josta ainakin saa paperinsa helpolla. Ongelmana onkin sitten sisäänpääsy. Tänä vuonna Treen yo:oon pääsi 3 % markkinointiin ensisijaisesti hakeneista.

Eiköhän se tyhmyys ilmene enemmänkin yksilössä, kuin ihmisessä.

No eiköhän se ole kasvatus"tieteellinen" (tai "käyttäytymistieteellinen" nykyisin). Mutta missä yliopistossa voi opiskella äidinkieltä?

löytyy kyllä sellasia mihin on hemmetin vaikea päästä, esim logopedia. Joten en sanoisi. :D

Logopedia on käyttäytymistieteellisessä..

No eiköhän se ole kasvatus"tieteellinen" (tai "käyttäytymistieteellinen" nykyisin). Mutta missä yliopistossa voi opiskella äidinkieltä?

Äikänmaikaksi voi opiskella (suomen kieli+kotimainen kirjallisuus). Suomen kielen opinnot painottuu kuitenkin kielentutkimukseen, joten sen lukeminen ei ole sama asia kuin äikkä joskus lukiossa tai pk:ssa. Yliopistossa ei siis ole "äidinkielen" opintoja.

löytyy kyllä sellasia mihin on hemmetin vaikea päästä, esim logopedia. Joten en sanoisi. :D

Logopedia on käyttäytymistieteellisessä..

Esim. Tampereella oli humanistisessa ja tutkinto jonka sieltä saa käteen, on filosofian maisteri. Nykyäänhän Trellä tosin ei ole enää tiedekuntia.

Ei se tiedekunta tosiaankaan kaikkea ratkaise. Eri oppiaineet on eri yliopistoissa vähän eri tiedekunnissa. Ja eri oppiaineisiin sisään pääseminenkin vaihtelee eri yliopistoissa.

T. Tampereen logopedi

No eiköhän se ole kasvatus"tieteellinen" (tai "käyttäytymistieteellinen" nykyisin). Mutta missä yliopistossa voi opiskella äidinkieltä?

Pöhköimmät opiskelijat ovat sellaisia, jotka tietävät vain oman aineensa jutut ja paukuttelevat henkseleitään. Eli ovat ihmisinä kapeakatseisia. Mutta eiköhän sellaisia ole vähän siellä sun täällä.

Itseä kylllä epäilyttää esim. Lapin yliopisto, johon on helppo päästä sisään. Humanistisessa on myös mielestäni melkoisia diipadaapa-aineita, kuten folkloristiikka tai kansatiede.

Tuo kysymys on hankala, koska itse näkisin, että kaikissa noissa pöljissäkin aineissa voi olla a) joku jonka intohimo kyseinen aine on b) sellainen henkilö, joka valitsee fiksun aineyhdistelmän ja kehittää fiksuuttaan

No eiköhän se ole kasvatus"tieteellinen" (tai "käyttäytymistieteellinen" nykyisin). Mutta missä yliopistossa voi opiskella äidinkieltä?

Äläpäs mollaa käyttäytymistieteitä. Myös psykologia on osa sitä, ja se ei todellakaan ole niitä helpoimpia.

ne fiksut ja pöljät. Ja joku kognitiivisesti älykäs voi olla muilta ominaisuuksiltaan aika surkeasti alimittainen. Suurin osa meistä ihmisistä on ihan keskivertoja ja pärjäämme elämässä ja opinnoissa ihan hyvin. Pelkkä äly kun ei riitä menestystekijäksi. Ja mitä se menestys nyt edes on?



Joka alalla on neronsa ja rautaiset ammattilaisensa, joilla riittää säkenöivää älyä, myös niillä turhaan diipadaapaksi haukutuilla aloilla. Minusta on aika naurettavaa edes kuvitella, että ihmisten älykkyys nyt selviäisi alavalinnan perusteella ja sillä tapaa voisi leimata koko ammattikunta tietyn "älyiseksi".

toki opiskeluala ei kerro paljoakaan ihmisen älykkyydestä, joka puolelle kun mahtuu monta sorttia. Mua kyllä hieman ihmetytti ajatus siitä että humanistisella puolella pääsee helpolla. Esim filosofia ei todellakaan tuolla tasolla ole mikään läpiheittojuttu. Matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan on helppo päässä, jos on matemaattisesti vähänkään lahjakas, mutta niistä valmistuminen onkin hieman kovemman työn takana ;)



Ehkäpä sitä kannattaisi ajatella niin että ihmiset niin fiksut kuin vähemmän fiksut hakeutuvat niille aloille mitkä itseöön kiinnostavat ja noilla aloila esille nousevatkin esiin nämö fiksuimmat tapaukset.

Jos katsoo sisäänpääsyprosentteja, http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/tilasto2011.pdf

ei noi "helpompien" sisäänpääsyn pääsykokeet ole mitään läpihuutojuttuja. Omassa aineessa sisäänpääsy oli muutama vuosi sitten n. 30%. Sitä varten piti kuitenkin tankata kirjoja, joiden tietoihin ei saa mitään pohjaa vaikkapa lukiossa.

mutta silloin kun hain yliopistoon olivat uskontotiede, folkloristiikka ja venäjä vaihtoehto b eli jos ei päässyt minnekään muualle niin niitä sitten opiskeltiin se vuosi kun valmistauduttiin uusiin pääskokeisiin.

helpointa päästä ja teatterikorkeaan vaikeinta. Että siltä pohjalta voidaan tehdä älykkyysvertailut...



Josko tulemme lopputulemaan, että sisäänpääsyprosentin mukaan vertailujen tekeminen on hölmöläisten hommaa! Ei siitä, kaikki tuntemani näyttelijät ovat aika fiksuja tyyppejä, ja diplomi-insinööreissä on myös aika kehittymättömiä persoonia fiksujen joukossa. Miten sitä älykkyyttä nyt sitten mitataankin.