Lue keskustelun säännöt.
Ketkä yliopistossa on tyhmimpiä? Eli
07.10.2011 |
mihin tiedekuntaan/suuntaukseen on helpointa päästä ja mistä saa helpoimmin paperit ulos?
Kommentit (80)
Fysiikka, matematiikka, kemia. Näistä taas papereiden saaminen on hankalampaa, sillä niissä pitää oikeasti osata.
Äidinkielestä kai yleisesti pääsee helpoimmalla.
Käsittääkseni kaikki kieltenopiskelijat opiskelevat jonkun äidinkieltä, kannattanee siis hiukan tarkentaa, mistä puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilastotieteisiin sisään, mutta väittäisin että myös sitä kautta papereiden ulossaanti vaatisi helkutisti enemmän töitä kuin muissa oppiaineissa.
Alkutilanteessa kasvatustieteilijät voivat olla ihan yhtä fiksuja kuin muutkin, mutta muutama vuosi sitä liirumlaarumia kyllä tyhmentää fiksuimmatkin. Jotkut alkavat jopa uskoa opiskelevansa jotain 'tiedettä' ja meuhkaavat alansa 'merkityksellisyydestä'. Huhhuh.
Yksinkertaisin väki luki kauppa"tieteitä", älykkäät sitten humanistisessa tdk:ssa, filosofiaa opiskelemassa tms.
Humanistiselle alalle vaikein päästä, luonnontieteisiin kävellään sisään pikällä matikalla.
äidinkieli on varmasti helpointa. Sitähän kaikki osaa jo valmiiksi! Mitä harjoittelemista siinä on? Kannattaisi enemmin opiskella vaikka B1-kieltä, niin olisi vähän haastetta, sitä kun on osannut vasta yläasteelta asti.
Sanoisin, että B1-maisterit on parempia kuin äikänmaisterit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidinkieli on varmasti helpointa. Sitähän kaikki osaa jo valmiiksi! Mitä harjoittelemista siinä on? Kannattaisi enemmin opiskella vaikka B1-kieltä, niin olisi vähän haastetta, sitä kun on osannut vasta yläasteelta asti.
Sanoisin, että B1-maisterit on parempia kuin äikänmaisterit.
Et taida paljon tietää yliopisto-opiskelusta tai tieteestä. Ensinnäkään, kuten tässä ketjussa on jo muutaman kerran huomautettu, Suomen yliopistoissa ei voi opiskella äidinkieli-nimistä ainetta. Toiseksi, suomen opinnoissa ei opetella puhumaan tai kirjoittamaan kieltä, vaan lähestytään sitä tieteellisestä näkökulmasta. Suomen kielen erityisaloja ovat esim. keskusteluanalyysi, kognitiivinen kielitiede, sosiolingvistiikka, kielihistoria ja tekstianalyysi.
Ei oikeasti kannata heittää jotain arvioita alasta, josta ei tiedä mitään.
Sinne oli hirveän vaikea päästä ja opiskelukin on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidinkieli on varmasti helpointa. Sitähän kaikki osaa jo valmiiksi! Mitä harjoittelemista siinä on? Kannattaisi enemmin opiskella vaikka B1-kieltä, niin olisi vähän haastetta, sitä kun on osannut vasta yläasteelta asti.
Sanoisin, että B1-maisterit on parempia kuin äikänmaisterit.
Yleisin stereotypia mikä liitetään suomen kielen opintoihin, on juuri tuo, että opinnot olisivat samanlaisia kuin lukiossa tai peruskoulussa. Suomen opinnoissa kyllä oletetaan, että lukion asiat on tuttuja mutta siinä missä lukio-opetus tähtää ylioppilaskirjoituksiin ja on sen vuoksi erilaisten sääntöjen ja normien läpikäymistä, sitä taas yliopisto-opinnot eivät ole.
Suomen opiskelijat eivät käy kursseja, joilla opetellaan pilkkusääntöjä tai ylipäätään näkökulman suomen kieleen ei ole normatiivinen vaan, kuten edellä jo mainittu, näkökulma tulee kielentutkimuksesta.
Yksinkertaisin väki luki kauppa"tieteitä", älykkäät sitten humanistisessa tdk:ssa, filosofiaa opiskelemassa tms.
Humanistiselle alalle vaikein päästä, luonnontieteisiin kävellään sisään pikällä matikalla.
Tyhmäkin pärjää siellä ja saa tutkinnon helposti valmiiksi ja pääsee hyville palkoille! On itse koettu. 6:n lyhyellä matikalla ja 7,2 lukion päästötodistuksen keskiarvolla sisään kauppatieteelliseen ja ulos maisterina 4,5 vuodessa. Nyt hyvinpalkatussa siistissä ja stressaamattomassa sisätyössä johtavassa asemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On oikeastaan alkaa vertailemaan, ketkä ovat tyhmimpiä tai älykkäimpiä, koska eri aloilla vaaditaan erilaista älykkyyttä. Mieheni on lukenut fysiikkaa ja matikkaa yliopistossa, on älykäs ja hyvä näissä tieteissä, mutta voi olla uskomattoman typerä jossain kasvatustieteisiin kuuluvan ongelman edessä. Ei välttämättä kykene tulkitsemaan nopeasti muuttuvia tilanteita ja perustamaan päätöstä nopeasti teoriaan pohjaten. Toisaalta itse kasvatustieteitä lukeneena, en todellakaan olisi riittävät älykäs matemaattisesti selvitäkseni sen puolen opinnoista.
Se on kyllä pakko todeta, että kasvatustieteissä ja okl:ssä erityisesti, opiskelijat ovat kovin erilaisia kuin muissa tieteissä. Paljon maanläheisempiä ja eivät todellakaan niin kirja- tai tiedekeskeisiä. Se oli minulle jonkinlainen järkytys, koska tottakai kuvittelin paljon yliopisto-opiskelijoiden parissa pyörineenä, löytäväni okl:stä tiedosta kiinnostuneita ihmisiä. Kaikkea muuta.
MUTTA. Kauppatieteilijät ovat kylmiä (=tyhmiä). Matemaattisia tieteitä opiskelevat sosiaalisesti lahjattomia ja kiinnostukseltaan spesifejä. Humanistit hieman outoja. Informaatiotieteilijät vasta ovatkin sosiaalisesti lahjattomia. Liikuntatieteellisestä valmistuneet kiinnostuneet tieteistä hyvin kapealta saralta. Kasvatustieteilijät käytäntöön orientoituneita hömppiä. Yhteiskuntatieteilijöistä ja biologiaa ja maantietoa opiskelleistä en löydä hirveästi moitittavaa. Ehkä ne sitten on vain normaaleja.
No kylläpäs siellä kasvatustieteissä ja okl:ssa ollaan niin maanläheisiä, kun surutta haukutaan fiksumpia tyhmiksi ja kylmiksi. Kasvatustiedehän ei edes mitään tiedettä ole.
Monet tekniset alat on tosi helppoja päästä sisään, suoraan papereilla pääsee ja pisterajat tosi alhaisia humanistis-yhteiskuntatieteellis-lääkis-oikis-linjaan verrattuna.
Mutta sen verran tunnen teekkareita, että tiedän etteivät nuo opinnot todellakaan ole helppoja. Laajoja kokonaisuuksia, raakaa työtä, laskurutiinia ja tenteissä usein 50% läpipääsyraja pisteissä. Pahimmillaan tosi kovaa runttaamista esim. materiaalitekniikan opinnot.
Eli ei se sisäänpääsy oikeastaan paljon mistään kerro.
Sisäänpääsy vaati todella hyvän matematiikan osaamisen. Itse hain varalta matemaattis- luonnontieteelliseen samalla kuin teknilliseen. Matemaattis- luonnontieteelliseen minulla pisteet riitti tietojenkäsittelyoppiinkin, jolle oli silloin korkeimmat pisterajat. Teknilliseen ylitin juuri ja juuri määritellyt pisterajat haluamaani, mutta en olisi päässyt sisään kaikille opintosuunnille. Teknillisessä opiskelukaan ei ollut helppoa, ensin fysiikat, sitten vaativammat matikat matriiseineen ja integrointeineen. Pidin matemaattisista aineista, joten mielenkiinto riitti opintojen aikana ja edelleen lasken paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustiedehän ei edes mitään tiedettä ole.
Yksi aivan muun alan ihminen. Satun arvostamaan kasvatustieteen aika korkealle ja kyllä lastemme opettajat voittavat monet työelämässä kohtaamani korkeakoulutetut, jos arvioin heidän ammatillista kykyä vaativiin tehtäviinsä.
Parhaiten aihetta kuvaa mitkä yliopistojen yksiköt Suomessa on valittu joskus huippuyksiköiksi ja toisaalta alan aikaansaama tulos. Kotimaiset kasvatustieteet käytännössä mitataan kansainvälisesti pisa-tutkimuksissa maailman kärkeen.
kun tätäkin ketjua lukee. Kyllä näyttää Suomessa olevan pilvin pimein ihmisiä, jotka kuvittelee olevansa toisia parempia. Siis jos yliopistoissakaan ei nähdä olevan kuin toinen toistaan tyhmempiä kanoja ja tukiopetettuja lääkäreitä (?), niin miten sitten voisi hyväksyä oikeasti pienen ihmisen?
Tässä yhteenveto tästä ketjusta:
Lääkärit on tyhmiä, humanistit on tyhmiä, oikeustieteen lukijat ihan täysidiootteja jotka vaan opettelee juttuja ulkoa, kauppatieteellisen opiskelijoilla ei juurikaan aivotoimintaa jne.
Siis OIKEESTI, miten joku voi olla näin katkera?
Tuntuu, että tällaisen ihmisen mielestä maailmassa on jotain kaksi älykästä ihmistä, joista toinen on varmaan joku Stephen Hawking ja se toinen ei vielä ole syntynyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varten pitää opiskella missäkin aineessa.
Itse kaksi maisteritutkintoa tehneenä ja neljässä tiedekunnassa opiskelleena voin oman kokemukseni pohjalta sanoa, että markkinointi on semmoista pelletiedettä, josta ainakin saa paperinsa helpolla. Ongelmana onkin sitten sisäänpääsy. Tänä vuonna Treen yo:oon pääsi 3 % markkinointiin ensisijaisesti hakeneista.
koko taloustieteen tiedekunta on pelletiedettä. tutkittu on että kissa, simpanssi, tai koira osaa sijoittaa paremmin kuin alan ihminen.
kun tätäkin ketjua lukee. Kyllä näyttää Suomessa olevan pilvin pimein ihmisiä, jotka kuvittelee olevansa toisia parempia. Siis jos yliopistoissakaan ei nähdä olevan kuin toinen toistaan tyhmempiä kanoja ja tukiopetettuja lääkäreitä (?), niin miten sitten voisi hyväksyä oikeasti pienen ihmisen?
Tässä yhteenveto tästä ketjusta:
Lääkärit on tyhmiä, humanistit on tyhmiä, oikeustieteen lukijat ihan täysidiootteja jotka vaan opettelee juttuja ulkoa, kauppatieteellisen opiskelijoilla ei juurikaan aivotoimintaa jne.
Siis OIKEESTI, miten joku voi olla näin katkera?
Tuntuu, että tällaisen ihmisen mielestä maailmassa on jotain kaksi älykästä ihmistä, joista toinen on varmaan joku Stephen Hawking ja se toinen ei vielä ole syntynyt...
jep, kaikki alat ovat ylityhmille ja ylihelppoja ja pelleille.
vaikka todellisuudessa lähes puolet keskeyttää koska opiskelu on raskasta ja vaativaa
Kasvatustiedehän ei edes mitään tiedettä ole.
Yksi aivan muun alan ihminen. Satun arvostamaan kasvatustieteen aika korkealle ja kyllä lastemme opettajat voittavat monet työelämässä kohtaamani korkeakoulutetut, jos arvioin heidän ammatillista kykyä vaativiin tehtäviinsä.
Parhaiten aihetta kuvaa mitkä yliopistojen yksiköt Suomessa on valittu joskus huippuyksiköiksi ja toisaalta alan aikaansaama tulos. Kotimaiset kasvatustieteet käytännössä mitataan kansainvälisesti pisa-tutkimuksissa maailman kärkeen.
kasvatustiedekin on, kuten yhteiskuntatieteet ym. mututieteet.
On oikeastaan alkaa vertailemaan, ketkä ovat tyhmimpiä tai älykkäimpiä, koska eri aloilla vaaditaan erilaista älykkyyttä. Mieheni on lukenut fysiikkaa ja matikkaa yliopistossa, on älykäs ja hyvä näissä tieteissä, mutta voi olla uskomattoman typerä jossain kasvatustieteisiin kuuluvan ongelman edessä. Ei välttämättä kykene tulkitsemaan nopeasti muuttuvia tilanteita ja perustamaan päätöstä nopeasti teoriaan pohjaten. Toisaalta itse kasvatustieteitä lukeneena, en todellakaan olisi riittävät älykäs matemaattisesti selvitäkseni sen puolen opinnoista.
Se on kyllä pakko todeta, että kasvatustieteissä ja okl:ssä erityisesti, opiskelijat ovat kovin erilaisia kuin muissa tieteissä. Paljon maanläheisempiä ja eivät todellakaan niin kirja- tai tiedekeskeisiä. Se oli minulle jonkinlainen järkytys, koska tottakai kuvittelin paljon yliopisto-opiskelijoiden parissa pyörineenä, löytäväni okl:stä tiedosta kiinnostuneita ihmisiä. Kaikkea muuta.
MUTTA. Kauppatieteilijät ovat kylmiä (=tyhmiä). Matemaattisia tieteitä opiskelevat sosiaalisesti lahjattomia ja kiinnostukseltaan spesifejä. Humanistit hieman outoja. Informaatiotieteilijät vasta ovatkin sosiaalisesti lahjattomia. Liikuntatieteellisestä valmistuneet kiinnostuneet tieteistä hyvin kapealta saralta. Kasvatustieteilijät käytäntöön orientoituneita hömppiä. Yhteiskuntatieteilijöistä ja biologiaa ja maantietoa opiskelleistä en löydä hirveästi moitittavaa. Ehkä ne sitten on vain normaaleja.
heh. jollet ole väsynyt,niin tämä kirjoitus kuulostaa kyllä t.ampion kirjoittamalta. en usko alkuunkaan että yliopistossa opiskelleen kirjoittama.
Ongelmana onkin sitten sisäänpääsy. Tänä vuonna Treen yo:oon pääsi 3 % markkinointiin ensisijaisesti hakeneista.
silloin kun itse hain ja pääsin sitä opiskelemaan.
Itse opinnot taas olivat varmaan vaikeustasoltaan keskitasoa.
-humanisti
Noin arvioin minäkin. sivuaineita muutamassa muussa tiedekunnassa tehneenä.
ja sitten ne, minne pääsee helpommin. AIka harva nyt oikeasti varmaankaan hakee jonnekin, minne ei oikeasti halua vain siksi, että jonnekin on päästävä tappamaan aikaa. Nykyisin opintotukiajat ovat sen verran tiukat, että harva varmaan haluaa tuhlata kuukausitukeaan turhiin opintoihin?