Voi hemmetti noita päälle kolmevitosia lapsettomia kavereita!
Mä alan jo pikkuhiljaa olla sitä mieltä, että lapseton lähes nelikymppinen ihminen on lähes poikkeuksetta helvetin itsekäs ja lapsellinen!
Kaveri laittoi viestiä, että hänen kaverinsa perui jonkun keikalle menon, joten lähdenkö mukaan. No sattuu olemaan muita suunnitelmia, joten vastasin kieltävästi. Tähän sain pitkän kitinän, että mä en nykyään kuulemma lähde koskaan mihinkään jne. Samaisen kaverin synttäreille olen kyllä menossa ensi kuussa, välihuomautuksena. Sitten valitettiin vielä lisää, että en lähde edes helmikuussa hänen järkkäämää naisten viikonloppua viettämään. Sattuu vaan olemaan lasten loma samaan aikaan ja omia reissuja sovittu... Tähän vastas oli se, että hänellä ei ole enää ystäviä täällä, plaah.
Eikä tämä ole ainoa kavereistani, joka tuntuu olevan hemmetin itsekeskeinen! Ja jokainen näistä ovat lapsettomia. Liekö tämän aiheuttaa se, että koko maailma pyörii oman navan ympärillä, eikä tajuta että muilla on muutakin elämää ja muitakin rahanmenoreikiä kuin jotkut pippalot. Ja pippaloissa ei ole mitään pahaa, mutta en mä ihan oikeasti repeä, enkä edes jaksa revetä jokaiseen!
Kommentit (71)
Kuule ihan samalla tavalla sä olet itsekeskeinen, tai siis omaperhekeskeinen.
On se niin hienoo kun pelkästään synnyttämällä muuttuu niin symppikseksi, emppikseksi ja laupiaaksi, ja kukaan joka ei ole samassa elämäntilanteessa, ei tajua mistään mitään.
Lisäyksenä vielä se, että he ovat AINA niin tolkuttoman väsyneitä. "Kun pitää siivota ja pestä pyykkiä jne."
Ja hehän siivoavat. Kämppä hohtaa kirkkaudessaan ja silti luututaan kuin viimeistä päivää. Nukutaan päiväunia ja pitkälle päivään viikonloppuisin, mutta aina väsyttää.
Itsekeskeisiä, suurin osa. He ovat jääneet sinne murrosikäisen tytön tasoon, jossa minäminäminä, vain minun tarpeillani on merkitystä. No okei, on heillä melkein kaikilla joko kissa tai koira, ja se on sitten se maailman napa, omansa lisäksi.
Kuule ihan samalla tavalla sä olet itsekeskeinen, tai siis omaperhekeskeinen.
On se niin hienoo kun pelkästään synnyttämällä muuttuu niin symppikseksi, emppikseksi ja laupiaaksi, ja kukaan joka ei ole samassa elämäntilanteessa, ei tajua mistään mitään.
ihmistä, joita pitää ajatella, kun miettii menojansa.
t.ap
Mutta pitää vaan yrittää kestää. Perheettömän ihmisen voi olla vaikea ymmärtää, miksi mielummin viettää vapaan viikonlopun perheen kanssa, kuin kavereiden kanssa riekkuen. Eri elämäntilanteissa olevien tekemiset vaan ei aina kohtaa. Itsekin joutuu niitä valintoja tekemään, eikä ihan kaikkiin kissanristiäisiin vaan voi, eikä halua osallistua. Itse esim karsin paljon sellaisia puolituttujen kutsuja. Olenkin sanonut, että kun en ehdi viettämään aikaa edes niiden sydänystävien kanssa, niin silloin en "tuhlaa" mahdollisia lapsivapaitani niiden puolituntemattomien kanssa. Niin mukavaa kun se olisikin.
mulle lähipiiri järjesti menoja. Eli aina olin varattu johonkin kissanristiäisiin siksi, kun "sillä on aikaa kun niillä ei oo lapsia..". No nyt on useampi lapsi ja aikaa on jäänyt muuhunkin. Osaan muuten sanoa ei, mutta ennakko-odotukset lapsettoman ajankäytöstä ovat perheellisen silmissä epärealistiset.
itsekkäitäitä ja lapsellisia. Yksikin kaveri laittoi fb:hen linkin, että oli tehnyt leikkimielisen ikätestin, jossa hänen henkinen ikä oli 15 v., ja aivan ylpeänä laittoi! Myötähäpeä oli kova. Pukeutuminen on myös sitä spagettiolkaintoppilinjaa...ei siis siistiä 35+ pukeutumista.
kun tapaamisten sopimisesta tuli sula mahdottomuus.
Ystävällä oli vuorotyö ja olisi tavannut mieluiten aina päivällä jossain kahvilassa tai kauppakeskuksessa. Minulla kotona 2 pientä lasta eikä kahvilassa istuskelu päiväuniaikaan oikein kiinnostanut. Yritin monesti ehdottaa jotain muuta aikaa ja paikkaa, mutta ei oikein onnistunut, lapsettomalla kun oli niin kiireinen elämä ja välillä piti pitää ihan vain lepopäiviä kun työssäkäynti (kaupantätinä) oli niin rankkaa :O
...enkä niitä kaipaakaan, kun näyttää noin koville ottavan kodin- ja lapsenhoito. Nimimerkillä tyytyväinen lapseton nelikymppinen
sitten kaveriksi elokuviin, eli sain ilmaiset liput firmasta. No, kaverilla oli sovittu muuta menoa, vaan eipä tullut mieleen ruveta syyttelemään häntä asiasta.
t.ap
mulle lähipiiri järjesti menoja. Eli aina olin varattu johonkin kissanristiäisiin siksi, kun "sillä on aikaa kun niillä ei oo lapsia..". No nyt on useampi lapsi ja aikaa on jäänyt muuhunkin. Osaan muuten sanoa ei, mutta ennakko-odotukset lapsettoman ajankäytöstä ovat perheellisen silmissä epärealistiset.
Minun lapsettomat ystäväni voivat lähteä treeneihin suoraan töistä ja kummastelevat kovasti kun minun pitää mennä kotiin ja tehdä lapsille ruokaa. Tai miksi en voi lähteä tunniksi pelaamaan illalla klo 20-21.
tulkitsin aloituksen niin, että ap:n kaverilla on rankkaa eikä suinkaan ap:lla.
...enkä niitä kaipaakaan, kun näyttää noin koville ottavan kodin- ja lapsenhoito. Nimimerkillä tyytyväinen lapseton nelikymppinen
yleistä huonoa käytöstä. Ei ole normaalia itkeä ja valittaa jos toinen ei pääse lyhyellä varoitusajalla lähtemään jonnekin. Itse kyselen usein kavereita spontaanisti menoihin mutta en tietenkään loukkaannu jos eivät pääse. Pikemminkin itseä hävettää aina ruikuttaa :)
Kaverisi on epäasiallinen, jätä moinen omaan arvoonsa.
Olen 38v lapseton ja en todellakaan oleta että joku lähtee mihinkään lyhyellä varoitusajalla. Mutta kun lapselliset kerran saavat vapaata, niin olettavat, että minun pitää olla välittömästi valmis biletykseen jne
Meillä on viikonloput varattuja taas jouluun saakka, joten ei ole mitään vapaata vaikka ei ole lapsia. Aivan turha syyllistää siitä että ei ole lapsia.
sitten kaveriksi elokuviin, eli sain ilmaiset liput firmasta. No, kaverilla oli sovittu muuta menoa, vaan eipä tullut mieleen ruveta syyttelemään häntä asiasta. t.ap
minusta lapsettomilla ystävilläni vaan on asioihin eri näkökulma. Eivät he ole itsekeskeisiä eivätkä lapsellisia. Perheellisen elämästä ei voi tietää mitään ennen kuin on itse perheellinen.
Minusta on ihana nähdä lapsettomia kavereita. He ovat jotenkin paljon freesimpiä kuin minä, nuoremman oloisia - ja kieltämättä vähän skarpimpiakin.
Rehellisesti sanottuna, monilla lapsettomilla kavereillani tuntuu olevan myös paljon rankempaa kuin minulla, noin tunnepuolella. Lapset kuitenkin antaa paljon vilpitöntä rakkautta, sellaista joka antaa voimaa. Eikä kaikkia pikkuasioita ehdi murehtia kun on lapsia, eikä olla niin ankara itselleen.
itsekästä, kun kaverisi haluaisi pitää yhteyttä ja tavata sua vaikka oletkin päättänyt lisääntyä.
Etkös sinä tässä ole se itsekäs, kun haluat vain käpertyä itseesi ja lapsiisi ja kotiisi, ja unohtaa ystäväsi.
TOSIN tämä on provo, ja juuri tätä vastausta haet, ja sitten kiistelyä tästä iänikuisesta ja turhasta aiheesta. Provon paljastaa viimeistään kommenttisi, ettet ole muuttunut. Sillä sinä nimenomaan olet. Äidiksi. Et ole enää nainen. Etkä varsinkaan ystävä.
minusta lapsettomilla ystävilläni vaan on asioihin eri näkökulma. Eivät he ole itsekeskeisiä eivätkä lapsellisia. Perheellisen elämästä ei voi tietää mitään ennen kuin on itse perheellinen.
Minusta on ihana nähdä lapsettomia kavereita. He ovat jotenkin paljon freesimpiä kuin minä, nuoremman oloisia - ja kieltämättä vähän skarpimpiakin.
Rehellisesti sanottuna, monilla lapsettomilla kavereillani tuntuu olevan myös paljon rankempaa kuin minulla, noin tunnepuolella. Lapset kuitenkin antaa paljon vilpitöntä rakkautta, sellaista joka antaa voimaa. Eikä kaikkia pikkuasioita ehdi murehtia kun on lapsia, eikä olla niin ankara itselleen.
Eikä omaa väsymysta voi suhteuttaa toisen väsymykseen, jos ihmistä väsyttää, häntä väsyttää, vaikka kaveri olisikin valvonut yön vauvan kanssa.
kun sulla lapsellisia kavereita. Itse en ikinä (olen tuon ikäinen ja lapseton) pyytäisi ketään lasten loma-aikana mihinkään. Ja pippaloissa en käy itsekään, ei mitään kiinnostusta. Enkä ikinä arvostelisi ketään jos ei pääse johonkin. Itsekään en omaishoitajana pääse koska vaan ja mihin vaan. Ettei nelapset ole ainoa este.
Olen lapseton ja en todellakaan biletä. Ollaan mökillä ja kotona, eikä mitään biletetä. Olet itse todella kapeakatseinen.
Väsitämätön tosiasia on, että lapsellinen ja lapseton ystäväpari erkanee toisistaan vähitellen harrastusten ja lähipiirin eriytyessä.