Kylläpä tuli paha mieli lapseni puolesta.
Meidän rivarialueella asuu toinen lapsiperhe, joiden kanssa ollaan vähän enemmän tutustuttu. Tänään taas törmäsin aamupäivällä tuohon perheeseen, heidän 3v lapsi tuli pihaan äitinsä kanssa kun mekin siinä leikimme. Minun 2v tyttöni leikkii mielellään tuon pojan kanssa, mutta poika leikkii lähinnä jos nyt ei muuta seuraa löydy. Ei siinä mitään, sellaisia ne lapset on.
No, nyt pojalla oli ilmapallo. Pihaan tuli myös koululaisia, joiden kanssa poika leikki ilmapallolla. Heittelivät sitä toisilleen. Tyttöni katseli vierestä, ja sanoi kaihoisasti "äiti minäkin haluaisin ilmapalloa" johon sitten sanoin että mene mukaan sitä pomputtamaan. Ei silti uskaltanut kovin paljon mennä, kun isot koululaiset olivat niin riehakkaita, katseli sivulta ja yritti vähän osallistua.
Sitten ne koululaiset lähti, ja tuo naapurinpoika jäi pihaan pallonsa kanssa. Pompotteli sitä ihan tyttöni vieressä. Tyttö sanoi pojalle, että "minäkin palloa?", mutta poika vaan käänsi selän. Tyttö sanoi minulle "äiti minä haluaisin palloa.." jolloin pojan äiti alkoi maanittelemaan poikaa: "kuule etkö antaisi tytön kokeilla, kuule kaverit antaa toisten kokeilla, antaisit nyt vähän kokeilla" ja kaikkeen poika vastasi tiukasti EIKÄ.
Tyttö alkoi itkemään, ja minä sanoin että kuule me voidaan ostaa sulle synttäreille oma ilmapallo. Mutta voi kuinka harmitti.
Siis pieni asia, mutta että kaikki muut pihassa sai kokeilla, mutta tuo poika ei antanut minun tytön kokeilla eikä äitinsä puuttunut lainkaan. Itse olisin sanonut lapselle että kyllä kaikki saa koittaa, ottanut vaan kädestä ja hetkeksi antanut.
Onneksi on sunnuntaina ne synttärit, niin saa tyttö siellä sitten sielunsa kyllyydestä ilmapallotella.
Kommentit (245)
Kuinka idiootti pitää olla ettei tajua? Tässä rautalangasta väännettynä: Ei tarvitse repiä lelua keneltäkään. Mutta jos pyytää jäämään pihalle leikkimään, voi hetkeksi lainata leluaan tai leikkiä yhdessä sillä lelulla. Pienet lapset eivät osaa jakaa , me ÄIDIT olemme ne kasvattajat, jotka näyttävät miten leikitään. Jos lasta ei huvita jakaa leluaan, ei anneta lapsen päättää, vaan ohjataan miten leikki sujuu yhdessä.Miten muuten ne lapset oppii??? Kyllä tämän ketjun perusteella teillä monilla on äitiys hukassa.Ei voi muuta sanoa.
Itse jos pyydän toista aikuista että jäisivät, niin pyydän oman seurani vuoksi. Muutenhan voi pyytää että voisiko lapsesi jäädä (ja voisin katsoa molempien perään).
vai kuka sitten on jos ei äiti?Vai ajatteletko sinä että äiti kaipasi juttuseuraa, mutta ihan sama miten poika käyttäytyy ja ihan sama tuleeko tytölle paha mieli. Vai mikä nyt oli pointtisi??
POINTI ON SE ETTÄ POIKA JAKOI JO LELUAA;KUN PALLOTTELIVAT KOULULAISTEN KANSSA
HALUSI NYT PALLOTELLA YKSIKSEEN omalla PALLOLLAAN. huom. OMALLA PALLOLLAAN.
EI KUKAAN OLE VELVOLLINEN JAKAMAAN OMAA LELUAAN JOS SILLÄ ITSE LEIKKII, EIKÄ SITÄ LELUA KYLLÄ TOISEN KÄDESTÄ VOI LÄHTEÄ REPIMÄÄN!
MINKÄ KUVAN OIKEASTI SILLÄ LAPSILLE ANNETAAN, ETTÄ HALUAT PALLOTELLA ITSE, MUTTA PALLO REVITAAN KÄDESTÄSI TUOLLE TOISELLE LAPSELLE KUN TUO TOINEN NIIN HALUAA!
JOTEN POJALLEKKO OPETUS OLISI, ETTÄ anna aina kaikki lelusi tytölle, jos hän ne haluaa (sinun haluillasi ei ole välilä, mutta tyttö haluaa, niin hänen haluillaan ON väliä!?)
älytöntä!
jotain ihme feministi kasvatustako?
kaikki tytöille, pojilta saa/pitää viedä kädestä?
tähänkö tämä "tasa-arvo" on tullut?
kaikki tytöille ja naisille heti, mutta pojille ja miehille ei mitään>?
Kuinka idiootti pitää olla ettei tajua? Tässä rautalangasta väännettynä: Ei tarvitse repiä lelua keneltäkään. Mutta jos pyytää jäämään pihalle leikkimään, voi hetkeksi lainata leluaan tai leikkiä yhdessä sillä lelulla. Pienet lapset eivät osaa jakaa , me ÄIDIT olemme ne kasvattajat, jotka näyttävät miten leikitään. Jos lasta ei huvita jakaa leluaan, ei anneta lapsen päättää, vaan ohjataan miten leikki sujuu yhdessä.Miten muuten ne lapset oppii??? Kyllä tämän ketjun perusteella teillä monilla on äitiys hukassa.Ei voi muuta sanoa.
3v:n äiti ei yrittänyt saada yhteisleikkiä, mutta ei kyllä ap:kään. Vaikka olen tämän kirjoittajan kanssa samaa mieltä, niin silti minusta MOLEMMAT ÄIDIT TOIMIVAT VÄÄRIN. Tällöin minusta ap:n on turha jeesustella täällä.
molemmat äidit oli hieman keskinkertaisia älyssään! Vai sanonko suoraan; hölmöjä.
Ja näistä 4 sivun viesteistä, mielummin kyllä kallistun ap;n suuntaan kuin komppaisin näitä ap;n haukkujia.
pompotellaan ilmapalloa?
no kerrohan sinä miten tehdään jos sanotaan:
MINÄKIN PALLOA
minäkin haluan olla pallo, minäkin haluan pallon,
minä haluan pallon...tehdä sillä mitä?
myötuntoinen lastaan kohtaan. kaikki ei ole. Ja se on kurjaa. Mut niinkuin moni sanoi, pienet on nuo murheet. Siksi lasta kuuluu hoitaa kotona pitkään ja hyvin, jotta hän voi jatkaa tasapainoista kehitystä suhteessa muuhun maailmaan, jossa on väistämättä paljon pettymyksiä ja silti on jaksettava yrittää. Ikävä kyllä jokaisen kullannupun on kohdattava ja kestettävä ihmiseksi kasvamisen haasteet ja pettymykset ja kivut- eikä äiti voi häneltä niitä pois oottaa. ne lapset joiden äidit yrittää- niille käy huonosti =ei ole omaa tahtoa eikä elämää eikä voimaa ponnistaa, ja persoonallisuuden kehitys pysähtyy. Elämään kuuluu sekä ilon että pettymyksen hetket. Muuten ei kasva.
Kuinka idiootti pitää olla ettei tajua? Tässä rautalangasta väännettynä: Ei tarvitse repiä lelua keneltäkään. Mutta jos pyytää jäämään pihalle leikkimään, voi hetkeksi lainata leluaan tai leikkiä yhdessä sillä lelulla. Pienet lapset eivät osaa jakaa , me ÄIDIT olemme ne kasvattajat, jotka näyttävät miten leikitään. Jos lasta ei huvita jakaa leluaan, ei anneta lapsen päättää, vaan ohjataan miten leikki sujuu yhdessä.Miten muuten ne lapset oppii??? Kyllä tämän ketjun perusteella teillä monilla on äitiys hukassa.Ei voi muuta sanoa.
Itse jos pyydän toista aikuista että jäisivät, niin pyydän oman seurani vuoksi. Muutenhan voi pyytää että voisiko lapsesi jäädä (ja voisin katsoa molempien perään).
vai kuka sitten on jos ei äiti? Vai ajatteletko sinä että äiti kaipasi juttuseuraa, mutta ihan sama miten poika käyttäytyy ja ihan sama tuleeko tytölle paha mieli. Vai mikä nyt oli pointtisi??
POINTI ON SE ETTÄ POIKA JAKOI JO LELUAA;KUN PALLOTTELIVAT KOULULAISTEN KANSSA HALUSI NYT PALLOTELLA YKSIKSEEN omalla PALLOLLAAN. huom. OMALLA PALLOLLAAN. EI KUKAAN OLE VELVOLLINEN JAKAMAAN OMAA LELUAAN JOS SILLÄ ITSE LEIKKII, EIKÄ SITÄ LELUA KYLLÄ TOISEN KÄDESTÄ VOI LÄHTEÄ REPIMÄÄN! MINKÄ KUVAN OIKEASTI SILLÄ LAPSILLE ANNETAAN, ETTÄ HALUAT PALLOTELLA ITSE, MUTTA PALLO REVITAAN KÄDESTÄSI TUOLLE TOISELLE LAPSELLE KUN TUO TOINEN NIIN HALUAA! JOTEN POJALLEKKO OPETUS OLISI, ETTÄ anna aina kaikki lelusi tytölle, jos hän ne haluaa (sinun haluillasi ei ole välilä, mutta tyttö haluaa, niin hänen haluillaan ON väliä!?) älytöntä! jotain ihme feministi kasvatustako? kaikki tytöille, pojilta saa/pitää viedä kädestä? tähänkö tämä "tasa-arvo" on tullut? kaikki tytöille ja naisille heti, mutta pojille ja miehille ei mitään>?
Kasvata sinä lapsistasi itsekkäitä, me muut kasvatetaan niin kuin parhaaksi näemme, jookos? Sovitaanko näin?
Eikä ole kyse tytöistä ja pojista, vaan yhdestä pienestä tilanteesta,mikä ei edes ollut kovin vakava. Mutta isompi voisi näyttää esimerkkiä pienelle miten voi reilusti antaa leikkiä lelullaan hetken. Mutta mä luulen että tää ajatus ei taida mennä sulle jakeluun...
molemmat äidit oli hieman keskinkertaisia älyssään! Vai sanonko suoraan; hölmöjä.Ja näistä 4 sivun viesteistä, mielummin kyllä kallistun ap;n suuntaan kuin komppaisin näitä ap;n haukkujia.
ai sinun mielestäkö pojalta olisi pitänyt repiä pallo kädestä (pallo olisi voinut jopa hajota)
vain sen takia, että tyttö haluaa sillä leikkiä?
poikakin halusi leikkiä Omalla pallollaan!
pompotellaan ilmapalloa?
no kerrohan sinä miten tehdään jos sanotaan: MINÄKIN PALLOA minäkin haluan olla pallo, minäkin haluan pallon, minä haluan pallon...tehdä sillä mitä?
sitten vasta lauseet. Eli mitähän luulet että lapsi tarkoittaa jos sanoo "minäkin palloa"??
Mitähän se voisi tarkoittaa? Puuttuukohan siitä joku sana välistä? Mitähän se lapsi halusi?
Ei oikeesti täällä voi olla tällaisia aikuisia, eihän? Please sanokaa ettei. Että nämä viestit on jonkun teinin pelleilyä.Niinhän?
molemmat äidit oli hieman keskinkertaisia älyssään! Vai sanonko suoraan; hölmöjä. Ja näistä 4 sivun viesteistä, mielummin kyllä kallistun ap;n suuntaan kuin komppaisin näitä ap;n haukkujia.
ai sinun mielestäkö pojalta olisi pitänyt repiä pallo kädestä (pallo olisi voinut jopa hajota) vain sen takia, että tyttö haluaa sillä leikkiä? poikakin halusi leikkiä Omalla pallollaan!
Tässä on jo rautalangasta väännetty miten olisi ollut hyvä toimia. Ei kukaan ole sanallakaan maininnut mistään repimisestä yhtään mitään? Onko ihan pakko ymmärtää kaikki väärin? Jos ap mainitsi repimisen,ei ehkä tarkoittanut sanan siinä merkityksessään. Mutta kukaan meistä muista ei ole toistanut tätä ajatusta. Me olemme selittäneet teille ap;n haukkujille miten olisi ollut reilua toimia. Ei ole kukaan sanonut että on pakko. Onko sinulla joku pakkomielle? Rauhoitu jo. Ja tee mitä itse haluat omien lastesi kanssa. Minä ainakin opetan lapsilleni jakamista, muiden ottamimsta huomioon, pienempien huomiointia, tilanteiden huomiointia. ok,3-vuotias tuohon ei vielä kykene,joten olisin ehdottanut 3-vuotiaalle nätisti; mitä jos LAINAISIT hetkeksi palloasi. Ei,en repisi keneltäkään mitään. Voitko kopioida täältä sen viestin jossa sanon niin.
No, pojalla oli illeen. Tyttöni mukaan sitä pomputtamaan. yritti vähän osallistua.
Sitten ne koululaiset lähti, ja tuo naapurinpoika jäi pihaan pallonsa kanssa. Pompotteli sitä ihan tyttöni vieressä. Tyttö sanoi pojalle, että "m poikaa: "kuule etkö antaisi tytön kokeilla, kuule kaverit antaa toisten kokeilla, antaisit nyt vähän kokeilla" ja kaikkeen poika vastasi tiukasti EIKÄ.
Mutta voi kuinka harmitti.
Siis pieni asia, mutta että kaikki muut pihassa sai kokeilla, mutta tuo poika ei antanut minun tytön kokeilla eikä äitinsä puuttunut lainkaan. Itse olisin sanonut lapselle että kyllä kaikki saa koittaa, ottanut vaan kädestä ja hetkeksi antanut.
.
ap:n mielestä olisi todellakin ollut oikein ottaan pojalta kädistä pallo?
siis mitä.....?
ja pojanäitihän puuttui tilanteeseen, hän kysyi, jos poika antaisi palloa tytölle, mutta poika halusi leikkiä pallolla itse!
mikä ap:tä oikeen vaivaa?
Kuinka idiootti pitää olla ettei tajua? Tässä rautalangasta väännettynä: Ei tarvitse repiä lelua keneltäkään. Mutta jos pyytää jäämään pihalle leikkimään, voi hetkeksi lainata leluaan tai leikkiä yhdessä sillä lelulla. Pienet lapset eivät osaa jakaa , me ÄIDIT olemme ne kasvattajat, jotka näyttävät miten leikitään. Jos lasta ei huvita jakaa leluaan, ei anneta lapsen päättää, vaan ohjataan miten leikki sujuu yhdessä.Miten muuten ne lapset oppii??? Kyllä tämän ketjun perusteella teillä monilla on äitiys hukassa.Ei voi muuta sanoa.
3v:n äiti ei yrittänyt saada yhteisleikkiä, mutta ei kyllä ap:kään. Vaikka olen tämän kirjoittajan kanssa samaa mieltä, niin silti minusta MOLEMMAT ÄIDIT TOIMIVAT VÄÄRIN. Tällöin minusta ap:n on turha jeesustella täällä.
molemmat äidit oli hieman keskinkertaisia älyssään! Vai sanonko suoraan; hölmöjä. Ja näistä 4 sivun viesteistä, mielummin kyllä kallistun ap;n suuntaan kuin komppaisin näitä ap;n haukkujia.
Musta ap oli myös hölmö:) En kallistu hänenkään suuntaansa. Tämä tosin johtunee omista lapsistani, jotka ovat olleet arkoja pyytämään haluaamansa omaa leluaan toisilta takaisin. Osasivat siis lainata, mutta eivät pitää puoliaan:( Jos heille olisi opettanut tuossa vaiheessa että kun toinen pyytää niin on aina lainattava, vaikka itse leikkiikin lelulla, niin ei nuo olisi saaneet ikinä leikkiä omilla leluillaan ilman että äitinä olisin puuttunut joka tilanteeseen...
Mutta kysymyshän on tilanteesta sen jälkeen; 3vuotias ei ottanut leikkiin mukaan,ja pallotteli yksin. Miksei voinut pallotella 2vuotiaan kanssa? Ei se 2 ja 3-vuotiaan ikäero nyt NIIN iso ole? Ja miksi pyydettiin ap,ta ja lasta pysymään pihalla, jos ei haluta leikkiä heidän kanssaan? Ja miksi pojan äiti maanitteli mutta ei saanut tahtoaan läpi? Eli pojan tahto voitti, äidit ja 2vuotias jäivät häviäjiksi, ja pojan äiti tahtomattaankin viestitti pojalle ettei tarvitse jakaa lelua tai leikkiä 2vuotiaan kanssa.
Ap eikä hänen lapsensa pyytänyt 3v palloittelemaan ap:n lapsen kanssa, vaan he pyysivät palloa lainaksi! Minustakin homma olisi mennyt niin että lapset olisivat leikkineet YHDESSÄ pallolla, mutta ap näki että hänen lapsensa olisi pitänyt saada KOKEILLA palloa. Se ei ole yhteisleikkiä, vaan ap:n lapsi olisi halunnut pallon 3v:lta. 3v:n äiti viesti että kiva jos lapsi lainaa lelua, mutta ei ole pakko. Toisen kanssa leikkimisen osalta hän ei viestinyt mitään, koska siitä ei ollut puhetta. Jos 3v:n äiti pyysi ap:ta pysymään pihalla, niin eikö se tarkoita että 3v:n ÄITI halusia ap:n jäävän, ei tuo 3v poika. Ei kai se äiti itselleen leikkiseuraa halunnut:=o
Minä ymmärsin niin,että 2vuotias nimenomaan halusi pallotella pojan kanssa, koska oli juuri nähnyt muut tekevän niin! Jos hän vielä kysyvästi kysyi pojalta "minäkin palloa"? Tarkoitti varmaan että saako hänkin pallotella palloa.
Ja poika vastasi moneen kertaan EIKÄ. Vaikka äiti yritti sanoa samaa,että eikö voisi antaa toisenkin kokeilla.
Miksi se "EIKÄ-"käytös on jotenkin hyväksyttävämpää kuin se, että pienempi tyttö halusi leikkiin mukaan,ja äidille tuli paha mieli kun ei päässyt??Varsinkin kun molemmat äidit paikalla, eli tilanne olisi ollut helppo ratkaista aikuisen logiikalla.
Uskomaton ketju yhdestä pirun pallosta!!
Eli valtaosa on sitä mieltä että itsekkyys on parempi kuin jakaminen.huh huh!
tytölle opettanut että joku lelu tai tavara vaikka hiekkalaatikolla on "toisen tytön" ja ei voi ottaa. En mä kyllä näe sitä niin että jos tuo lelun hiekkalaatikolle niin automaattisesti kaikki muut saa sillä vuorollaan leikkiä.
Mitä se lapsi siitä oppii että kädestä revitään, itseltä tai toiselta?
Mutta kysymyshän on tilanteesta sen jälkeen; 3vuotias ei ottanut leikkiin mukaan,ja pallotteli yksin. Miksei voinut pallotella 2vuotiaan kanssa? Ei se 2 ja 3-vuotiaan ikäero nyt NIIN iso ole? Ja miksi pyydettiin ap,ta ja lasta pysymään pihalla, jos ei haluta leikkiä heidän kanssaan? Ja miksi pojan äiti maanitteli mutta ei saanut tahtoaan läpi? Eli pojan tahto voitti, äidit ja 2vuotias jäivät häviäjiksi, ja pojan äiti tahtomattaankin viestitti pojalle ettei tarvitse jakaa lelua tai leikkiä 2vuotiaan kanssa.
Ap eikä hänen lapsensa pyytänyt 3v palloittelemaan ap:n lapsen kanssa, vaan he pyysivät palloa lainaksi! Minustakin homma olisi mennyt niin että lapset olisivat leikkineet YHDESSÄ pallolla, mutta ap näki että hänen lapsensa olisi pitänyt saada KOKEILLA palloa. Se ei ole yhteisleikkiä, vaan ap:n lapsi olisi halunnut pallon 3v:lta. 3v:n äiti viesti että kiva jos lapsi lainaa lelua, mutta ei ole pakko. Toisen kanssa leikkimisen osalta hän ei viestinyt mitään, koska siitä ei ollut puhetta. Jos 3v:n äiti pyysi ap:ta pysymään pihalla, niin eikö se tarkoita että 3v:n ÄITI halusia ap:n jäävän, ei tuo 3v poika. Ei kai se äiti itselleen leikkiseuraa halunnut:=o
Minä ymmärsin niin,että 2vuotias nimenomaan halusi pallotella pojan kanssa, koska oli juuri nähnyt muut tekevän niin! Jos hän vielä kysyvästi kysyi pojalta "minäkin palloa"? Tarkoitti varmaan että saako hänkin pallotella palloa. Ja poika vastasi moneen kertaan EIKÄ. Vaikka äiti yritti sanoa samaa,että eikö voisi antaa toisenkin kokeilla. Miksi se "EIKÄ-"käytös on jotenkin hyväksyttävämpää kuin se, että pienempi tyttö halusi leikkiin mukaan,ja äidille tuli paha mieli kun ei päässyt??Varsinkin kun molemmat äidit paikalla, eli tilanne olisi ollut helppo ratkaista aikuisen logiikalla. Uskomaton ketju yhdestä pirun pallosta!! Eli valtaosa on sitä mieltä että itsekkyys on parempi kuin jakaminen.huh huh!
Ap: tekstistä seuraava:
Siis pieni asia, mutta että kaikki muut pihassa sai kokeilla, mutta tuo poika ei antanut minun tytön kokeilla eikä äitinsä puuttunut lainkaan. Itse olisin sanonut lapselle että kyllä kaikki saa koittaa, ottanut vaan kädestä ja hetkeksi antanut.
Kokeilla on eri asia kuin leikkiä yhdessä. Voi olla että 2v tyttö tarkoitti yhteisleikkiä, mutta molemmat äidit puhuivat kokeilemisesta ei pallottelusta yhdestä tai leikkimisestä yhdessä pallolla. Ja ap olisi halunnut että pallo annetaan hänen lapselleen.
Itselläni ollut ne lapset jotka eivät olisi varmaan koskaan saaneet leikkiä omilla leluillaan jos aina kun joku olisi halunnut, niin olisi pitänyt antaa kokeilla. Tästä syystä meidän lapsilla tuo eikä-käytös olisi ollut paljon normaalimpaa ja tuettavampaa kuin että automaattisesti pitää antaa kun joku pyytää.
Vinkiksi että ne lapset on jo isompia ja osaavat vuorotella ja jakaa, mutta pärjäävät myös kaverien kanssa ja osaavat pitää puoliaan. Kaikki lapset kun eivät ole niin herttaisia että ajattelisivat toisiakin.
Näin haluan omat lapseni opettaa. Minun mielestäni kun ollaan leikkimässä yhdessä (sitä se poika tuli pihaan tekemään, leikkimään lapseni kanssa) se tulisi tehdä ystävällisesti. En moiti lasta ettei halunnut lainata -sellaisia lapset ovat. Mutta itse jos olisin ollut äitinsä asemassa olisin ilman muuta antanut hänen poikansa lainata lapseni leluja, VAIKKA lapseni ei niin sillä hetkellä olisikaan halunnut tehdä.
Minusta on tärkeää oppia jakamaan ja ottamaan toiset huomioon. Se on tärkeämpää kuin lapseni mielipaha.
Ilmeisesti olen tässä asiassa kuitenkin kohtalaisen yksin. ISossa perheessä kasvaminen on tainnut tehdä minusta jakavamman kuin teistä, vai mistä lienee kyse.
Ei lapsen jotain tärkeitä tiettyjä esineitä tarvitse jakaa, kuten unilelua tai lempipehmoa. (niitäkin voi antaa katsoa vähän) Mutta jos antaa kaikkien muiden pihassa kokeilla lelua jättäen yhden ilman, se on ilkeää.
Tuleehan näitä lasten ja aikuisten elämässä tietenkin. Pieni asia aikuiselle mutta suuri kaksivuotiaalle.
ap
En ole lukenut koko viestiketjua, mutta haluan vastata tähän. Mielestäni olet hyvällä ajatuksella asiaa kohtaan, mutta maailma ei vain toimi nykypäivänä näin.
Kouluissa, päiväkodeissa, harrastuksissa ym. muut lapset osaavat olla todella ilkeitä. Osalla lapsista saattaa olla joka päivä jotain uutta; leluja, kännyköitä, vaatteita yms. joilla kehuskellaan ja luuleppa vain, että niitä saisivat muut kokeilla. Ne kenellä on varaa, ostavat omalle lapselleen samanlaisen, ne kenen vanhemmilla ei ole varaa jäävät ilman, surullisiksi ja yksinäisiksi, jos heidät on opetettu tähän tyyliin kuin sinä lapsesi meinaat opettaa!
Itse aion opettaa lapseni siihen, että kaikkea ei voi saada. Ole iloinen siitä, jos joku antaa sinun kokeilla ja katsoa omaansa, mutta älä välitä niistä, jotka eivät anna. Nykymaailmassa täytyy oppia siihen, että suurin osa ihmisistä pitää omastaan tiukasti kiinni, eikä anna toisten siihen hipaistakaan. Opeta lapsesi olemaan iloinen siitä, mitä hänellä on, äläkä lellittele häntä sillä että "kyllä minun lapseni pitää saada tehdä niin ja näin". Sit nykymaailma vain on, vaikka ajatuksesi kaiken jakamisesta on kyllä hyvä.
Jos tämä viesti kuulosti törkeältä, niin en tarkoittanut sitä.
Kuukausien takainen juttu. Toivottavasti kaikki sai ilmapallonsa jouluun mennessä...:DD
kun yritti saada lastaan lainaamaan palloa, näin itse kirjoitit!
Mitä äidin olisi pitänyt tehdä, saada itkuraivarikohtaukset aikaiseksi ja repiä pallo väkisin sinun lapsesi käteen!
Haloo, no sinunkin lapsesi ehkä oppii tästä jotain, kaikkea ei voi aina saa mitä haluaa tai näkee, tai mitä toisilla on :D
Pienet on murheet ja jos noin raskaasti otat jo tuollaisen niin mitä teet sitten kun lapsesi kasvaa ja sen myötä myös surut ja murheet.
Älä kasvata pumpulissa, tulee muuten liian kova maailma vastaan!
Lapset on ehdottomasti opetettava ottamaan muut huomioon ja jakamaan omastaan, muuten heistä tulee hirviöitä. Näitä hirviöitä on koko ajan enemmän, kasvatuksen puutteesta johtuen. Kun he kasvavat saamme lukea heidän hirmutöistään lehdistä- juttuja on tässäkin maassa joka päivä.
Mutta ei me myöskään eletä missään kolhoosissa jossa kaikki on automaattisesti kaikkien. Eikä seurakunnan leirillä jossa kaikki on samaa mieltä ja yhtä suurta rikkeetöntä onnellista ( ja kaksinaismoralistista)perhettä. Lapset tulee kasvattaa, ehdottomasti ja samalla lapsilla pitää olla oikeus omaan tahtoon tilaan ja omien tarpeidensa huomioonottamiseen. Pihalla voi ihan hyvin leikkiä pallolla yksin jos niin haluaa, maailma ei siihen kaadu. Ja pallon haluajille tekee hyvää oppia ettei iana saa heti kaikkea mitä haluaa. Jos aina leikkii pallollaan yksin jää ilman ystäviä, mutta jos välillä haluaa leikkiä myös yksin, se on suorastaan tervettä. pakkoyhdessäoleminenkin on oksettavaa ja loukkaavaa.
eI O TOTTA, tollasta murehdit. pikkusieluin olet. mietippä, toisilla on syöpää ja vakavia menetyksiä ja vauhkaat pallosta. huh huh !!
Maailmassa on aina jollakulla syöpä, joku menettää jotain, joku jopa kuolee. Mistä asioista saan olla itse murheellinen ja välillä vaikka vähän vauhkata? Missä kulkee se raja? Pitääkö minun kuitata jokainen mielipahani sillä, että jossain jollakulla on asiat vielä huonommin?
pompotellaan ilmapalloa?