Lue keskustelun säännöt.
Tyttöni kaverin äiti soitti minulle tuohtuneena
23.08.2011 |
Tyttöni oli yhden kaverinsa kanssa meillä tänään koulun jälkeen. Kyse ei ole mistään sydänystävästä, vaan kaverista, jonka kanssa tyttöni on satunnaisesti silloin tällöin. No, meillä oli ruoka-aika ja tyttöni tuli syömään. Kaveri odotti sillä aikaa hänen huoneessaan ja lähti vähän myöhemmin kotiinsa.
Illalla sitten tämän tytön äiti soitti minulle kovin tuohtuneensa siitä, että tyttö ei ollut saanut meillä päivällistä vaan oli joutunut lähtemään omaan kotiinsa syömään. Matkaa hänellä on kotiin meiltä noin 500 metriä.
Kerroin kaverin äidille ihan ystävällisesti, että meillä on sellaiset säännöt, että päivällinen on meidän perheen yhteinen hetki eikä siihen osallistu kaverit. Joskus poikkeustapauksia on, mutta niistäkin sovitaan etukäteen. Lisäksi tänään oli mieheni syntymäpäivä, jota juhlistimme hyvällä pihvipäivällisellä. Ruokaa ei ollut varattu ylimääräisille suille.
Kypsän aikuisen tapaan kaverin äiti totesi tähän että jaaha, ja löi minulle luurin korvaan. Ihan uskomatonta. Ja kerrottakoon tähän vielä se, että kyse on 13-vuotiaista seiskaluokkalaisista, ei mistään pienistä alakoululaisista!
Kommentit (146)
41/146
|
23.08.2011 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
silloin toki varataan ruokaa myös kutsutuille vieraille. Päivittäin toistensa luona pyörivät tenavat eivät ole kutsuttuja päivällisvieraita, vaan oletetaan, että lasten on tarkoitus syödä ruoka-aikana kotonaan oman perheen kanssa, niinkuin fiksuissa perheissä tehdäänkin. Lapsilla voi lisäksi olla allergioita tai ruoka-intoleransseja, joista kaikki naapurit eivät voi tietää eikä lapsi itse välttämättä osaa huolehtia. On myös tökeröä syöttää lapsi kylässä, jos heillä on ruoka kotonakin hetken päästä, silloin kotona tulee taas turhaa kalabaliikkia, kun ruoka ei kelpaakaan.
Sekaannusten välttämiseksi on meillä ja myös kavereilla ja naapureilla käytäntönä, että lapset syövät ateriat kotonaan tai jos ovat jo syöneet, odottavat lastenhuoneessa tai ulkona, kunnes meilläkin on syöty. Mehua, välipalaa, jätskiä tms. tarjotaan toki toisillekin, jos omille annetaan. Nyt ekaluokkalaisen kanssa pidetään käytäntönä, että koulun ja ip-kerhon jälkeen tullaan kotiin, tehdään läksyt, syödään kotona (puoli viiden-viiden välillä) ja vasta sitten on kaveriaikaa, sitä onkin sitten koko ilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me teemme niin, että sanomme lapsen kaverille, että me syömme nyt, käy sinäkin kotona syömässä vaikka välipalaa, jos ei ole ruoka-aika.
Meillä on kotona taottu penskojen päähän, että kavereiden luona ei tuppauduta toisten ruokapöytiin! kotiin tullaan syömään. En minäkään tarjoile sapuskaa vieraille lapsille. Myös he saavat mennä kotiinsa syömään. Eri asia sitten, jos olen vaikka leiponut pullaa ym. niin välipalaksi saatan tarjota kaverillekin, mut päivällinen on aina oman perheen kesken.
on erittäin epäkohteliasta tuppautua toisten ruokapöytään, jos oma kotikin on lähellä. Päivällinen on monessa perheessä se ainoa hetki, jolloin koko perhe on yhdessä, ja sitä pitää kunnioittaa. Eri juttu tietty, jos kaveri on tullut varta vasten kyläilemään jostain kauempaa, mutta naapuriston lapset tietenkin syövät jokainen omassa kotonaan.
jokaisen vanhemman on velvollisuus ruokkia omat lapset.
Joten soittakaa ne lapsenne kotiin kun on ruoka-aika. Älkää luulotelko, että kaverin vanhemmat ruokkivat ne. Tällöin säästyy moiset ap. surut.
usein koulun jälkeen mennään kylään jonnekin ja tullaan kotiin vasta seitsemän pintaan. Minä ruokin kaikki ja aina on lapseni ruokittu.
Minusta on typerää, jos kaveri asuu 20 min. päässä, että lapset ramppaa kotiin syömään yksin ja takaisin.
Kaikista järkyttävintä minusta on, että kaveri odottaa pihalla? Huh huh.
Karjalaisena verenperintönä, meillä ruokitaan vaikka naapurin koirakin, jos se näyttää nälkäiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
usein koulun jälkeen mennään kylään jonnekin ja tullaan kotiin vasta seitsemän pintaan. Minä ruokin kaikki ja aina on lapseni ruokittu. Minusta on typerää, jos kaveri asuu 20 min. päässä, että lapset ramppaa kotiin syömään yksin ja takaisin. Kaikista järkyttävintä minusta on, että kaveri odottaa pihalla? Huh huh. Karjalaisena verenperintönä, meillä ruokitaan vaikka naapurin koirakin, jos se näyttää nälkäiseltä.
kaverilla oli matkaa 500 m , joten tuo on aivan eri asia.
ei mistään maalla asuvien välimatkaongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että meillä saa lapset ja lasten kaverit aina ruokaa, eikä taloutemme siihen kaadu jos on joku ylimääräinen suu ruokittavana.
Haluamme lastemme oppivan terveen arvomaailman, jossa osataan jakaa omistaan. En kehtaisi IKINÄ, KOSKAAN, olla antamatta ruokaa lastemme kavereille
Näin meilläkin on aina lapsuudenkodissa ja kavereitteni luona toimittu, mutta me asuimmekin maalla, jossa välimatkat on pitkiä, ja siellä on kyllä muutenkin ollut aina tapana tarjota vieraalle samat sapuskat kuin itsellekin, muutama peruna vaan lisää kiehumaan ja kastike miehiä myöten...
Ihan uusi juttu mulle tämä ettei ruokaa tarjota kavereille, mutta kaupungissa sen ymmärränkin paremmin jos kavereita tulee käymään joka päivä ja kaikki asuvat lähellä. Voi olla että itsekin alan toimia samoin sitten kun lasten kaverit alkaa kyläillä....
Ps. pihvit on meilläkin aina laskettu syöjien mukaan, isille 2kpl ja mulle 1 ja lapselle puolikas. tosin jos jää tähteeksi niin pihvi on älyttömän hyvää siivutettuna leivän päällä...!
Onko tämä lapset syö kotona, joku maalaisjuttu? Vai olenko minä nyt jotenkin vastarannankiiski tässä asiassa.
Mä olen opettanut omalleni, että jos joku kaveri on kylässä ja meillä on ruokaa - kaikki saavat tulla pöytään. Hän varmaan kylässäkin tietysti tästä syystä odottaa, että hänet kutsutaan pöytään ja varmaan meneekin kysymättä.
Olenko ihan tyhmä vai olenko vain tottunut siihen omassa kodissani, että hyvään kotiin ovat kaikki tervetulleita ja kaikille annetaan mitä nyt ikinä löytyykin kaapeista. Aina ruoka ei ole täydellistä, mutta aina sitä riittää ja se on terveellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tekee lapsenikin vanhemmat. Olisin minäkin järkyttynyt, jos lapsi ei olisi saanut kylässä illallista. Minusta vieraanvaraisuus on hyve ja tuo käytös on noloa. En kuitenkaan soittaisi kenellekään, jos lapsi ei olisi saanut kylässä illallista. AP olet moukka!
Eikä AP ole moukka, aivan järkevät perusteet hänellä oli.
Jos naapurin mamma on niin huolissaan lapsensa ruokailusta, että pitää perään soitella, niin miksi hän ei ole määritellyt lapselleen ruoka-aikoja koska lapsen tulee olla kotona syömässä!
Vai onko hänellä tarkoitus koulia lapsestaan sosiaalipummia, jotta pärjää sitten leipäjonossa?
Itse en mm. pidä edes siitä, että lapseni söisivät kavereidensa luona, mutta tuohon sinun buffettiin voidaan tulla lounastamaan oikein porukalla.
Ps. ketkä on sinun lapsesi vanhemmat?
Meidän buffassa syö pari kertaa viikossa lapsi ja kerran viikossa ystäväperheet, joten tervetuloa teillekin. Pidän ruokavieraista!
Kuten myös lapseni syö pari kertaa viikossa kaverillaan ja me ystäväperheessä tai sukulaisissa ainakin kerran viikosssa.
Me olemmekin karjalaisia, rakastamme syömistä ja vieraita! Yhdessä syöminen on parasta, kun ruoka on hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ahdistuneita ja masentuneita, koska edes lapsivieraita ei syötetä!
Vois olla ihan toinen ääni kellossa. Mä voin kuvitella ne aloitukset "kaveri käy päivittäin meillä lapsiensa kanssa syömässä, mitä teen"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen kaverina, joka syö neljä ruokalusikallista!
että meillä saa lapset ja lasten kaverit aina ruokaa, eikä taloutemme siihen kaadu jos on joku ylimääräinen suu ruokittavana.
Haluamme lastemme oppivan terveen arvomaailman, jossa osataan jakaa omistaan. En kehtaisi IKINÄ, KOSKAAN, olla antamatta ruokaa lastemme kavereille.
Sun lapsen arvomaailma murenee viimeistään silloin ton ruuan jakamisen suhteen kun muuttaa erilleen ja on köyhä opiskelija, jos siis siitä koskaan opiskelijaa tulee joka asuu yksin?
ruokaa on sen verran, että siitä riittää niillekin. Jääpä tuosta hyvä mieli lapsillekin.
lapsen kaverina, joka syö neljä ruokalusikallista!
Mä lähtisin siitä että jos tarjoan niin en laske niitä lusikallisia ja lisääkin saa. Mutta jos tapa on tuo että säännöstelee ruokapöydässä ruuan määrän, niin en mä tiedä onko toikaan nyt niin kohteliasta.
Onhan se tietenkin jokaisen perheen itsensä päätettävissä, annetaanko sitä ruokaa ylimääräisille. Ei kaikilla ole omaankaan ruokaan riittävästi rahaa, saati sitten lasten kavereiden ruokiin. Ja vaikka rahaa olisikin, niin lasten kavereiden allergioista tai erityisruokavalioista ei välttämättä tarpeellista tietoa ole, joten parempihan se on, että kotonaan syövät.
Onhan se tietenkin jokaisen perheen itsensä päätettävissä, annetaanko sitä ruokaa ylimääräisille. Ei kaikilla ole omaankaan ruokaan riittävästi rahaa, saati sitten lasten kavereiden ruokiin. Ja vaikka rahaa olisikin, niin lasten kavereiden allergioista tai erityisruokavalioista ei välttämättä tarpeellista tietoa ole, joten parempihan se on, että kotonaan syövät.