Kun synnytit, oliko mukana opiskelijoita seuraamassa sitä?

Kiva nuori mies, ja sainkin sitten kokemusta vähän hankalammasta synnytyksestä. En muuten muistakaan, oliko mukana sektiossa, kun siihen lopulta päädyttiin.

lupa kysyttiin ja annoin luvan. Kätilöopistolla.



Annoin myös yhden opiskelijan tehdä erään toimenpiteen synnytyksen jälkeen, joka meni ihan metsään ja jouduttiin tekemään myöhemmin uudelleen.

ekasta en edes muista.



Mutta kyseessä molemmilla kerroilla suunniteltu sektio. Tässä toisessa sektiossa oli jotenkin äärettömän rento tunnelma ja sali oli täynnä porukkaa. Opiskelija ompeli sektiohaavan leikkaavan lääkärin opastuksella ja hyvää jälkeä tuli.

Opiskelija sai vielä parsia mua. Kysyivät toki luvan.

joka ei ollut vielä ehtinyt nähdä montaakaan synnytystä jaoli ihanan innoissaan. Oli muutenkin mukava tyyppi. Se synnytys kesti ja kesti... Sama ihminen oli sitten kuusi vuotta myöhemmin oikeana kätilönä, kun synnytin kolmatta lasta. Mietin itse, että kätilö on jotenkin tutun näköinen ja hän huomasi papereista, että ollaan tavattu ennenkin.

En kyllä muista, että missään vaiheessa olisi kysyttykään. Eikä mun mielestä lapsivuodeosastollakaan opiskelijoita näkynyt.

KYSillä esikoista käynnisteltäessa jatkuvasti mukana opiskelijoita, en sitten tiedä johtuiko siitä, että olin esitietolomakkeessa antanut luvan kaikille tulla mukaan :D



Ostastolla käynnistely-yrityksessä useampana päivänä oli kätilöopiskelija (AIVAN ihana tapaus) ja tutkimassa oli lääkäriopiskelijoita, erikerroilla erimäärät, yhteensä 4 ja kaikki naisia. Sitten käynnistyksessä lääkäriopiskelija, joka oli aivan kauhuissaan, en ymmärräkään miten niin pökkelö tyyppi oli sinne eksynyt. Tuskimpa valitsi ko. erikoistumisalaa, keitä ne synnytyslääkärit sitten onkaan. Ainoastaan sektiossa (kiireinen, pyhäyönä) ei ollut muita kuin päivystystiimi paikalla.



Minusta oli hienoa, että niin monta oli tutkimassa ja tukemassa minua ja veikkaampa, että olisi monikin asia jäänyt selvittämättä, ellen olisi kuullut heidän puivan "ongelmiani" ja sitten tajunnut aina kysyä jotain. Ainoa negaatio tuli siitä, että tosiaan kaikki tutkimukset - ne tuskaisemmatkin - tehtiin vähintään kahdesti ja ekana oli aina hyvin epävarmat sormet, ennenkun oikea kätilö/lääkäri tutki tarkemmin ja hellemmin ja vahvisti opiskelijoiden havainnot. Yhdelle lääkäriopiskelijalle annoinkin palautetta, että se ei auta, jos sormet laittaa hellävaroen ja hitaasti sisälle, jos sitten tutkimuksen loputtua kiskaisee käpälänsä ulos vauhdilla. Tuntui että koko kohtu ym. härpäkkeet lähti irti! Auts!