Tyttöni kaverin äiti soitti minulle tuohtuneena
Tyttöni oli yhden kaverinsa kanssa meillä tänään koulun jälkeen. Kyse ei ole mistään sydänystävästä, vaan kaverista, jonka kanssa tyttöni on satunnaisesti silloin tällöin. No, meillä oli ruoka-aika ja tyttöni tuli syömään. Kaveri odotti sillä aikaa hänen huoneessaan ja lähti vähän myöhemmin kotiinsa.
Illalla sitten tämän tytön äiti soitti minulle kovin tuohtuneensa siitä, että tyttö ei ollut saanut meillä päivällistä vaan oli joutunut lähtemään omaan kotiinsa syömään. Matkaa hänellä on kotiin meiltä noin 500 metriä.
Kerroin kaverin äidille ihan ystävällisesti, että meillä on sellaiset säännöt, että päivällinen on meidän perheen yhteinen hetki eikä siihen osallistu kaverit. Joskus poikkeustapauksia on, mutta niistäkin sovitaan etukäteen. Lisäksi tänään oli mieheni syntymäpäivä, jota juhlistimme hyvällä pihvipäivällisellä. Ruokaa ei ollut varattu ylimääräisille suille.
Kypsän aikuisen tapaan kaverin äiti totesi tähän että jaaha, ja löi minulle luurin korvaan. Ihan uskomatonta. Ja kerrottakoon tähän vielä se, että kyse on 13-vuotiaista seiskaluokkalaisista, ei mistään pienistä alakoululaisista!
Kommentit (146)
Mitä jos kylässä onkin isän tai äidin kaveri, laitetaanko hänet makuuhuoneeseen odottamaan siksi aikaa kun on syöty, vai tarjotaanko ruokaa?
Mutta jos vieras on tullut yllätysvisiitille juuri ennen syömistä ja ruokaa ei ole varattu hänelle, niin luultavasti joo. Normaalisti aikuisella on sen verran tilannetajua... Paitsi että tuskin makuuhuoneeseen sentään laitetaan odottamaan :)
ettei lasten kavereita ruokita kylässä. Välipalan saavat jos haluavat muttei muuta. Meidän lapset tulevat kotiin syömään ja kaverit taas painuvat omiin koteihinsa. Oli pakko sopia siinä vaiheessa kun tytöt alkoivat olla isompia ja väittivät aina syöneensä jo kaverillaan. Todellisuudessa näin ei useinkaan ollut.
ELi esim okt-alueella jossa suunnilleen jokaisessa talossa asuu lapsia.
Se tarkoittaa sitä että niitä lasten kavereita, jotka asuu kipaisumatkan päässä, pyörii kotona aika paljon. Ja KAIKKI vanhemmat, joiden kanssa on asiasta puhuttu, ovat sitä mieltä että kukin syököön kotonaan. Se on yleensä kaikkien mielestä hyväksi koettu käytäntö.
Jos lapsi kaverin ruokailun ajan mieluummin odottaa lastenhuoneessa kuin menee kotiinsa odottelemaan niin eipä se niin vakavaa ole.
naapurin lapsia. Jos kerran aikaa, niin pian voi olla kymmenen suuta aina ruoka-aikaan norkoilemassa. Tämä on mieheni ja minun periaate, eikä ole rahasta kiinni. Meillä ei myöskään saa välipalaa. Kaverit tulevat 500 metrin säteeltä, enkä tiedä kaikkien vanhempia, joten jokainen voi tarvittaessa mennä kotiin syömään.
niin ei olisi syntynyt tilannetta että te herkuttelette, toinen lapsi odottaa tyhjin suin.
Miksi tyttö ei mennyt kotiinsa syömään vaan jäi vesi kielellä odottamaan sillä aikaa, kun te toiset herkuttelitte?
On selvä asia, että kun ruokavieraat eivät ole olleet tiedossa etukäteen, ruokaa on varattu täsmälleen niin monta kappaletta kuin on syöjiä. Toiseksi jos se ruokailu on nimenomaan se oman perheen hetki, jolloin voidaan jutella aremmistakin asioista, niin ei siinä ole silloin vieraalla sijaa.
Tökerö äiti, mutta sinunkin kannattaisi opetella hoitamaan tällaiset vähemmän epäkohteliaasti.
koska ruokailu on meidän perheen yhteistä aikaa. Joskus toki lasten kaverit syövät meillä,
mutta siitä sovitaan aina etukäteen tai soitetaan kotiin ja kysytään lupa jäädä syömään.
14 samanikäistä lasta naapurustosta leikkimässä. He jatkoivat leikkiään, kun omat lapset tuli syömään. Joskus joku ilmoitti, että hänelläkin olisi nälkä. Silloin neuvoin ystävällisesti menemään kotiin syömään. Matkaa oli jopa 30 metriä...
Kyse on ihan periaatepäätöksestä. Jos alan ruokkimaan naapureiden lapsia, niin eihän siihen tule loppuakaan. Jos kavereita on ollut yksi ja kauempaa, niin totta kai olen hänelle ruokaa tarjonnut. Juomaa on aina saanut naapurin lapsetkin.
Joko lähetät vieraat pois ennen ruokailun aloittamista tai olet kohtelias ja tarjoat ruokaa myös vieraille. Varsinkin jos oli satunnainen kaveri kylässä. Ymmärrän, jos on vaikka "naapurin Maija" käy joka päivä kylässä, niin silloin talo elää tavallaan, mutta että satunnaiset vieraat pistetään kuolaamaan pihviä.
typerästi teki tuo kaverin äiti, kun soitti perään, ei toisten perheiden käytäntöihin tai käytöstapoihin kannata noin puuttua. Itse olisin kertonut tytöle kyseessä olevan synttäriateria, pahoitellut, ettei pihviä ole ja lähettänyt vaikka leipää ja mehua tyttöni välityksellä toiseen huoneeseen, jos omaan pöytään en olisi halunnut. Tuon ikäinen älyäisi ehkä itsekin lähteä kuultuaan synttäreistä.
Tai ennen ruokaa olisin pyytänyt tyttöni luokseni ja kehoittanut lähettämään kaverinsa pois. Perheissä on kovin monenlaista vieraanvaraisuutta, toisen (myös lasten ventovieraan kaverin) istuttaminen odottamassa ruoan aikaan olisi joisain kulttuureissa ja meidänkin perheessä aika epäkohteliasta, vaikka siis pitäisin myös vieraan käytöstä ajattelemattomana, jos jäisi roikkumaan selitysten jälkeenkin.
Mutta täällä pääkaupunkiseudulla olen huomannut, että tyyli on kovin erilainen kuin pohjoisempana, jo esim. tervehtimisen suhteen. Niin kauan, kun molemmat osapuolet sen tirtävät, ei tule kitkaa, mutta muutoin loukkaantumisia kyllä tulee helposti.
missä ymmärretään vain se tapa, jonka mukaan itse toimii.."en ymmärrä ap:tä ollenkaan".."olipas tapaus" jne. Itse kyllä opetan omille lapsilleni, että perheillä on erilaisia tapoja ja sen tavan mukaan mennään, missä perheessä milloinkin kyläilee. En minä loukkaannut, jos toisella kaverilla lapseni ruokitaan ja toisessa paikassa ei. Eri perheillä on eritapoja..mikä siinä on niin vaikeaa tajuta?
Mitä jos kylässä onkin isän tai äidin kaveri, laitetaanko hänet makuuhuoneeseen odottamaan siksi aikaa kun on syöty, vai tarjotaanko ruokaa?
Lapsia meillä on talo täynnä JOKA PÄIVÄ, ja ruokin silloin kun se tuntuu sopivalta, joskus taas tuntuu tärkeältä syödä vain perheen kesken. Min ystävät tulevat yleensä kaukaa ja silloin tietenkin tarjoan ruokaa. harva sitä naapurilleen ruokaa laittaa- näinkin joskus extempore kun on iso satsi ruokaa, mutta harvemmin. On tilanteita ja tilanteita. Tai joillakin ehkä ei kun pikkuasioista tulee ihan ongelmia...? Mä ihmettelen kyllä lapsia jotka on tuntitolkulla kylässä eikä kotoa kuulu mitään esim. sen ruokailun suhteen. Ne joilla on vilkas sosiaalinen elämä ymmärtää hyvin ettei kukaan koko ajan ruoki koko sitä seurapiiriä- vaan tilanteen mukaan. Nää saivartelijat taitaa olla näitä joille jokainen sosiaalinen tilanne- myös lapsen-on elämää suurempi kysymys ja yhtä kyläilyä jaksetaan vatvoa vatvomnistaan. Toiset kyläilee ihan miten sattuu ja hyvin menee kuulkaas niinkin.
Meillä esim. Iso iso perhe, lapsia omasta takaa 7. Melkein jokaisella on joka päivä ainakin yksi kaveri, joka tarkoittaisi sitä, että keittelisin ruokaa vähintään 16 ihmiselle päivittäin! Meillä yleensä aika tarkkaan menee omalle porukalle sapuskat, jos joku kaveri tulee kauempaa ja tiedän sen etukäteen, niin toki tarjoan ruoan. Välipalaa usein syövät kyllä kaikki ja sekin näkyy ja tuntuu, mutta en ole sitä kieltänyt ottamasta. Mutta oikeasti järki käteen, ei siinä ole mitään kummallista jos ruokailun ajaksi kaveria pyydetään odottelemaan toiseen huoneeseen! Niin me aikuisetkin teemme jos yllätys kylään hyppäämme johonkin perheeseen ruoka-aikaan. En minä ainakaan oleta, että liittyisin pöytään, vasta kahvi aikaan sitten jos tarjotaan ;) ymmärrän toki niitä perheitä joissa 1-2 lasta ja ruokaa jää aina yli, niin voihan siinä samalla sen yhden satunnaisen kaverinkin ruokkia toki. Mitta meillä ainakin hiukka eri juttu ;)
Meillä on kotona taottu penskojen päähän, että kavereiden luona ei tuppauduta toisten ruokapöytiin! kotiin tullaan syömään. En minäkään tarjoile sapuskaa vieraille lapsille. Myös he saavat mennä kotiinsa syömään. Eri asia sitten, jos olen vaikka leiponut pullaa ym. niin välipalaksi saatan tarjota kaverillekin, mut päivällinen on aina oman perheen kesken.
että meillä saa lapset ja lasten kaverit aina ruokaa, eikä taloutemme siihen kaadu jos on joku ylimääräinen suu ruokittavana.
Haluamme lastemme oppivan terveen arvomaailman, jossa osataan jakaa omistaan. En kehtaisi IKINÄ, KOSKAAN, olla antamatta ruokaa lastemme kavereille.
Noita perusteluja voi kehitellä ihan miten paljon haluaa, mutta sivistyneet ihmiset eivät tosiaan laita vierasta yksin toiseen huoneeseen odottelemaan. Ja ihan käytännön tasolla - voisihan tytölle sitten antaa pakkasesta jauhelihapihvin tai jotain. Tärkeää on että häntä kunnioitetaan ihmisenä ja otetaan seuraan mukaan. Luulisi että lapsetkin tuntisivat kovasti sympatiaa tyttöä kohtaan, eivätkä haluaisia kokea itse samaa.
Mä en ole ikinä, siis en edes lapsena ymmärtänyt miten epäsivistynyt ihmisen täytyy olla että laittaa vieraan toiseen huoneeseen odottamaan kun perhe syö ruokansa. Minusta se kertoo ehkä moukkamaisuudesta. Okei ymmärrän jos perhe hyvin köyhä, mutta sillonkin voisi lähettää ystävän kotiin eikä antaa odottaa.
näille kommenteille.
jotkut välipalat yms on eri juttu, mutta en kyllä niitäkään päivittäin kavereille tarjoaisi. Mutta mä kyllä aina lähetän kaverit ulos tai kotiin odottamaan, kun syödään, ei sen takia, ettei kaverille tulisi paha mieli vaan sen takia, että haluan syödä rauhassa -ja myös, että lapset syö rauhassa (jos kaveri odottaa huoneessa niin menee hotkimiseksi). Jokainen ruokkii omat lapsensa, ihan yksiselitteinen juttu, jolla ei ole mitään tekemistä vähävaraisuuden tai rikkauden kanssa. En itsekään menisi päivittäin naapuriin syömään, vaan kyllä ihan itse sen ruoan kotona teen.
Niin tekee lapsenikin vanhemmat. Olisin minäkin järkyttynyt, jos lapsi ei olisi saanut kylässä illallista.
Minusta vieraanvaraisuus on hyve ja tuo käytös on noloa. En kuitenkaan soittaisi kenellekään, jos lapsi ei olisi saanut kylässä illallista.
AP olet moukka!
Porvoo juttu oikein on, kun siihen näkyy törmäävän eri jutuissa ???
Porvoolla viitataan siihen, että vastaaja ei usko viestin olevan totta vaan pelkkä keskustelun sytykkeeksi tarkoitettu provokaatio - väntyy Porvooksi.
Mä en ole ikinä, siis en edes lapsena ymmärtänyt miten epäsivistynyt ihmisen täytyy olla että laittaa vieraan toiseen huoneeseen odottamaan kun perhe syö ruokansa. Minusta se kertoo ehkä moukkamaisuudesta. Okei ymmärrän jos perhe hyvin köyhä, mutta sillonkin voisi lähettää ystävän kotiin eikä antaa odottaa.
Mutta meillä on 4 lasta. 2 teiniä, 10-vuotias ja vauva. Noiden kolmen vanhemman kaverit vierailee meillä päivittäin. Meillä saattaa olla kymmenenkin vierasta lasta kylässä kerralla. Mä en todellakaan rupea syöttämään sellaista määrää lapsia. Joskus jos meillä on vaan pari lasta korkeintaan kylässä, niin silloin saatan ruokaa tarjota. Lisäksi tiedän että joidenkin lapsien vanhemmat haluavat oman jälkikasvunsa omaan ruokapöytään syömään.
Mun mielestä kenelläkään ei ole velvollisuutta ruokkia vieraita lapsia päivittäin, eikä se edes tee moukkaa ihmisestä vaikka vieraat odottaa lastenhuoneissa tai pihalla kun kaveri syö.