Mikä laulu on jäänyt lapsuudestasi mieleen pelottavana tai surullisena?

-Maan korvessa..

-Lintu (Belle ja Sebastian)

-Varpunen jouluaamuna

-Lähtevien laivojen satama

-Kirkossa (...tuli kirkkoon mies ja lapsi...)

yms.



Mutta tuli myös mieleen äärimmäisen ahdistava leffa, Kuníngas jolla ei ollut sydäntä.

Pelkäsin ihan kauheasti tuota Astridin valssia lapsena. Toinen kauhulaulu oli Sinua sinua rakastan, joka kuulosti kuvaavan maailmanloppua.

Minustakin Astridin valssi oli se kaikista surullisin ja dramaattisin laulu mitä olla voi.

"Pieni ystävä", jossa laulettiin koirasta ja sen poisnukkumisestakin. Itselläkin oli siihen aikaan koira ja en kestänyt niitä sanoja.



Tuo "Niin kaunis on maa" -kappale oli myös tosi ahdistava, kun äiti kertoi että se on sävelletty kuolleen pikkutytön muistolle.

Elefantti-Antti oli norsu Afrikasta

ja siili Suhonen oli Suomesta.

Elefantti-Antti oli norsu sirkuksen

ja hyvin hän tunsi siili Suhosen.



Siili Suhonen asui ennen tunkiolla,

mut kivitalo siihen sitten rakennettiin.

Nyt siili Suhonen asuu talon ullakolla,

mut ei se ole oikein onnellinen.



Jälleen oli ollut sirkuksessa näytös

ja elefantti-Antti oli väsynyt niin.

Ihmisiä kummastutti elefantin käytös,

kun elefantti-Antti oli väsynyt niin.



Elefantti-Antti maahan painautui

ja silloin hyvän haltijan näki hän.

Elefantti-Antti siivet selkään sai

ja korkealla Antin nähtiin lentävän.



Siili Suhonen katsoi halkopinon alta

ja ajatteli: "aika minun lähteä on."

Myös siili Suhonen sai siivet haltijalta

ja nyt on olo Suhosella huoleton.



Elefantti-Antti ja siili Suhonen

nyt on heillä koti yhteinen.

On siili Suhosella oma komposti

ja elefantti-Antilla on savanni.





Taas ihan pala kurkussa...

Karhunpoika sairastaa oli myös sellainen, jota en halunnut kuulla.

Mulla kanssa tuo sairas karhunpoika oli surun paikka niin kauan, kun kuulin jonkun laulavan, että karhun poika sairastaa, häntä hellii käärme :)))

sitten se muuttui iloiseksi

[

Pääsiäisenä laulettiin kun käytiin virpomassa. En kestänyt kun se enkeli joutui sampituleen.

Myöhemmin sitten selvisi että sanat kuuluvatkin: lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta...

Kuolen nauruun, onpa hauskaa huhhuh

Ihana viesti

Lapsena jouduin puolipakosta mummin ja vaarin kanssa kirkossa käymään. Koko tunnelma ja varsinkin ne virrenveisuut ahdisti.

Muhun teki lapsena ison vaikutuksen Tommi Läntisen Syvälle sydämeen sattuu. Pillitin aina, kun se musiikkivideo tuli telkkarista. En muista, oliko mulla silloin alle kouluikäisenä yhtään mitään käsitystä koulukiusaamisesta, mutta silti jokin siinä kappaleessa kosketti.

Tää on munkin itkubiisi ja sitten tuikkikaa oi joulun tähtöset ja Ihme ja Kumma.

Mun poika itki aina, jos radiosta tuli Suhmuran Santra:)

biisi. Olin niin surullinen sen linnun puolesta.



Toinen itkettävä biisi on tietty Varpunen Jouluaamuna

konsta jylhä-joululaulu

aiheutti suuria traumoja lapsena ja joka joulu joutui varmistamaan että äiti on elossa...

kaija koo- jos sua ei oisi ollut

teini iässä tuli kuunneltua kun poikaystävä kuoli

röllin alku musiikki

jostain syystä aiheutti hirveän itkun ja kirkumisen ja en suostunu edes katsomaan rölliä koska tiesin et se alkutunnari tulee jossain vaiheessa, en muuten vieläkään pysty katsomaan rölliä vaan poistun huoneesta kun ohjelma alkaa hassua :)

En tieda otsikkoa, enka muista muuta kuin, etta joku pikkulapsi sen laului ja se meni jotenkin nain: 'Isa, aiti niin hyva minun on, kun on koti lammin ja elo huoleton. Kuitenkin kaukana maailmassa, *jotainjotainjotain* ja karsimys kaikkialla. Mutta tuntuu kuin jotain silti puuttuisi, miksi ihmiset muuten aina suuttuisi..'



Tuo sai aina huulet vapattamaan joulun aikoihin, oli jollain meidan vanhalla joululevylla.

ei ole äitiä ei ole isää, joka sinua hoitaa...



Vieläkin itkettää nuo sanat, omalle lapselle en sitä ole voinut laulaa

se joka alkoi "illalla kun äiti peitti mua nukkumaan, en aavistanut mitä aamu tuopi tullessaan..."

Tiet- kappaleen. Silloin (-70-luku) kuunneltiin paljon radiota ja musiikkia kasetilta. Vieläkin tuo Lailan kappale on surullisen tehokas ja saa muistot nousemaan pintaan..

Aivan järkyttävän surullinen laulu äidistä. Porasin lapsena ihan hillittömästi.

Kammotus oli ala-asteella musiikintunneilla usein laulettu Tiikerihai. Minusta se oli liian iloinen sävelmä niin surulliseen tarinaan. :)

Siinä oli todella pelottava ääni, oliskohan se ollut just toi Mikki Hiiri ja susihukka.



Tosta Evakonlaulusta. Ei se ole mikään hirveä. Tuollaista evakkojen matka oli, vauvoja syntyi matkan varrella ja moni isi ei tullut kotiin ollenkaan.

T:evakkojen jälkeläinen. Isäni on tehnyt elämänsä ensimmäisen evakkomatkan (kotiin Karjalaan) pari kuisena ja toisen evakkomatkan (pois Karjalasta) 3,5 vuotiaana, kesäkuussa 44. Mä olen aina rakastanut tuota biisiä, samoin kuin Karjalan kunnailla ja Laps olen Karjalan.

En muista laulun nimeä enkä sanoja, mutta pikkumyyn äänellä laulettiin jotain että humppatirallallaa humppati ralla, - Välissä pieremis ja oksennus ääniä - siellää oolii.... Jotain ällöttävää mistä en koskaan saanut selvää. Tosi ahditava ja hirveä laulu.

ainakin varpunen jouluaamuna on ollut aina tosi surullinen.

peruskoulun musiikin opettaja tykkäsi siitä kovasti, niin sitä sitten soitettiin ja laulettiin!

Radiokanava vaihtuu välittömästi jo ensitahdeista!