Miten saisi kouluaamut vähän sujuvammaksi tästä? :(
Ekaluokkalaisen alku meni ihan hyvin, nyt ehkä 1,5 viikkoa ollut joka aamu ihan kamalaa... Herätän lapsen 6.15 valmiille aamupalalle ja lähden itse töihin 6.50 ja lapsi jää katsomaan lastenohjelmia. Ollaan sovittu, että soitan 7.30, jolloin sammuttaa telkkarin ja valot, pukee kengät ja takin ja lähtee kävelemään koulua kohti. Näin toimi alku oikein hyvin.
Nyt aamut menee niin, että kun soitan, niin vääntää puhelimessa itkua, kun kengät ei mene jalkaan, reppu ei mahdu takin kanssa, ei saa ovea auki... ihan mitä vaan, ja lähtö venyy. Siis aivan keksittyjä juttuja, mutta kun on vaan paha mieli ja jonkun syyksi se pitää laittaa. Koulussa viihtyy hyvin, sen tiedän, on kavereita ja on etevä lapsi. Liekö sitten ikävä ja se reilu puoli tuntia kotona yksin alkaa tuntua liian hurjalta? Toisaalta, kinuaa nykyään myös sitä, että eikö voisi klo 9 aamuihin mennä suoraan kouluun sen sijaan, että menisi klo 8:ksi kerhoon (viihtyy kyllä sielläkin sitten oikein hyvin).
Kun yritän reippaasti lopettaa puhelun, niin jatkaa jankuttamista "mutta äiti, mutta äiti", jolloin mun on pakko löydä kylmästi luuri korvaan, koska se nitinä ei lopu muuten koskaan. Sitten soittaa perään, kun ei saanut sanoa heippa. Sanon, että sano nyt sitten, ja sieltä tulee, "heippa, MUTTA ÄITI..." Eli ne puhelut ei yksinkertaisesti lopu ennen kuin lopetan, ja sitten on molemmilla paha mieli miten se päättyi. En voi kuitenkaan joka aamu roikkua pariakymmentä minuuttia puhelimessa työajalla (joo, tän kirjoitan kans työajalla, mut ei mennä siihen) kuuntelemassa tyhjänpäiväisyyksiä, kun mikään ei auta. Ei auta, kun yritän lähestyä hellyydellä "voi kun ikävää, katsotaan sitä sitten iltapäivällä", ei auta järkevä lähestyminen "ei äiti voi sille mitään täältä töistä, ymmärräthän", ei auta hermostuminen "mun on nyt PAKKO lopettaa, tässä menee mun työaikaa"... Lopulta on itselläkin pinna niin kireällä kun joka puhelun jälkeen soittaa takaisin, tekis mieli jo huutaa että ÄLÄ SOITTELE MULLE!
Ilmeisesti tämä soittosysteemi ei ainakaan toimi? Miten teidän aamunne, jos asutte lapsen kanssa ilman toista vanhempaa tai ketään tukihenkilöä tai lähinaapuria, kenen luo voisi aamulla mennä tai kenen kanssa kulkea kouluun?
Olisiko toimiva ratkaisu joku herätyskellosysteemi, tai hälytykset omaan puhelimeen, "pue takki ja lähde"? Ihan pelkän kellon varaan en uskalla luottaa, koska lastenohjelmat vievät kyllä tehokkaasti mukanaan...
Kommentit (122)
osittainen hoitovapaa järjestetään niin, että ollaan kokonaisia päiviä vapaalla. Myöhäisempi tuleminen ei onnistu työn luonteen vuoksi... Ja nämä asiat on sovittava työnantajan kanssa ja on täysin laillista, että työnantaja vaatii osittaisen hoitovapaan järjestyvän näin. Eli ei auttaisi meidän aamuja mikäli olisi hankalaa.... Mammat, maailma ei ole mustavalkoinen. Edelleenkään.
Okei, ap sanoo lapselle, että älä huoli, maailma ei ole mustavalkoinen, sinun on lähdettävä aamuisin itekseen - elämä on : )
Ja vaikka hänelläkin olisi tuo sama systeemi, niin sillähän hoituisi sitten jo kaksi aamua viidestä, vai mitä?
Ollaan läsnä itse tai hommataan edes sille lapselle joku muu aikuinen paikalle.
mistä hommataan joku muu aikuinen?
pistä vaikka lähimarketin ilmoitustaululle lappu että "ekaluokkalainen kaipaa aamuseuraa rauhallisesta opiskelijasta tai tädistä arkiaamuisin, tuntipalkka 10 euroa".
Tai ota käteen google ja tutki teidän alueen yksityiset perhepäivähoitajat, joilta tuon aamupalvelun voisi ostaa alkavaksi niin aikaisin, että saisit viedä itse lapsen sinne aamulla, eikä tarvitsisi yksin lähteä kerhoon.
Miten ollaan kotona jos pitää olla töissä? Anna konkreettisia ehdotuksia.
useimmissa työpaikoissa, joissa aikuiset ihmiset ovat töissä, voi kyllä tehdä työaikajärjestelyjä esim puoleksi vuodeksi. Ne, missä ei voi, on lähinnä näitä nuorten kassahommia. Jotkut on jopa ottaneet palkatonta koko syksyksi, niin on iltapäivälläkin paikalla. Mun oli pakko tehdä tämä kolmelsi vuodeksi, kun lapsella oli asperger, eikä sitä voinut laittaa iltapäiväkerhoihin kärsimään melusta. En sano, että se olisi ollut taloudellisesti helppoa, mutta muuta vaihtoehtoa ei vaan ollut. En ole varma, onko teilläkään, mutta te sentään selviäte lyhyemmällä ajanjaksolla, joten ole kiitollinen äläkä valita.
Vuorotteluvapaa, ollaan pois töistä eli ei mennä sinne ollenkaan :-)
VAIHDETAAN työ, juu se onkin tosi helppoa tosta vaan.
Hankitaan joku aikuinen kotiin (kuka vaanko vai katotaanko vähän että se on luotettavakin eikä esim. pedifiili tai naapurin juoppo Tomppa) Koska jos sinä käyt töissä niin naapurit/sukulaiset/ystävät ei ainakaan käy :-)
Sitten voidaankin aloittaa ketju laiskoista yh-äideistä jotka elättää ittensa meidän muiden verorahoilla ja curlaa pentujensa elämää olemalla koko ajan pitämässä kädestä kiinni....
miksi joku on jo ekaluokkalaisen kanssa tuolla tavoin yksinhuoltaja?
Missä on lapsen isä? Miksi on tullut tehtyä vähävaraisesti isätön lapsi?
huolehtimaan ajallaan lähtemisestä ihan itse, ainakin alkusyksystä.
Olet varmaan koittanut kaikki mahdolliset järjestelyt. Jos omat hommat ei jousta aamusta ettekä saa ketään hetkeks aamulla kaveriksi lapselle (luokkakaveri, naapuri tms.) niin voi harmi.
Itse pitäisin sen ap kerhon, parempi että on joustovaraa. Telkan sijaan video joka kestää esim 20 min. tai paljonko siinä on aikaa. Lapsen soiton sijaan jos sovitte että sinä soitat esim. 2X lapselle. Ensin kun telkka kiinni ja toinen kerta kun pitää lähteä. Silloin lapsen ei tarvitse koko ajan soitella vaan tietää että äiti soittaa. Kannattaa luoda rutiinit jotka toimii, rutiini tuo lapselle turvaa. Meillä ainakin menee paremmin kun lapset tietää mitä pitää tehdä ja asiat toistuu samanlaisina joka aamu. Vaattet, reput jne. tietysti ed iltana valmiiks.
Toivottavasti asiat järjestyy!
voi mennä kaikki yhdessä sinne kerhoon?
Eikö voi sopia niiden kaukana asuvien kaverien kanssa, että viet lapsesi sinne aamulla ja menevät yhdessä?
Ööö... Eli kysytään ehdotuksia, mutta hypitään seinille, kun ehdotetaan. Ööö... Eli haussa on lähinnä siis päänsilitystä?
Myönnän että vähän ottaa päähän kun ehdotetaan jotain, joka ei meille sovi ja se käy ilmi kirjoituksessani. Kuten tämä : "No eikö ne lähellä asuvat kaverit voi mennä kaikki yhdessä sinne kerhoon"
Juu tokihan lähellä asuvat lapset menevät yhdessä kerhoon, paitsi minun lapseni, joka ei sitä paikkaa saanut ja jonka myös jo kerroin. Kaukana asuvat kulkevat koulukyydeillä kouluun, joten ei auta sekään lastani. Pään silityskään ei auta lastani, joten sitä en ole hakemassa.
miksi et hae osittaista hoitovapaata, se on lakisääteinen juttu.
JA miksi olet miehen kanssa jota ei oma lapsi kiinnosta?
Ekaluokkalainen osaa jos saa vastuuta pikkutipoissa ja on jo huomannut, että on enimmäkseen itsestään vastuussa.
Vai taitavat kehitysmaissa olla sitten niin paljon fiksumpia kun saattavat elää jo 6 vuotiaina yksin hankalissa oloissa kadulla.
Minusta herää ihan hirmu aikaisin. Tuossa käy niin että tippuuu joutokäynnille ja sitten ei saa konetta takaisin käyntiin. Ainakin meillä on hankalampaa jos on enemmän aikaa.
lapset 1. ja 2. luokalla eivätkä mene samaan aikaan kouluun kuin kerran viikossa.
Kun herätn ½h ennen kouluun lähtöä niin homma onnistuu, mutta jos toinen herää "liian aikaisin" niin se jolla on 1½h aikaa alkaa tehdä kaikkea muuta ja herättää sitten äidin kysyäkseen, että onko pakko lähteä kouluun tai jotain muuta vastaavaa. Jopa ekaluokkalainen hoitaa itsenäisesti kaiken kun menee 9:ksi jos herätän hänet kello 8:00 kun lähden itse töihin.
m36
miksi joku on jo ekaluokkalaisen kanssa tuolla tavoin yksinhuoltaja?
Missä on lapsen isä? Miksi on tullut tehtyä vähävaraisesti isätön lapsi?
sori nyt, eikä kyse mun mielestä ole pelkästään siitä, että "sua harmittaa kun ratkaisut ei käy teille", vaan tästä kuultaa läpi myös se, että et oikein haluaisi kuulla sitä, että muut ihmiset ovat joutuneet "panemaan ne sopimaan". Valitettava kylmä tosiasia on,e ttä aina niitä helppoja ja hyviä ratkaisuja ei ole. Olisi kiva, jos sun lapsesi voisi selvitä yksin kotona kivuttomasti ja sinä voisit mennä töihin, mutta kun niin ei nyt ole, niin sun on vaan joustettava itse. Me muut on jouduttu ottamaan palkatonta ja tulemaan toimeen vähemmällä rahalla. Tai me on jouduttu palkkaamaan joku sinne kotiin hoitamaan lasta. Ne aamupäivä- ja iltapäiväkerhot ei sovi kaikille, vaikka sopiikin joilllekin. Myönnä pois, että vaikka se ei ole helppoa, eikä toivottavaa, sun VOI olla pakko hoitaa asiat niin, että olet kotona. Tai palkkaat sinne jonkun. Lasta sä et kuitenkaan voi jättää yksin.
No tää yksi ööö.... ööö... tyyppi hikeentyi ja hyppi seinille
kyllä voidaan pohtia sitäkin miksi joku on jo ekaluokkalaisen kanssa tuolla tavoin yksinhuoltaja? Missä on lapsen isä? Miksi on tullut tehtyä vähävaraisesti isätön lapsi?
Luitko, että isää ei nappaa? Minkäs teet? Voi voi, pitääkin alkaa tuntea syyllisyyttä nyt itsekin siitä, kun lähdin lasteni kanssa väkivaltaisen miehen luota, ja toden totta, väkivalta alkoi vasta lasten jälkeen, ennen sitä ei merkkiäkään. Kukahan täällä taas ei erilaisia elämäntilanteita ymmärrä?! =D
Enkä itsekään ole vähävaraton, mutta en myöskään mikään kroisos ja lainaa on joten ei tulisi valitettavasti kuuloonkaan jäädä osittaiselle kotiin, niin ihanaa kuin olisi itsekin viettää kaikki vapaa-aika lasteni kanssa. Onneksi ollaan saatu asia muutoin järjestymään mutta pystyn ihan aivoillani _ymmärtämään_ että kaikilla tällaista mahdollisuutta (mummo naapurissa) ei ole.
Ööö... Eli kysytään ehdotuksia, mutta hypitään seinille, kun ehdotetaan. Ööö... Eli haussa on lähinnä siis päänsilitystä?
jännä että itse luin niin, että ap todellakin otti vastaan neuvot ja sanoi niitä harkitsevansa vaikkei ne aina ihannätisti ollutkaan aseteltu enkä ole missään nähnyt apn ¨hyppivän seinille¨...... sitä en ihmettele että jossain vaiheessa keskustelua tekee mieli vaan poistua eikä se tarkota että vaan päänsilitys kelpaa, ööööö vai mitenkä ??
Ei tuli mieleenkään jättää ekaluokkalaista lähtemään yksin!
jos pystyt järjestämään asiasi niin, että ei tarvitse. Ei tämä munkaan unelmani ole, mutta näillä mennään ja yritän mielelläni saada tämän mahdollisimman kivuttomaksi.
ap
Meillä lähes sama tilanne.
Poika aloitti nyt ekaluokan. Isä lähtee aamulla klo 6:00 töihin. Minä (äiti) lähden töihin klo 6:30-7:00. Minun pitää olla töissä klo 7:00 tai 7:20. Veriäytteenotto alkaa 7:00 tai 7:30. Tuosta ajasta en yksinkertaisesti voi/saa myöhästyä. Katson, etten voi soittaa töihin, että nyt menee pitkäksi, kun lapsi hankaa vastaan kouluun lähtöä. Ei vaan yksinkertaisesti onnistu!
Kaikissa työpaikoissa työajan alkamis ajankohtaa ei voi muuttaa. Itse olen aloittanut nyt 6 tunnin päivät, jotta olisin edes iltapäivästä kotona, kun lapsi tulee koulusta. Tai lapsen ei tarvitse olla kotona tuntia kauempaa yksinään.
sori nyt, eikä kyse mun mielestä ole pelkästään siitä, että "sua harmittaa kun ratkaisut ei käy teille", vaan tästä kuultaa läpi myös se, että et oikein haluaisi kuulla sitä, että muut ihmiset ovat joutuneet "panemaan ne sopimaan". Valitettava kylmä tosiasia on,e ttä aina niitä helppoja ja hyviä ratkaisuja ei ole. Olisi kiva, jos sun lapsesi voisi selvitä yksin kotona kivuttomasti ja sinä voisit mennä töihin, mutta kun niin ei nyt ole, niin sun on vaan joustettava itse. Me muut on jouduttu ottamaan palkatonta ja tulemaan toimeen vähemmällä rahalla. Tai me on jouduttu palkkaamaan joku sinne kotiin hoitamaan lasta. Ne aamupäivä- ja iltapäiväkerhot ei sovi kaikille, vaikka sopiikin joilllekin. Myönnä pois, että vaikka se ei ole helppoa, eikä toivottavaa, sun VOI olla pakko hoitaa asiat niin, että olet kotona. Tai palkkaat sinne jonkun. Lasta sä et kuitenkaan voi jättää yksin.
Me tehtiin näin (vietiin lapsi seitsemäksi kerhoon), ja niin näytti tekevän moni muukin ekaluokkalaisen vanhempi.
Yksin lähtemisestä olisi tullut ihan samanlaista vääntöä kuin teilläkin.
Me tehtiin näin (vietiin lapsi seitsemäksi kerhoon), ja niin näytti tekevän moni muukin ekaluokkalaisen vanhempi. Yksin lähtemisestä olisi tullut ihan samanlaista vääntöä kuin teilläkin.
jolloin meillä ainakin alkaa jo työaika
Minä ratkaisin vastaavan tilanteen näin:
Reppu pakattiin edellisenä iltana. Aamulla lapsi harjasi hampaansa, söi ja puki läsnäollessani, minkä jälkeen hän sai jäädä katsomaan lastenohjelmia. Laitoin hänen omaan puhelimeensa herätyksen johonkin tiettyyn aikaan, jolloin hän tiesi sulkea tv:n ja mennä pukemaan ulkovaatteet. Ne katsoin joka aamu hänelle valmiiksi odottamaan, kun olin nähnyt säätilanteen.
Yhdessä vaiheessa hän lipsui tuosta, että olisi mennyt kellon herätyksestä pukemaan. Katseli vain ip-kerhoon mukaan otettavia leluja jne. Tällöin otimme tarrat käyttöön!
Jokaisesta aamusta, joka sujui hyvin, lapsi sai tarran. Esim. 10 tai 15 tarran jälkeen voi luvata lapselle jotain mukavaa, jota odottaa. Kun aamut ovat sujuneet jonkin aikaa, riittää lapselle jo sekin, että kehut kuinka hyvin hänellä nyt menee.
Kyllä se siitä!
Kun esikoinen meni ykköselle, niin minun ja mieheni vuorotellen oli mahdollista "venyttää" aamuja siten että lapsi ei joutunut lähtemään yksin. Lapsen kaverin vanhemmilla ei tätä mahdollisuutta ollut, niin sovittiin että kaveri tulee meille aamuisin ja piste. Homma toimi hyvin.
Oletko kysynyt keneltään samalla luokalla olevan vanhemmilta että miten teillä aamut on järjestetty ja josko löytyisi apuja? Entä naapurit? Onko lähimailla ketään eläkeläistä tms.
Meidän lapset olivat ja ovat reippaita jne mutta koulun aloitus on ISO asia lapsella ja samaan kohtaan ei kannata ängetä liikaa, lapsesi soittelu sinulle kertoo että vastuunotto yksinlähdöstä ja koulusta on hänelle nyt liikaa. Sinun pöksyissäsi yrittäisin hakea ratkaisua ja se että hankit lapsellesi tavalla tai toisella "aamuseuraa" ei ole merkki epäonnistumisesta!