Lue keskustelun säännöt.
Missä olit 11/9/2001?
02.09.2011 |
Meikä oli kotona uunituoreen vauvan kanssa. Kotiuduttiin NKL:lta 10.9 ja elelin mukavaa arkipäivää kotosalla lasten kanssa, radiota kuunnellen keitin itselleni kahvia kun kaikki nukkui päiväunia ja yhtäkkiä korviini tarttui uutinen radiosta. Muistan vieläkin sen typerryksen tunteen että mitä ihmettä on tapahtunut, kahvimuki toisessa kädessä. Loppupäivä menikin telkkaa tuijotellessa.
Kommentit (74)
kun huomasin, että sieltä tuleekin vähän toisenlaista ohjelmaa. Muistan vieläkin, miten se pysäytti. Olin ihan pois tolaltani, ja mies lähti parin viikon päästä Washingtoniin työtehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jätin kännykän autoon kun kävin vielä kattoo yhden "takuuvarman" herkkutattipaikan. Kun palasin autoon oli äiti soittanut useita kertoja ja samoin sisko ja mies. Mietin että mitäs helkkaria nyt enkä siinä ajaessani soittanut kellekään takasin. Kotiin kun pääsin oli järkytys valtava että mitä oikein on tapahtunut.
Mäkin muistan Dianan kuoleman kun sattui yksiin häihin, jossa olin kaasona. Samoin sen kun Steen Christensen ampui ne kaksi suomalaista poliisia 1997 koska osui samaan päivään kuin isäni kuolema.
sisälläni oli vauva rv 14. Kyllä pikkusen pani miettimään, että mihinkähän maailmaan sitä pientä on kohdussaan kasvattamassa... Vitutti perkeleesti ne saatanan vajukkiuskikset! Mutta kyllä me täällä eletään ja rakastetaan edelleen, itseemme ja kanssaihmisiimme luottaen.
Menkää te pelkurit, aikuistumattomat uskovaiset ihan sinne tuonpuoleiseen minne haluatte, mutta jättäkää meidät muut rauhaan. Tappakaa toisenne ja varsinkin itsenne, jos tappaa pitää, kiitos!
Muistan tuon iltapäivän varmaan aina. Samoin sen, missä olin kun kuulin Dianan onnettomuudesta, tai Estoniasta.
Nämä kyllä taitaa olla niitä mitä thirtysomethings muistavat. Itsellä kans ihan kirkkaat mielikuvat sekä Dianasta, että Estoniasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen oli päivän vanha. Ja juu, masennus iski kovaa niissä hormooneissa.
ja seuraavana päivänä oli vero-oikeuden tentti. Aivan typertyneenä illalla tuumailin, mahdanko päästä pälkähästä, kun vihaamani tenttiä ei koskaan tulekaan, vaan maailmanloppu tulee ennen sitä.
No, sen tentin sitten suoritin ja elämä täällä pallollakin jatkui...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
soitti kyseisestä asiasta ja käski laittaa telkkarin päälle. Eka reaktioni oli jostain syystä nauru, oli jotenkin niin epäuskoinen fiilis, kuin olisi jotain leffaa katsonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkalla sinne kuulin sivumennen jostain että Nykissä ihmiset hyppii torneista koska ne palaa kun lentokone on törmännyt niihin. Mulla oli kamala kiire enkä osannut ajatella asiaa enempää. Tästä kerrottiin Novalla uutisissa ja tasalta oli jumppa jo alkanut. Siellä kukaan ei tiennyt mistään mitään, enkä mäkään muistanut kuulemastani kertoa.
Kotiin tultua kaikki oli jo "ohi". Jälkikäteen harmitti etten nähnyt tilannetta suorana. Ja oli muuten eka ja vika vauvajumppa missä ikinä käytiin. Vauva oli 3kk ja munkin esikoinen :)
töissä päivällä, illalla harrastusten parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin viidennellä luokalla, ja muistan, kuinka oli vähän vaikea käsittää miksi se isku oli niin iso asia - onhan Jenkit kuitenkin niin kaukana Suomesta... Pelkäsin hirveästi maailmansotaa.
oli tosi hiljainen päivä, osaksi siksi, että oli tiistai.
Kuulin uutiset vasta kun työvuoro loppui 21.30 ja vähän olin ihmeissäni, ettei kukaan asiakkaista ollut maininnut mitään. Mutta oli todellakin vähän ihmisiä liikenteessä.
ja työpäivän päätteeksi nukuin koko illan.
Silloinen poikaystäväni tuli illalla käymään ja avasi telkkuni (jonka antenni roikkui kattolampussa!).
Ihmettelin ihan pöllönä, että mitä hän meuhkaa...