Lue keskustelun säännöt.
Voi hemmetti noita päälle kolmevitosia lapsettomia kavereita!
06.10.2011 |
Mä alan jo pikkuhiljaa olla sitä mieltä, että lapseton lähes nelikymppinen ihminen on lähes poikkeuksetta helvetin itsekäs ja lapsellinen!
Kaveri laittoi viestiä, että hänen kaverinsa perui jonkun keikalle menon, joten lähdenkö mukaan. No sattuu olemaan muita suunnitelmia, joten vastasin kieltävästi. Tähän sain pitkän kitinän, että mä en nykyään kuulemma lähde koskaan mihinkään jne. Samaisen kaverin synttäreille olen kyllä menossa ensi kuussa, välihuomautuksena. Sitten valitettiin vielä lisää, että en lähde edes helmikuussa hänen järkkäämää naisten viikonloppua viettämään. Sattuu vaan olemaan lasten loma samaan aikaan ja omia reissuja sovittu... Tähän vastas oli se, että hänellä ei ole enää ystäviä täällä, plaah.
Eikä tämä ole ainoa kavereistani, joka tuntuu olevan hemmetin itsekeskeinen! Ja jokainen näistä ovat lapsettomia. Liekö tämän aiheuttaa se, että koko maailma pyörii oman navan ympärillä, eikä tajuta että muilla on muutakin elämää ja muitakin rahanmenoreikiä kuin jotkut pippalot. Ja pippaloissa ei ole mitään pahaa, mutta en mä ihan oikeasti repeä, enkä edes jaksa revetä jokaiseen!
Kommentit (71)
täällä väitetään provoiksi? Minusta on ymmärrettävää, että kukaan ei pääse joka paikkaan mihin joku sattuu pyytämään ja minusta on törkeää ruveta sitten väittämään, että en olisi ystävä, kun en juuri niihin kekkereihin ole lähdössä, mihin ystävä pyyttää. Ei ole edes totta, että en lähtisi mihinkään, olenhan osallistumassa hänen syntymäpäivilleenkin! Ja ei tätä ongelmaa ole sellaisten kavereiden kanssa, joilla itsellään on lapsia. t.ap
kitinää useilta kavereilta joilla ON LAPSIA. Joten taitaa olla yleisempää niin päin. lapseton
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos joku ei pääse ex tempore- juttuun mukaan. Ap:hän ois voinnut vastata samalla draama queen- otteella ja alkaa vinkua, että "mikäs varavaihtoehto minä olen. Mua pyydetään vasta sitten, kun muut ei pääse, vinku, vinku."
Minusta se ei ole lapseton/lapsellinen- kysymys vaan luonne- ja prioriteettikysymys. Jotkut ihmiset on sellaisia, että kuvittelevat, että kaikki pyörii heidän mukaansa ja toisaalta, jotkut ei vaan halua panostaa ystävyyssuhteisiinsa. On milloin mikäkin este ja ei ehdi, ei huvita.
Mulla kyllä pahimmat tapaukset on olleet lapsellisia, jotka kuvittelee, että koko maailma pyörii heidän taaperon päiväunien ja koululaisten harrastusten mukaan ja että pitäisi olla otettu ja kiitollinen, kun pääse heidän perheensä "turvaverkoksi" - lue: joudut ilmaiseksi kuskaamaan heidän lapsiaan sinne ja tänne ja he ei tietenkään koskaan voi jeesiä ketään mitenkään, kun heillä on niiiiin rankkaa ja kiireistä. Ja sitten kun kohteliaasti kieltäydyt turvaverkkotehtävistä, saat pyhän vihan niskaasi.
täällä väitetään provoiksi? Minusta on ymmärrettävää, että kukaan ei pääse joka paikkaan mihin joku sattuu pyytämään ja minusta on törkeää ruveta sitten väittämään, että en olisi ystävä, kun en juuri niihin kekkereihin ole lähdössä, mihin ystävä pyyttää. Ei ole edes totta, että en lähtisi mihinkään, olenhan osallistumassa hänen syntymäpäivilleenkin! Ja ei tätä ongelmaa ole sellaisten kavereiden kanssa, joilla itsellään on lapsia. t.ap
kitinää useilta kavereilta joilla ON LAPSIA. Joten taitaa olla yleisempää niin päin. lapseton
varmaan muuttuu, koska hän on raskaana.
t.ap
täällä väitetään provoiksi? Minusta on ymmärrettävää, että kukaan ei pääse joka paikkaan mihin joku sattuu pyytämään ja minusta on törkeää ruveta sitten väittämään, että en olisi ystävä, kun en juuri niihin kekkereihin ole lähdössä, mihin ystävä pyyttää. Ei ole edes totta, että en lähtisi mihinkään, olenhan osallistumassa hänen syntymäpäivilleenkin! Ja ei tätä ongelmaa ole sellaisten kavereiden kanssa, joilla itsellään on lapsia. t.ap
kitinää useilta kavereilta joilla ON LAPSIA. Joten taitaa olla yleisempää niin päin. lapseton
varmaan muuttuu, koska hän on raskaana. t.ap
olet ap oikeassa mielestänikin.. Lapsettomat kaverit nukkuvat puolillepäivin ja valivali sitä väsymystä!! ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä väitetään provoiksi? Minusta on ymmärrettävää, että kukaan ei pääse joka paikkaan mihin joku sattuu pyytämään ja minusta on törkeää ruveta sitten väittämään, että en olisi ystävä, kun en juuri niihin kekkereihin ole lähdössä, mihin ystävä pyyttää. Ei ole edes totta, että en lähtisi mihinkään, olenhan osallistumassa hänen syntymäpäivilleenkin! Ja ei tätä ongelmaa ole sellaisten kavereiden kanssa, joilla itsellään on lapsia. t.ap
kitinää useilta kavereilta joilla ON LAPSIA. Joten taitaa olla yleisempää niin päin. lapseton
varmaan muuttuu, koska hän on raskaana. t.ap
pitää ystävinään. Tää toinen tapaus myös vetäsee herneen nenukkiin jos ei juuri hänen kutsuaan noudata.
T.ap
olet ap oikeassa mielestänikin.. Lapsettomat kaverit nukkuvat puolillepäivin ja valivali sitä väsymystä!! ;)
iltamyöhällä, kun on pitänyt ensin nukkua päikkäirt. Ja ihmetellään miten kahden vauvan perheessä haluttaisiin vieraasta eroon jo klo 21...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AV:lla kaikki on musta-valkoista!
KAIKKI lapsettomat, KAIKKI lapselliset, huoh!
Itse olen 44v. ja kolmen äiti, jonka ystäväpiirissä monta lapsetonta. EI ongelmia, ihan asenne- ja ihmiskysymys. Kasvakaa aikuisiksi:)
AV:lla kaikki on musta-valkoista!
KAIKKI lapsettomat, KAIKKI lapselliset, huoh!Itse olen 44v. ja kolmen äiti, jonka ystäväpiirissä monta lapsetonta. EI ongelmia, ihan asenne- ja ihmiskysymys. Kasvakaa aikuisiksi:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olet ap oikeassa mielestänikin.. Lapsettomat kaverit nukkuvat puolillepäivin ja valivali sitä väsymystä!! ;)
olen hauska
kun perspektiivi siirtyy itsestä toisiin. Ainakin ensimmäisinä vuosina äiti (ja isä) joutuvat ottamaan lapsensa huomioon kaikessa ja ajattelemaan heidän parastaan kaikessa. Joskus voi pahimpina aikoina olla vaikea löytää aikaa edes suihkussa käyntiin! Ja sitten kun lapsia on useampi, on kiirettä aina vain enemmän.
Toki lapsiperheen vanhemmilla saa ja pitääkin olla omiakin menoja, mutta niiden järjestäminen on paljon vaikeampaa kyllä. Ja tosiaan, aina ei jaksa lähteä, vaikka mahdollisuus olisikin.
t. Kahden äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ei minun tutut koskaan olettaneet minun olevan valmis bilettämään lyhyellä varoitusajalla.
Olisiko kenties aika miettiä kaveripiirin vaihtoa. Nimittäin itse en koskaan tuollaiseen törmännyt lapsettomana.
i]Olen 38v lapseton ja en todellakaan oleta että joku lähtee mihinkään lyhyellä varoitusajalla. Mutta kun lapselliset kerran saavat vapaata, niin olettavat, että minun pitää olla välittömästi valmis biletykseen jne
Meillä on viikonloput varattuja taas jouluun saakka, joten ei ole mitään vapaata vaikka ei ole lapsia. Aivan turha syyllistää siitä että ei ole lapsia.
[/quote]
mulla ei enää ole ystäviä, joilla on lapsia. Olen tiedostamattani hakeutunut piireihin, joissa ihmiset ovat samassa elämäntilanteessa kuin minäkin ja pitkälti aikovat siinä myös pysyä. En tosin alunperinkään ole tullut kovin hyvin toimeen koti-ihmisten kanssa, sellaisten, jotka jo nuorena olivat "mamma-ainesta".
Eipähän tarvitse kuunnella kitinää vauva-arjesta ja miten mihinkään ei ikinä pääse. Minä ja ystävämme pääsemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla ei enää ole ystäviä, joilla on lapsia. Olen tiedostamattani hakeutunut piireihin, joissa ihmiset ovat samassa elämäntilanteessa kuin minäkin ja pitkälti aikovat siinä myös pysyä. En tosin alunperinkään ole tullut kovin hyvin toimeen koti-ihmisten kanssa, sellaisten, jotka jo nuorena olivat "mamma-ainesta".
Eipähän tarvitse kuunnella kitinää vauva-arjesta ja miten mihinkään ei ikinä pääse. Minä ja ystävämme pääsemme.
Ja lapsia on meilläkin, jotka emme ole mitään "mamma-ainesta" Kannattaisiko sinunkin ottaa laput pois silmiltä?
kun tapaamisten sopimisesta tuli sula mahdottomuus.
Ystävällä oli vuorotyö ja olisi tavannut mieluiten aina päivällä jossain kahvilassa tai kauppakeskuksessa. Minulla kotona 2 pientä lasta eikä kahvilassa istuskelu päiväuniaikaan oikein kiinnostanut. Yritin monesti ehdottaa jotain muuta aikaa ja paikkaa, mutta ei oikein onnistunut, lapsettomalla kun oli niin kiireinen elämä ja välillä piti pitää ihan vain lepopäiviä kun työssäkäynti (kaupantätinä) oli niin rankkaa :O
Lapsettomana kyllä ärsyttää, jos vain lapselliset ovat OIKEASTI väsyneitä.
Niin kuin tuolla jo sanottiin, lapsettomalla on eri tavalla rankkaa, ehkä siitä perheestä saa kuitenkin jotain voimaa arkeen, vaikka olisi väsynytkin, lapseton taas voi kokea, että nukkumattomuus vie viimeisetkin fyysiset ja henkiset voimat. Lapselliselle lapset on aina syy jaksaa, lapseton voi taas kokea eri tavalla elämän tarkoituksettomuutta jota nakertaa vielä elämän rankkuus. Yritäpä nyt sitten rinnastaa noita toisiinsa tai tehdä edes jotenkin vertailukelpoista.:)
Ja kyllä kaupassa työskennelleenä ärsyttää lukea tällainen kommentti, että vuorotyö ei olekaan raskasta verrattuna lapsiperheen elämään, murrrr vaan. Unirytmin sekoittaminen vie mehut, oli siihen syy mikä tahansa. Toisekseen kaupassa työskentelyssä on raskasta samalla tavoin kuin missä tahansa työssä, jossa ollaan ihmisten kanssa.
Itse en ole kyllä koskaan marissut lapsellisille ihmisille mistään, joskus vaan saan kuulla jotain kommentteja, kuinka
-minulla on niin huoletonta (ei ole samoja ongelmia mutta minulla taas on omani)
-sinkkuna tunnen kaikki menopaikat (en enää tunne)
-olen niin vapaa menemään miten tykkään
Lapsettomana kyllä ärsyttää, jos vain lapselliset ovat OIKEASTI väsyneitä. Niin kuin tuolla jo sanottiin, lapsettomalla on eri tavalla rankkaa, ehkä siitä perheestä saa kuitenkin jotain voimaa arkeen, vaikka olisi väsynytkin, lapseton taas voi kokea, että nukkumattomuus vie viimeisetkin fyysiset ja henkiset voimat. Lapselliselle lapset on aina syy jaksaa, lapseton voi taas kokea eri tavalla elämän tarkoituksettomuutta jota nakertaa vielä elämän rankkuus. Yritäpä nyt sitten rinnastaa noita toisiinsa tai tehdä edes jotenkin vertailukelpoista.:) Ja kyllä kaupassa työskennelleenä ärsyttää lukea tällainen kommentti, että vuorotyö ei olekaan raskasta verrattuna lapsiperheen elämään, murrrr vaan. Unirytmin sekoittaminen vie mehut, oli siihen syy mikä tahansa. Toisekseen kaupassa työskentelyssä on raskasta samalla tavoin kuin missä tahansa työssä, jossa ollaan ihmisten kanssa. Itse en ole kyllä koskaan marissut lapsellisille ihmisille mistään, joskus vaan saan kuulla jotain kommentteja, kuinka -minulla on niin huoletonta (ei ole samoja ongelmia mutta minulla taas on omani) -sinkkuna tunnen kaikki menopaikat (en enää tunne) -olen niin vapaa menemään miten tykkään
eli ikinä ei ole hyvä!
Todella tyhmää yleistämistä! Mutta ettehän te jotkut aidon marttyyriäidin osan valinneet osaa sitä tylsistynyttä päätänne näköjään käyttää muuhun kuin aivan täysin kohtuuttomiin yleistyksiin. Järki on näemmä kaikonnut päästä, palaileekohan koskaan. No ketä se enää tuolla menolla sitten kiinnostaakaan. Roikkukaa vaan vaikka loppuelämänne niissä lapsissanne kiinni, vaikka heitä kyllä aivan varmasti tuosta vähän kasvettuaan ahdistaa kun ei maailmannapamammalla koskaan ole ollut mitään muuta sisältöä elämässään kuin oma lisääntyminen suureen ääneen, sillä omalla mukaerinomaisuudellaan ja äitiydellään ainainen päteminen ja joitakin muunlaisia valintoja mutta kuitenkin ihan niitä omia onnellisia ja omannäköisiään elämiään elävien ihmisten täysin katteeton väheksyminen.
Käsittääkseni moni lapseton elelee monellakin tapaa aika samantyyppistä rauhallistakin elämää kuin lapsellisetkin, mutta tietenkin se on vapaampaa se elämänmeno tietyiltä osin. Mutta mitä sitten? Ei mitään syytä väheksyä ketään sen perusteella onko hankkinut lapsia vai eikö! Itsekin olitte aivan vapaita valitsemaan. Turha kaataa nyt omista valinnoista tulevaa painetta siihen viattomien muiden niskaan! Lapsettomuuskaan ei sinänsä tee ketään muita itsekkäämmäksi, epäempaattiseksi tai mitä muuta roskaa te nyt yritättekään sieltä lävestänne suoltaa. Olette itse sen sijaan eläviä esimerkkejä siitä, ettei vanhemmuus sinänsä todellakaan automaattisesti tee ihmisestä viisasta, lämmintä ja avarakatseista, ei ainakaan läheskään kaikista. Katsokaa nyt vaikkapa jotain surullisia huostaanottotilastoja tai maailman ihmisten monenlaista pahoinvointia. Mites se on kuulkaas te itsetäydellisyydet mahdollista, jos kerran sillä hetkellä kun nainen pusertaa lapsen tänne maailmaan, se äitinainen muuttuu kertakaikkiaan ainoaksi oikeanlaiseksi, täysin virheettömäksi naisyksilöksi, aina oikeassa olevaksi ihan vain koska hän on äiti, ja niin mah-dot-to-man empaattiseksi (tirsk), ja vaikka millaiseksi kerrassaan vaan upeaksi yksilöksi? Maailman ongelmienhan tulisi vähä vähältä ratketa ihan kokonaan, jos kerran jokainen penskan maailmaan synnyttänyt tai siittänyt tulee aivan täydelliseksi ihmisyksilöksi. :)
Ja minä kyllä arvostan vanhemmuutta, olenhan minä äiti itsekin, eli tämä ei todellakaan ole vanhemmuuden yleistä morkkaamista. Ja fiksujakin äitejä on paljon, eli sellaisia avarakatseisia ja vähemmän pätemisenhaluisia muiden runnojia epävarmuuksissaan. ;) Pikkuisen yritän vaan muutaman omaperhekeskeisen maailmannavan silmiä tässä aukoa. Olette ensin olleet aivan itseänne täynnä olevia naisia, ja nyt olette äitinaisina ihan sitä samaa. Nyt vaan pidätte kovaa meteliä niistä omista biojälkeläisistänne, pädette heillä, ennen se oli se teidän oma henkilökohtainen erinomaisuunne muuten, muut saivat nauttia kovaäänisen pätemisenne kuuntelemisesta.
Ap, kyllä SUN kaveri kuulostaa rasittavalta, koska kuka aikuinen nyt noin alkaa jankuttaa eikä usko eitä, mutta niin kuulostat kyllä sinäkin! Vakka on kaveruudessanne aikoinaan näköjään kantensa valinnut, ja nyt vaan eroavaisuudeksenne on tullut se että sä olet äiti. Mikä täydellinen äiti oletkaan! Mahtavaa! Mutta ihan yhtä itsekeskeinen (omaperhekeskeinen, koska kukapa nyt ei omaa lihaansa ja vertansa olevaa hoivaisi ja sen etua ajaisi) ja vaillinainen ihminen sä kuule olet edelleenkin. Äläkä muuten sitten itke muutaman vuoden päästä, jos kaipaisitkin joskus mukavaa menoa vanhan ystävättären kanssa. Varmasti hän on löytänyt silloin jo aidompia ystäviä, ystävyksillä kun ei yleensä ole tarvetta nostaa itse itseään omien valintojensa perusteella toisten yläpuolelle!
Työpäivän jälkeen ovat ihan raatoja ja eivät jaksa kuin sohvan kulmassa naputella valituksiaan faceen ja odotella BB:tä alkavaksi.
Just viimeisillä voimilla saavat kissalle ruuan annettua
Lisäyksenä vielä se, että he ovat AINA niin tolkuttoman väsyneitä. "Kun pitää siivota ja pestä pyykkiä jne." Ja hehän siivoavat. Kämppä hohtaa kirkkaudessaan ja silti luututaan kuin viimeistä päivää. Nukutaan päiväunia ja pitkälle päivään viikonloppuisin, mutta aina väsyttää. Itsekeskeisiä, suurin osa. He ovat jääneet sinne murrosikäisen tytön tasoon, jossa minäminäminä, vain minun tarpeillani on merkitystä. No okei, on heillä melkein kaikilla joko kissa tai koira, ja se on sitten se maailman napa, omansa lisäksi.
jotka eivät ymmärrä mitä kiitos ei nyt tarkoittaa, tai jotka jankuttavat tai yrittävät painostaa minua asioihin. Olet outo ap.
Joten vaikka sä ap oletkin siis itse tyhmä ja sulla _itselläsi_ on kaltaisiasi tyhmiä ystäviä, niin pidä se nyt hyvänen aika ihan erillään siitä, että onko joku lapseton, joko omasta valinnastaan tai tahtomattaan, lapsellinen, sinkku, eronnut, karannut, avoliitossa elävä, avioliitossa elävä... Ne asiat eivät liity mitenkään toisiinsa. Nuo kaikki voivat olla tai voivat olla olematta hyviä ja ihania ystäviä ja mukavia ihmisiä yleensäkin.
täällä väitetään provoiksi?
Minusta on ymmärrettävää, että kukaan ei pääse joka paikkaan mihin joku sattuu pyytämään ja minusta on törkeää ruveta sitten väittämään, että en olisi ystävä, kun en juuri niihin kekkereihin ole lähdössä, mihin ystävä pyyttää. Ei ole edes totta, että en lähtisi mihinkään, olenhan osallistumassa hänen syntymäpäivilleenkin! Ja ei tätä ongelmaa ole sellaisten kavereiden kanssa, joilla itsellään on lapsia.
t.ap