Heräistikö laittamaan 9-vuotiaalle lapselle aamupalaa
valvomaan sen kouluun lähtöä tai vaan seuraksi, jos olisit itse kotona työttömänä ja pieniä lapsia ei olisi?
Kommentit (57)
Musta olisi ihanaa jos mulla olisi tollainen mahdollisuus, valitettavasti mä olen töissä. Mun lapset joutuvat itse laittamaan aamupalan ja lähtemään kouluun. Mä soitan ja herätän muksut ja mikään ei oo niin ihanaa kun kuulla sen oman mussukan uninen ääni "joojoo, mä nousen ylös". Joskus tuntuu tosi kurjalta kun haluaisi vielä olla sen näkemässäkin.
Jos mä olisin kotona niin ehdottomasti nousisin ylös samaan aikaan kun lapset kouluaamuina.
Iltapalat saavat laittaa ihan itse, mutta aamuvirkkuna on ihana touhuta varhain ja laittaa smoothieta, rahkoja, Turkkilaista erilaisilla variaatioilla, hedelmiä yms koko perheelle
yleensä vaan ehdin juuri ja juuri herättämään 10-vuotiaani, kun mun täytyy jo lähteä. Toisaalta, kun olen itse vähän aikaisemmin siinä syönyt, laitan yleensä lapselle samalla vaikka voileivän, keitetyn munan tms. valmiiksi, ettei tarvitse muuuta kuin istua syömään.
Koulu on onneksi ihan tien toisella puolen, sinne aina ehtii hyvin. Tavallisesti kyllä soitan vielä varmistussoiton.
En kyllä osaisi jäädä nukkumaan niin, että lapsi herää yksin, etsii aamuapalan yksin ja lähtee yksin...
Eikös ne nyt ole vanhemman tehtävä???
Kyllä se muu on sitten laiskuutta...
jo ihan esimerkin vuoksi, heräisin todennäköisesti aikaisemmin kuin lapsi. Ei ole minusta oikein että vanhempi jää nukkumaan kun lapsi lähtee koulu tielle.
töitä kotona ja nousen laittamaan 15-vuotiaalle kello 7 aikaan aamiaisen. Näin se tulee varmasti syötyä. Samoin laitan voileivät sille jääkaappin välipalaksi. Tulee samalla itsellekin hyvä rytmi. Tosin olen tehnyt samalla tavalla silloinkin kun olen mennyt kahdeksaksi töihin.
Huolestuttavan monet suomalaislapset ja -nuoret menevät aamupalatta kouluun ja välipalakin on mitä sattuu. Johtuen juuri siitä, että äidit ajattelevat, että lasten ja nuorten pitää olla itsenäisiä.
Meillä on suunnitelmissa, että 9-vuotias alkaa itse laittamaan kellon soimaan ja hoitamaan aamutoimensa niinä aamuina, jolloin hän menee kahdeksaan. Silloin herätys on 6.45.
Tähän asti (= viime talven, kevään, tämän alkusyksyn) olen aina noussut herättämään hänet, vaikka olisin valvonut vauvan kanssa yöllä. Nyt kun tyttö on jo kolmannella ja vauva nukkuu aamuisin pitempään, kokeilemme tällaista. Syy: minä haluan välillä nukkua pitempään, jotta jaksan paremmin. Vauva valvottaa edelleen öisin.
Ihmettelen vastauksianne ja laiskaksi haukkumisianne, koska ette ollenkaan huomioi ihmisten erilaisia elämäntilanteita.
No, sanokaa nyt suoraan olenko huono äiti.
Alkuperäisessä kysymyksessä ei pieniä lapsia ollut. Ihmeen vähän näissä vastauksissa on lapsilla sitä toista huoltajaa? Vain äitikö voi laittaa lapselle aamupalaa.
herään/nousen sängystä viim 7.30 tarkistamaan että ovat heränneet ja aamupalalla, puhtaat vaatteet päällä jne, vaikka osaavatkin toki itse ottaa syötävää. Lapset 15, 11 ja 9 v. Koulut alkaa aina klo 9.00.
Katson, että nuoremmalla on ihmismäiset vaatteet ja ilmoitan, milloin pitää lähteä kouluun. Isompi lapsista (14 v) hoitaa itse vaatteensa, aamupalansa ja lähtemisensä. Nuoremman (11 v) perään katson. On kyllä aamuja, jolloin lähtevät keskenään kouluun. Teen 3-vuorotyötä, eli olen joskus työpäivinäkin aamuisin kotona.
vaikka olen perjantait kotona pienemmän sisaruksen kanssa. Koulu alkaa klo 8.00. Todellakin nousen ylös kun poikakin nousee.
Kasin aamuina harvoin herään. Pyydän lasta vain tulemaan sanomaan kun lähtee ja itsellä on kello soimassa että jos kouluun lähdön aika menee ohi menen katsomaan mistä on kyse. Yleensä nousen kun lapsi on lähdössä, tarkistan että on takki ja reppu jne. ja annan pusun ja toivotan hyvää koulupäivää. Lapsi katsoo aamu lastenohjelmia joten minun seuraani ei hän kaipaa.
Ysin aamuina herään, mutta jos olen tosi väsynyt ja univelkainen niin saatan nukkuakin. Näin kuitenkin harvoin. Jos en herää 8-8.30 niin illalla ei itelle meinaa tulla uni.
Tämä meillä odottaakin kun jään parin kk päästä työttömäksi. Melkein 9v ja ei muista lapsia kotona vahdittavina. Olen tosi aamu-uninen mutta herään kyllä laittamaan lapselle aamupalan jne. Menen sitten nukkumaan jos nukuttaa kun lapsi on lähtenyt kouluun.
pukee päälle, kampaa hiukset ja pesee hampaat. Aamupalaa ei syö, koska ei saa sitä alas.
Katsoo ehkä piirrettyjä jonkin aikaa, kouluun lähtee 7.50. On tuossa ihan lähellä.
Kyllä mä hereillä olen, mutta makaan sängyssä tai sohvalla. Korkeintaan käyn vessassa. Niin ja vaihdan lapsen kanssa pari sanaa.
Aamupalan tekemiset olisi ihan turhaa. Joskus tein, mutta koska ei saa syötyä, niin lopetin.
En tiedä voiko siis sanoa, että pidän seuraa. En kuitenkaan nuku. Herään itsekin siihen kun lapsi herää. Mutta näin meillä.
Nousen. Meillä tosin on myös 1v, mutta hän usein nukkuu pidempään. Viime keväänä en aina noussut kun valvoin enemmän öisin vauvan kanssa.Silloin oli vähän mietitty aamupala-asiat ennakkoon niin että oli helppo ottaa itse. Mutta nyt on ihan hyvä itsekin selviytyä ylös siinä seiskan-puoli kasin aikaan. Ja joku kyseli puolisoiden osuutta, meillä puoliso lähtee kuuden jälkeen töihin eli ei ole kotona kun koululainen herää.
Minusta on hienoa, että saan olla lähettämässä poikalasta kouluun, teen kotona töitä. Oma äitini ei ollut koskaan paikalla.
ja heräsin tänäkin aamuna, vaikka olen itse kuumeessa. kyse ei ole siitä ettei poika osaisi itse, vaan juuri siitä että se on äidin tehtävä ja olisi surullista jos lapsi joutuisi yksin tekemään aamutoimet vaikka äiti on kotona. niinä aamuina kun lähden itse töihin, teemme yhdessä aamutoimet ennen lähtöäni tai ainakin laitan aamupalan valmiiksi, että lapsi voi sitten lukea tai katsoa telkkaria siihen asti kun on aika lähteä kouluun.
monet alakoululaiset eivät syö ollenkaan aamupalaa koska kukaan ei laita sitä heille ja itse eivät viitsi. eräälle tuttavalleni selvisi n. puolen vuoden kuluttua että hänen lapsensa ei koskaan syönyt aamupalaa, kun tuli asiaa kysyneeksi. en ymmärrä miten jotkut voi olla niin välinpitämättömiä. aamupala on tärkeä. jos jättäisin oman kolmasluokkalaiseni selviämään aamuisin itse, hän söisi pelkkiä muroja tai kuivaa leipää - nyt laitan hänelle aina puuron tai voileivän ja kuorin hedelmän valmiiksi. ja aion tehdä sen niin kauan kuin on tarvis, vaikka aikuiseksi asti. niin ja sama juttu välipalan kanssa - ei ihme kun on niin paljon lihavia lapsia jo alakoululaisissa, hakevat varmaan kaupasta karkkia välipalaksi, kun ei kotona odota välipala valmiina.
mulla on 9v ja 8v ja säännöllisesti huolehtivat aamupaloistaan ja lähtemisistään itsenäisesti niin ettei aikuisia kotona 2-3/aamua viikossa.
Teen itse vuorotöitä ja olen sitten muina aamuina kotona, välillä tukkiunessa aamupuuhien aikaan. Nousen aina laittamaan aamupalaa ja jutustelemaan. Halaan "hyvät koulupäivät".
Keitän välillä aikuiselle aviomiehellenikin kahvia, vaikka osaa ihan varmasti itse. Osoitan tälläisella välittäväni. Kyse ei ole kenenkään vauvattamisesta ja epäitsenäisenä pitämisestä.