Lue keskustelun säännöt.
Tyttöni kaverin äiti soitti minulle tuohtuneena
23.08.2011 |
Tyttöni oli yhden kaverinsa kanssa meillä tänään koulun jälkeen. Kyse ei ole mistään sydänystävästä, vaan kaverista, jonka kanssa tyttöni on satunnaisesti silloin tällöin. No, meillä oli ruoka-aika ja tyttöni tuli syömään. Kaveri odotti sillä aikaa hänen huoneessaan ja lähti vähän myöhemmin kotiinsa.
Illalla sitten tämän tytön äiti soitti minulle kovin tuohtuneensa siitä, että tyttö ei ollut saanut meillä päivällistä vaan oli joutunut lähtemään omaan kotiinsa syömään. Matkaa hänellä on kotiin meiltä noin 500 metriä.
Kerroin kaverin äidille ihan ystävällisesti, että meillä on sellaiset säännöt, että päivällinen on meidän perheen yhteinen hetki eikä siihen osallistu kaverit. Joskus poikkeustapauksia on, mutta niistäkin sovitaan etukäteen. Lisäksi tänään oli mieheni syntymäpäivä, jota juhlistimme hyvällä pihvipäivällisellä. Ruokaa ei ollut varattu ylimääräisille suille.
Kypsän aikuisen tapaan kaverin äiti totesi tähän että jaaha, ja löi minulle luurin korvaan. Ihan uskomatonta. Ja kerrottakoon tähän vielä se, että kyse on 13-vuotiaista seiskaluokkalaisista, ei mistään pienistä alakoululaisista!
Kommentit (146)
Pari vanhempaa tiedän, jotka panee vieraat oottaan olkkariin kun itse syövät.
Nyt kun osa lapsista on teinejä, onkin kiva kun kaverit tykkää olla meillä kun meillä saa olla kuin kotonaan. Tekaisevat pannaria tai paistavat lettuja yhdessä.
Mutta toki jokainen tavallaan. Meille esim tulee monesti kuopuksen kavereita suoraan koulusta. Ei minun talous siihen kaadu, että ottavat lasin maitoa ja ruisleivän koulun jälkeen.
Mulla on paljon kavereita ja kukaan ei varmasti aina tarjoa kaikille lastensa kavereille päivittäin lämpimän ruuan. Kyllä se nyt vaan on niin että lapset syö kotonansa, toki joskus mutta että aina? justjust, korvat heiluu ja nenä kasvaa.
Meilläkin teini ja sen kaverit on päivittäin meillä. Samoin nuorempi lapsi saa tuoda kavereitaan kylään, välipalaa saavat ottaa ja syödä.
En mä silti tule töistä himaan mitään 10 litran soppakattiloita hämmentämään sen takia että mä SAAN päivittäin syöttää monta mukulaa omien lisäksi. Jokainen menköön kotiin ruoka-aikaan jos heillä sellaiset on? Tätä ketjua kun lukee niin huomaa että eipä vaan jaksa moni näköjään omistaan välittää niin paljon että kutsuisi jälkikasvunsa kotiin syömään, vaan odottavat että naapuri ruokkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverit tulevat, kun on sovittu ja jos ei ole varaa tarjota ruokaa, ne lähetetään kotiinsa
En olisi laittanut pihvejä puoliksi, että kaverikin saa, mutten olisi myöskään odotuttanut häntä viereisessä huoneessa. "Mm, aijjai kun onkin hyvä pihvi eikös olekin Pekka?" "Joo kyllä on Tiina, mmm kyllä kelpaa tällä herkutella mmmh"
en kaverin vanhempaa, mutta en myöskään ap:tä.
Miksi ette lähetä kaveria kotiin kun aterioitte perheen kesken. Minusta on noloa odotuttaa vierasta. Se että vieras on lapsi ei tee hänestä vähemmän arvokasta.
Myös omalle lapselle olisi voinut etukäteen kertoa että, tänään ei ole kaveripäivä vaan juhlitaan isän synttäreitä perheen kesken.
on eri tavat ja kulttuuri ympäri suomen.
Me ei ruokita jatkuvasti naapureita, ei aikuisia tai lapsiakaan. Ei me olla varattu ruokaa koko tienoolle, jote se siitä. Lapsi voi joko mennä kotiinsa ja lasten huoneeseen pelaamaan esim. pleikkaa tms. Jos on yövieras tai sovittu, niin voidaan syöttää.
Se on moukkamaista jo muut syö pöydässä sisäfilettä ja sit vieraalle tarjotaan pakasteesta jauhelihapihvi... hah.
Kahvit ja mehut on erikseen, mutta e iruokaa tarvi tarjota, jos ei ole talon tapa.
meillä on lähes päivittäin kylässä 3-5 lapsen kaveria. En todellakaan ala tekemään lämmintä ruokaa kaikkien tarpeiksi vähintään 4 kertaa viikossa.
mun mielestä tarjotaan kans. Enkä ymmärrä myöskään näitä "ei ole varaa joka pv ruokkia ylimääräisiä suita" Siis oikeestiko teidän lapset tuovat joka päivä kavereita kotiin???? Eivätkö he koskaan käy kavereilla tai harrastuksissa iltaisin, vaan aina tuovat omaan kotiin vieraita??? Silloin neuvottelisin oman lapseni kanssa jotkut pelisäännöt asiaan, mutta jos vieras jo on omassa kodissani ruoka-aikaan, niin kyllä myös hän on pöytään tervetullut. Ruokapöytä on myös hyvä paikka tutustua lapsen kavereihin, minä ainakin haluan tutustua lasteni kavereihin enkä toivo, että he vain sulkeutuvat omaan huoneeseen lukkojen taa. Jos tämä tutustuminen "maksaa" pari lautasellista ruokaa, on se kyllä hintansa väärti.
Ps. synttärinvietto voidaan sopia etukäteen, esim. edellisenä iltana muistuttaa, että hei, huomenna illalla vietetään iskän synttäreitä perheen kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että meillä saa lapset ja lasten kaverit aina ruokaa, eikä taloutemme siihen kaadu jos on joku ylimääräinen suu ruokittavana. Haluamme lastemme oppivan terveen arvomaailman, jossa osataan jakaa omistaan. En kehtaisi IKINÄ, KOSKAAN, olla antamatta ruokaa lastemme kavereille.
Sun lapsen arvomaailma murenee viimeistään silloin ton ruuan jakamisen suhteen kun muuttaa erilleen ja on köyhä opiskelija, jos siis siitä koskaan opiskelijaa tulee joka asuu yksin?
.. koska sulla ei ole käytöstapoja ja olet yksinkertaisesti moukka.
Sama tyyli jatkukoon :)
ps. sen verran mä oon kuitenkin sivistynyt että en tuntemattoia nimittele tai halveeraa, en edes nimettömänä netissä.
Onko tämä lapset syö kotona, joku maalaisjuttu? Vai olenko minä nyt jotenkin vastarannankiiski tässä asiassa. Mä olen opettanut omalleni, että jos joku kaveri on kylässä ja meillä on ruokaa - kaikki saavat tulla pöytään. Hän varmaan kylässäkin tietysti tästä syystä odottaa, että hänet kutsutaan pöytään ja varmaan meneekin kysymättä. Olenko ihan tyhmä vai olenko vain tottunut siihen omassa kodissani, että hyvään kotiin ovat kaikki tervetulleita ja kaikille annetaan mitä nyt ikinä löytyykin kaapeista. Aina ruoka ei ole täydellistä, mutta aina sitä riittää ja se on terveellistä.
mieti vähän, kun on monta teini poikaa, jotka syö enempi kuin raavas mies!
ketä varaa joka päivä heille ruokaa ?
ja ainakin PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TUNTUU OLEVAN NIITÄ VANHEMPIA, JOIDEN LAPSET ON aina joka ilta KYLÄSSÄ koulusta päästyään siihen asti kunnes menevät kotiin nukkumaan...
mitä se ihan oikeesti maksaa, vaikka olsi hyvätkin tulot?
miten hirvee määrä maitoa , leipää, juustoa, jugurttia, sitä pihviä SINÄ olet valmis kotiisi kantamaan?
jotta voit olla aina valmiustilassa tarjoamassa KAIKILLE VIERAILLE kaiken mitä itse syötte?????
HALOOOOO
osatko 10 litraa maitoa päivässä? jos sitä teidän perhe tarttis vaan yhden? mutta kun ne kaverit 4 raavasta teini poikaa juo illan aikana ne loput maidot :))
eli ymmärrätkös? se on loputon suo, kun sille tielle lähtee, et alkaa lapsia naapurusrosta syöttämään, koekiltu on ! ja loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytynee täsmentää vielä vähän. Meilläpäin ja varsinkin meidän perheessä (kuten jo aloituksessa kerroin) on tapana, että lapset syövät omissa kodeissaan. Asutaan rivitaloaluella, jossa on paljon lapsia ja tytölläni on paljon kavereita. Likat hengailevat usein isolla porukalla, ja meilläkin saattaa olla 4 -6 kaveria kerralla aikaa viettämässä. Joskus joka päivä. Meillä ei ole varaa eikä edes tilaa ruokkia monipäistä kaverilaumaa, eikä sitä tee meidän kulmilla kukaan muukaan. Eli eilinen ei ollut mikään poikkeustapaus, kuten joku ilmeisesti luuli, vaan ihan päivittäinen käytäntö meillä, joka on hyvin lastemme tiedossa
Sitten tuosta kotiin lähettämisestä ja leikeistä. Ensinnäkin meillä on lasten huoneet yläkerrassa ja keittiö alakerrassa. Tyttöni kavereineen viettävät aikaansa tyttöni huonessa, eivät koko kämpässä. Eli kukaan ei ole norkoilemassa keittiön liepeillä eikä ketään lähetetä mihinkään toiseen huoneeseen odottamaan. Yleensä näillämain on tapana, että kaverit joko lähtevät omaan kotiinsa syömään tai jos ei ole ruoka-aika, odottavat kaverit tyttöjen huoneessa sillä aikaa, kun perheessä syödään.
Sitten vielä sellainen juttu, että ainakaan nämä meidän seiskaluokkalaiset eivät enää leiki. Eli leikit ei jää kesken. Yleensä kattovat telkkaria, pelaavat pleikkaa tai vaan oleilevat.
Se on hienoa, että joillan on tapana ruokkia vaikka kokonainen kylällinen kutsumattomia ruokavieraita, mutta meillä se ei toimi näin. Tytöllä on yksi kaveri, joka asuu bussimatkan päässä, ja hän yleensä syö meillä, koska kotiinsa on sen verran matkaa. Samoin, jos tyttöni on heillä. Muuten kaverit tulevat tästä ihan läheltä ja voivat vallan mainiosti syödä kotonaan.
Meidän tyttö on jopa sellainen multilahjakkuus, että osaa itse käydä lähikaupassa ja laittaa ruokansa, jos nälkä yllättää silloin kun vanhemmat eivät ole kotona. Mielestäni ei ole liikaa odotettu seiskaluokkalaiselta. Vai kasvatatteko lapsistanne uusavuttomia keittiössä?
ap
Miten on vähemmän epäkohteliasta lähettää lapsi kotiinsa kuin antaa odottaa lastenhuoneessa? Omasta lapsuudestani muistan monet kerrat odottaneeni kaverin huoneessa leikkien, lukien tms. perheen ruokailun ajan (toki joskus tuli syötyäkin kaverin perheen kanssa, mutta ei lähellekään aina), eikä tässä ollut mitään ongelmaa. Enemmän olisin ihmetellyt, jos minut olisi heitetty ulos huushollista ruoka-ajan takia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lapsilla jää leikki kesken. Joten pannaan vieras odottamaan huoneeseen nälissään ja oma kultsipuppeli vetää pihviä navan täyteen ja sitten vieraan pitää jaksaa viihdyttää maha tyhjänä kultsipuppelia. Mutta kaipa nämä jättävät aikuisvieraatkin olkkariin kun menevät itse kahville.
Maha tyhjänä EI lähdetä ykskaks kylään mihinkään.
Ei synttäripäivällisille tarvitse yllärivieraita ottaa, ja minusta kullakin perheellä ON oikeus pitää omat tapansa sen suhteen, tarjotaanko iltaruokaa satunnaisille kaverivieraille vai ei.
Itse olisin tosin lähettänyt kaverin kotiinsa jo ennen iltaruokaa, ettei tarvitse odotella mitääntekemättömänä toisen syömistä.
Mutta joka tapauksessa: jos vierailusta ei etukäteen sovita, ei voi olettaa ja vaatia, että kyläpaikassa on ruokaa tarjota vieraallekin. Ja tosiaan toinen syy on tuo, että ruokailu halutaan ehkä pitää perheen omana kokoontumisena.
Meillä ruokaa tarjotaan kavereille, jos sitä sattuu olemaan varattuna tarpeeksi ja syömme tavallista aikaisemmin. Koska kumminkin yleensä syömme vasta kuudelta, lähetän kaverit kotiinsa viideltä. Kun he ovat tulleet meille jo suoraan koulusta klo 13-14, niin ovat ehtineet pelailla ja leikkiä aivan riittävästi. Ilta on varattu päivälliselle, läksyjen teolle ja rentoutumiselle. Meillä muillakin perheenjäsenillä on oikeus nauttia rauhasta omassa kodissamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten on vähemmän epäkohteliasta lähettää lapsi kotiinsa kuin antaa odottaa lastenhuoneessa? Omasta lapsuudestani muistan monet kerrat odottaneeni kaverin huoneessa leikkien, lukien tms. perheen ruokailun ajan (toki joskus tuli syötyäkin kaverin perheen kanssa, mutta ei lähellekään aina), eikä tässä ollut mitään ongelmaa. Enemmän olisin ihmetellyt, jos minut olisi heitetty ulos huushollista ruoka-ajan takia!
Ei jääny mitään traumoja. Mun mielestä on tosi epäkohteliasta sanoa, et nyt ulos täältä me syödään.
Minä taisin viitata tuohon "jatkakaa leikkiä huomenna", mutta ihan samalla tavallahan se nyt toimii vaikka tuohon norkoilemiseen.
Tässähän ei nyt käy ilmi että miten teillä viestintä tässä asiassa meni ja tosiaan kuinka myöhään se kaveri teillä sitten vielä oli. Eli kysyitkö kaverilta esim. että "tiedätkö monelta teillä on ruoka? Kun me alamme nyt syömään, eli ehkä teilläkin on ruoka-aika. Ehtisit käydä tässä välissä syömässä ja tulla sitten takaisin jos teillä jäi puuhat kesken." tms.
Koska jos omat lapsesi olivat tuossa vaiheessa nälkäisiä, niin varmaan se kaverikin olisi ollut jo ruoan tarpeessa, varsinkin jos oli teillä sitten vielä sen aterian jälkeen pidempään.
En mä nyt todellakaan olis lähtenyt kaverin äitinä soittamaan ja valittamaan, mutta hieman olisi ihmetellyt sen toisen aikuisen ajatusmaailmaa, jos ajattelee ettei se toinen lapsi tarvitse ruokaa (omassa kodissaan tai kylässä) vaikka oma lapsi selvästi tarvitsee. Eli olisin varmaan ihmetellyt että miksi ei käskenyt lasta kotiin syömään välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otetaan esimerkki. Naapurin poika, välimatkaa 15 metriä on meillä leikkimässä kesälomalla. Laitan ruokaa ja lapset leikkivät. Mun pitäis siis lähettää se kotiin syömään? Meillä se meni niin, että koko kesän kun emme olleet matkoilla, lapset söi siellä missä sattuivat olemaan eli joko meillä tai naapurissa. Helpompaa on varsinkin kesällä, kun ruoka tulee sitten kun se tulee, että jos minä teen ruuan, lapset syö meillä ja jatkavat leikkiään. Sitten jos ovat naapurissa, syövät siellä ja jatkavat leikkiään. Olisiko minun pitänyt lähettää naapurin poika kotiinsa, jossa kunnon ruoka voi olla nyt tai parin tunnin päästä ja keskeyttää hyvät leikit? Kyse on toka- ja kolmasluokkalaisesta. Helpoimmin se meni näin ja aamusta iltaan lapset leikki sisällä ja ulkona ja hauskaa oli ja kaikki sai ruokaa. Luultavasti syömisetkin meni molempien kotien välillä aika hyvin puoliksi!
olennaistahan tuossa on juuri, että kun se EI mene kaikilla tasan.
Ap kertoo, että heillä on useana iltana viikosta neljä, jopa kuusi kaveria. Millä siinä yhtäkkiä tuplaa tyhjästä sen ruokamäärän, minkä keittiöpöydän ääreen istutat vaikkapa kymmenhenkisen seurueen?
Sitä paitsi, nyt puhutaan syksystä. Lapset ovat koulussa, vanhemmat päivät töissä. Illallinen on se eka hetki päivästä, jolloin perhe näkee toisensa kunnolla ja ehtii yhdessä keskustella kuulumisistaan.
Ei siihen välttämättä haluta vieraita paikalle, ja minusta se on jokaisen perheen itsensä päätettävissä oleva asia.
AINAKAAN ei tulisi mieleenkään alkaa jollekulle puolitutulle äidille puhelimessa räyhätä siitä, että ei ole synttäripäivälliselle kutsunut tytärtäkin!
Minä taisin viitata tuohon "jatkakaa leikkiä huomenna", mutta ihan samalla tavallahan se nyt toimii vaikka tuohon norkoilemiseen. Tässähän ei nyt käy ilmi että miten teillä viestintä tässä asiassa meni ja tosiaan kuinka myöhään se kaveri teillä sitten vielä oli. Eli kysyitkö kaverilta esim. että "tiedätkö monelta teillä on ruoka? Kun me alamme nyt syömään, eli ehkä teilläkin on ruoka-aika. Ehtisit käydä tässä välissä syömässä ja tulla sitten takaisin jos teillä jäi puuhat kesken." tms. Koska jos omat lapsesi olivat tuossa vaiheessa nälkäisiä, niin varmaan se kaverikin olisi ollut jo ruoan tarpeessa, varsinkin jos oli teillä sitten vielä sen aterian jälkeen pidempään. En mä nyt todellakaan olis lähtenyt kaverin äitinä soittamaan ja valittamaan, mutta hieman olisi ihmetellyt sen toisen aikuisen ajatusmaailmaa, jos ajattelee ettei se toinen lapsi tarvitse ruokaa (omassa kodissaan tai kylässä) vaikka oma lapsi selvästi tarvitsee. Eli olisin varmaan ihmetellyt että miksi ei käskenyt lasta kotiin syömään välissä.
eiköhän se jo ihan itsenäisesti osaa miettiä, onko nälkä ja kandeiskohan lähteä kotiin syömään. Minun viidesluokkalaiseni ainakin osaa.
ihan normaalia odotella kaverilla, kun heillä oli ruoka-aika ja kaverit odottelivat meillä ruokailun ajan, silloin joskus kun itse olin lapsi. Ihmeellistä, että pitäisi jostakin taikoa ruokaa lisää (pihvit ei taikomalla lisäänny tai muutkaan annosruoat), jos lapsi tuo kaverin, 13v kaverien kyläilyjähän ei sovita erikseen etukäteen, menevät ja tulevat moneen kertaan päivässä.
Mitä jos kylässä onkin isän tai äidin kaveri, laitetaanko hänet makuuhuoneeseen odottamaan siksi aikaa kun on syöty, vai tarjotaanko ruokaa?
Aikuinen ihminen varmasti tajuaa, etta jos ei ole etukateen sovittu, etta vieras syo kylapaikassa, niin sita ruokaa ei ole sitten varattu.
Ihme mielipiteita monella. Pitaisiko aina sitten ruokkia kaikki kaverit? Kylla minakin olen aikoinani odotellut kaverinin huoneessa, etta he ovat syoneet.... kyllahan sen jokainen ymmartaa..
Joskus voi vaikkapa olla "kaappiakatsauspaiva", eli syodaan viikon jamia, joista ei valttamatta edes riita ulkopuolisille...
Miten on vähemmän epäkohteliasta lähettää lapsi kotiinsa kuin antaa odottaa lastenhuoneessa? Omasta lapsuudestani muistan monet kerrat odottaneeni kaverin huoneessa leikkien, lukien tms. perheen ruokailun ajan (toki joskus tuli syötyäkin kaverin perheen kanssa, mutta ei lähellekään aina), eikä tässä ollut mitään ongelmaa. Enemmän olisin ihmetellyt, jos minut olisi heitetty ulos huushollista ruoka-ajan takia!
Ei jääny mitään traumoja. Mun mielestä on tosi epäkohteliasta sanoa, et nyt ulos täältä me syödään.
Minä taisin viitata tuohon "jatkakaa leikkiä huomenna", mutta ihan samalla tavallahan se nyt toimii vaikka tuohon norkoilemiseen.
Tässähän ei nyt käy ilmi että miten teillä viestintä tässä asiassa meni ja tosiaan kuinka myöhään se kaveri teillä sitten vielä oli. Eli kysyitkö kaverilta esim. että "tiedätkö monelta teillä on ruoka? Kun me alamme nyt syömään, eli ehkä teilläkin on ruoka-aika. Ehtisit käydä tässä välissä syömässä ja tulla sitten takaisin jos teillä jäi puuhat kesken." tms.
Koska jos omat lapsesi olivat tuossa vaiheessa nälkäisiä, niin varmaan se kaverikin olisi ollut jo ruoan tarpeessa, varsinkin jos oli teillä sitten vielä sen aterian jälkeen pidempään.
En mä nyt todellakaan olis lähtenyt kaverin äitinä soittamaan ja valittamaan, mutta hieman olisi ihmetellyt sen toisen aikuisen ajatusmaailmaa, jos ajattelee ettei se toinen lapsi tarvitse ruokaa (omassa kodissaan tai kylässä) vaikka oma lapsi selvästi tarvitsee. Eli olisin varmaan ihmetellyt että miksi ei käskenyt lasta kotiin syömään välissä.
Nyt puhutaan 13-vuotiaista tytöistä! Jotka käyttävät jo meikkiä ja rintaliivejä, useilla on menkatkin alkaneet. Enpä käy sen ikäisiltä kyselemässä, että onko nälkä, pitäisikö mennä kotiin syömään? Onko pissahätä, tartteeko mennä vessaan? Kyllä ton ikäinen osaa mennä syömään kotiin, jos on nälkä.
Kaverit käy jossain vaiheessa kotona syömässä ja tulevat sitten takaisin. Kotiin lähtevät joskus klo 20 maissa. Kyseinen tyttö oli meillä noin tunnin ruokailun jälkeen ja meni sitten kotiinsa.
ap
ja leipominen ihan eri luku sekin.