Mua säälittää nelikymppiset pienten lasten äidit.

Mua säälittää nelikymppiset pienten lasten äidit. Tai oikeastaan ne lapset. Ne eivät todennäköisesti tule ikinä saamaan minkäänlaista apua lastenhoitoon omilta vanhemmiltaan. Hyvässä lykyssä joutuvat hoitamaan omia lapsiaan ja pitämään huolta siitä, että vanhemmat pärjäävät vanhainkodissa tai kotonaan. Jos ovat elossa, eivät jaksa hoitaa pieniä lapsia. Ja miten 40v on enää mitenkään kiinni pienten lasten elämässä? Miten pystyy samaistumaan?

Pistäpä muistiin tuo kirjoituksesi ja lukaise se 40-vuotispäivänäsi. Saatat nauraa makeasti nuorelle itsellesi (ja nauruhan tunnetusti pidentää ikää).

Hyvät ystäväni(joihin olen tutustunut kun lapsemme ovat samanikäsiä)ovat 47v ja 44v ja molemmilla on 4-vuotiaat lapset. Nämä äidit ovat aivan ihania, hoitavat lapsiaan hyvin ja ovat todella nuorekkaita. Ei ikä kerro ihmisestä mitään. Enemmän minua säälittää kaikki lapset joista ei pidetä huolta, äidit ovat hulluja tai juoppoja tai jotain muuta alakastiin kuuluvaa.

Oletko ajatellut että hekin voisivat haluta vihdoinkin pitää vapaata? Nythän he joutuvat kaitsemaan sinun lapsiasi :O

Eihän heillä tietenkään voi olla mitään omia suunnitelmia kauan kaivatuilla eläkepäivillään! :D Kuka sitä nyt haluaisi matkustella, ylipäänsä harrastaa niitä juttuja mitä ei koskaan työelämässä ollessaan ehtinyt? Kun voi hoitaa lastenlapsia jihuu!!

Pitäisiköhän appivanhemmille sanoa että nyt loppu se lomailu, meidän lapset tulloo hoitoon ;)

Naurattaa tämän ketjun viesteistä moni, etenkin ap:n aloitus. Kannattaa ehkä säästää se sääli johonkin muihin asioihin.



T. 41-v. äiti, joka viisaasti sai lapsensa ikävälillä 24-33v. Tosin häpeäkseni tunnustan, että minulla on liian monta (5 kpl) lasta ollakseni av:n malliäiti...

Millanen oot? Varmasti parempi kuin mä, säälittävä 38v 1v pojan äiti. Mun vanhemmat 63v. Me ollaan koko suku ihan huonoja eikä ollenkaan osata SAMASTUA pikkulapseen kun ollaan näin vanhoja. Voisitko tulla jotenkin auttamaan, mä en pärjää enkä jaksa. Sä oot ap mun idoli, pliis anna sun auringon paistaa mun risukasaan!

Mua säälittää nelikymppiset pienten lasten äidit. Tai oikeastaan ne lapset. Ne eivät todennäköisesti tule ikinä saamaan minkäänlaista apua lastenhoitoon omilta vanhemmiltaan. Hyvässä lykyssä joutuvat hoitamaan omia lapsiaan ja pitämään huolta siitä, että vanhemmat pärjäävät vanhainkodissa tai kotonaan. Jos ovat elossa, eivät jaksa hoitaa pieniä lapsia. Ja miten 40v on enää mitenkään kiinni pienten lasten elämässä? Miten pystyy samaistumaan?

aiotteko nuoremmat äidit tosiaan hoidattaa lapsenlapset vanhemmillanne? Hehän ovat varmaankin työelämässä pahimmillaan. Missä välissä he hoitavat lapsenlapsiaan?

Nelikymppisen äidin omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat juuri siinä iässä että ovat päässeet eläkkeelle. Heillä on eillä on aikaa ja ennen kaikkea halua hoitaa lapsenlapsiaan.

Itse sain lapseni 25-v. jolloin äitini oli viisikymppinen. Aivan riittävästi ehti auttamaan ja kyläilemään. Tosin lapsiani en koskaan hänellä hoidattanut, toisenlaista apua kyllä olen saanut.

oisko mukavaa jos oma äiti on 60 v kun ite täyttää 20?? Moni ei jaksa siinä vaiheessa enää tehä mitään yhteistä yms. Olen onnellinen kun oma lapsi 6kk, ite 22 ja äiti 40 ja isoäiti 63 !!!!!! nuoret äidit rules

oisko mukavaa jos oma äiti on 60 v kun ite täyttää 20?? Moni ei jaksa siinä vaiheessa enää tehä mitään yhteistä yms. Olen onnellinen kun oma lapsi 6kk, ite 22 ja äiti 40 ja isoäiti 63 !!!!!! nuoret äidit rules

Vaikka onhan maailmassa suurempiakin ongelmia.

hei hallooo!!! oisko mukavaa jos oma äiti on 60 v kun ite täyttää 20?? Moni ei jaksa siinä vaiheessa enää tehä mitään yhteistä yms. Olen onnellinen kun oma lapsi 6kk, ite 22 ja äiti 40 ja isoäiti 63 !!!!!! nuoret äidit rules

Lukio ja ammattikoulu käyty, vakkari työpaikka ollu jo 5 v. Oma omakotitalo kalliilla alueella eteläsuomessa...



joo on olemassa suurempiakin ongelmia mutta onneksi ei minulla :P

et kai ole tosissasi?

Mummoni sodan jälkeen sai 7 lasta. Nuorimman kun oli 42.

Ihan hyvin se perheen 'nuorin' jaksoi. Ehkä häntä auttoi paljon se että oli perheen kuopus ja oli vanhempia sisaruksia.

oma äitini oli 36 kun pikkuveli syntyi, hyvä ystäväni äiti oli 43 kun hän syntyi ja hänen siskot olivat silloin 11 ja 14 vuotiaita.

ihan hyvin heillä on mennyt.

Minä itse sain toisen 34 vuotiaana ja enää en vauvaa haluaisi. En vain usko että jaksaisin samalla tavalla kuin esikoisena.

Mutta jokainen täplää omalla tavallaan kuitenkin. Turha ruveta suruttelemaan

Lukio ja ammattikoulu käyty, vakkari työpaikka ollu jo 5 v. Oma omakotitalo kalliilla alueella eteläsuomessa...

joo on olemassa suurempiakin ongelmia mutta onneksi ei minulla :P

oisko mukavaa jos oma äiti on 60 v kun ite täyttää 20?? Moni ei jaksa siinä vaiheessa enää tehä mitään yhteistä yms. Olen onnellinen kun oma lapsi 6kk, ite 22 ja äiti 40 ja isoäiti 63 !!!!!! nuoret äidit rules

tasoa siivooja, osa-aikatyöläinen, työkkärin kurssilainen... Miten se 40v isoäiti muka mitään ehtii, eikö se muka käy töissä??? Enemmän sillä 60+ on aikaa, sen ikäiset on yleensä jo eläkkeellä...

kerinnyt hoiteleen. Nyt me saatiin iltatähti melki nelikymppisinä/nelikymppinä ja tätä anoppi ei enää hoitele, kun on itse hoivaosastolla.

*Mut mun äiti innoissaan hoitelee kun töiltää ehtii.

neljäkymppisten pitäisi varautua olemaan isovanhempia. On todella sairaannäköistä, jos pienenlapsen isä ja äiti näyttävät ukilta ja mummolta.

tulee isovanhempia nelikymppisinä...

murrosiässä ja teini. Täysin vedätettävissä, ja äiti halusi vain kovasti olla paras kaverini. Nyt tiedän että se johtui siitä että he olivat vain vähän päälle kaksikymppisiä kun synnyin. Itsekin ihan raakileita vielä. Itselläni tulee onneksi olemaan enemmän elämänkokemusta siinä vaiheessa.

...että teidän lapsenne on murrosiän myrskyissä kun teillä itsellänne on vaihdevuodet! Kuulostaako kivalta? Ei minunkaan mielestäni :)

Kyllä ne lapset on tarkoitettu tehtäväksi mahd. nuorena. 22-25 on paras ikäkausi.

Normaalisti vähän päälle parikymppinen on kehittynyt sen verran että ei suinkaan ole lasten vedätettävissä. Sekin riippuu kasvatuksesta minkä mallin kotoa on saanut. Pikemminkin niin päin että vanha äiti hemmottelee iltatähden pilalle ja hössöttää ettei vaan mitään käy kullannupulle. Keskittyy ehkä siis liikaakiin siihen silmäterään jonka on vihdoin saanut! Voi sitä lapsiparkaa. Nuori äiti suhtautuu luonnollisesti lapseensa.

kuuluu se, että kun lapsi täyttää 18, sen kanssa lähdetään baariin LOL

Suvussamme on pariskunta, jossa vaimo oli 41 v. ja mies 38 v., kun he menivät naimisiin. Saivat sitten pikapikaa yhden lapsen ja nyt on toinen tulossa. Ihan mukavaa tietysti, että he vanhemmiten löysivät toisissaan kumppanin ja ovat pystyneet vielä tekemään lapsiakin. Toisaalta, kyllä vähän häissä hymyilytti, kun "morsiamen" 70-vuotian äiti nyyhki onnittelupuhetta "nuorelle parille" kun "perheenlisäystäkin" on tulossa. Haloo, eivät nelikymppiset ole mikään nuoripari, vaikka naimisiin menisivätkin.

Itse oli 32 mennessäni naimisiin, ja huomioimme häissä sen, ettemme olleet enää mikään "nuoripari".

Jotenkin tuon sukulaispariskunnan kohdalla tuntuu, että he yrittävät ikään kuin unohtaa olevansa nelikymppisiä ja hypätä jonnekin aikaan ennen kolmeakymppiä, noin symboliikan tasolla.

Siitä olen samaa mieltä, ettei elämä lopu nelikymppisenä, mutta olen kyllä onnellinen, että oma lapseni on jo koulussa, kun olen siinä iässä.

sori, mutta kuulostat harvinaisen ikävältä ihmiseltä! Huono itsetunto ehkä, jos omissa häissäsi symboliikan tasolla pyytelet anteeksi sitä, että olet "jo" 31v. Miksi yhdistät hyvän itsetunnon ikään? Omaan nilkkaasi tämä karahtaa ja sulla varmaan odotettavissa aika reipas neljänkympin kriisi, kerran toisten nelikymppisten ratkaisut kuohuttaa sua näin paljon.

Nyt mietimme pitäiskö pikkumiehelle tehdä kaveri.

Esikoinen on 17v ja ilman mitään murrosiän uhmaa.



Omat vanhempani olivat 20v ja 19v kun synnyin ja on aina veetuttanut nuoret silloin niin lapselliset vanhempani, jotka eivät muuten ole lapsenlapsiaan hoitaneet. Eikä tarvikaan!



Oma enoni oli 3v vanhempi aikoinaan kuin minä, tätini 5v ja meillä oli kovasti hauskaa keskenämme.

21 ja 24 -vuotiaana ja toisella kierroksella sitten 40 ja 42 -vuotiaana. Sanoo olevansa 100-kertaa parempi isä nyt kuin nuorena. Oli kuulemma silloin äksy, huusi lapsille, kun ne otti hermoon, oli omia menoja ja juttuja jne. Nyt nelikymppisenä on kärsivällinen, ei hermostu lapsille kuin hallitusti komentaessaan, omistautuu perheelle täysin jne. Nykyään lukee lapsille jatkuvasti ääneen, juttelee ja touhuaa pitkiä aikoja.

21 ja 24 -vuotiaana ja toisella kierroksella sitten 40 ja 42 -vuotiaana. Sanoo olevansa 100-kertaa parempi isä nyt kuin nuorena. Oli kuulemma silloin äksy, huusi lapsille, kun ne otti hermoon, oli omia menoja ja juttuja jne. Nyt nelikymppisenä on kärsivällinen, ei hermostu lapsille kuin hallitusti komentaessaan, omistautuu perheelle täysin jne. Nykyään lukee lapsille jatkuvasti ääneen, juttelee ja touhuaa pitkiä aikoja.