Työttömien opettajien vertaistukiketju
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1500)
Ainakin pääkaupunkiseudulla luokanopettajien työnsaanti on oman kokemukseni perusteella hyvällä mallilla. Aineenopettajista en osaa sanoa. Olen vastavalmistunut ja ensimmäistä varsinaista työvuottani aloitteleva kaksoispätevä opettaja ja ei kyllä paljon tarvinnut työnsaantia stressata. Vuoden määräaikaisia paikkoja ja etenkin sijaisuuksia oli runsaasti vapaana ja haastattelupyyntöjä tuli todella monia. Oikeastaan pystyi jopa vähän valitsemaan mihin halusi mennä. Kaikilla tutuillani sama juttu, eikä meillä kellään ole edes paljon aikaisempaa työkokemusta. Viran hakeminen on tietysti eri juttu, siitä minulla ei ole kokemusta. Mutta pääkaupunkiseudulle kannattaa luokanopena suunnata jos muualla työtä ei oikein meinaa saada.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole saaneet työtä tulevaksi lukuvuodeksi, saati sitten vakituista työtä. Toivoisin kuitenkin, että se yleinen katkera ilmapiiri, joka työttömien opettajien keskuudessa vallitsee työssä olevia kohtaan, loppuisi. Tuntuu, että "yleinen totuus" työttömien suussa on se, että virassa olevat opettajat ovat aina niitä huonoja lusmuja ja vain ne työtä saamattomat ovat loisto-opettajia. Viran saaneet opettajat ovat ammattitaitonsa hankkineet kokemuksen kautta, ihan niin kuin muutkin, ja esim. kesäpalkkausjärjestelmäkään ei ole opettajien keksimä tai määräämä.
Ei ole yhdenkään opettajan vika, että opettajia koulutetaan määrä X mutta virkoja on määrä Y ja työsopimuksia tehdään ajalle A-B eikä A-C, eikä sekään, että eläkeikää nostettiin yks kaks melkein 10 vuotta.
Täh? Eikai täällä missään viestissä ole haukuttu virkaan valittuja lusmuiksi? Virkaan valitaan tietenkin pätevin, mutta kyllä se harmittaa, ettei paikkoja laiteta avoimiin hakuihin ja että opettajia palkataan epäpätevinä opettamaan aineita, joihin aivan varmasti on päteviä hakijoita jonoksi asti.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkailmoituksessa oli mainittuna 3 opetusainetta. Ei otsikossa. Nyt minulle on epäselvää vaikka olen 2 kertaa kysynyt oliko valitulla pätevyys kaikkiin aineisiin. En saanut vastausta tähän kysymykseen kummallakaan kerralla. Voidaanko pätevä ohittaa? Itselläni on 3 aineen pätevyys.
Resurssiopettajaksi meillä ainakin valittiin Hyvä tyyppi vaikka ei ole korkeakoulutettu, opettajan pätevyydestä puhumattakaan. Edes viime vuoden pätevää kieltenopettajaa ja matematiikan opettajaa ei otettu koska rehtori luottaa tähän Hyvään tyyppiin. Onneksi pätevät sentään saivat töitä lähikunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkailmoituksessa oli mainittuna 3 opetusainetta. Ei otsikossa. Nyt minulle on epäselvää vaikka olen 2 kertaa kysynyt oliko valitulla pätevyys kaikkiin aineisiin. En saanut vastausta tähän kysymykseen kummallakaan kerralla. Voidaanko pätevä ohittaa? Itselläni on 3 aineen pätevyys.
"Hyvän tyypin" käsite on tämän päivän vitsaus.
Resurssiopettajaksi meillä ainakin valittiin Hyvä tyyppi vaikka ei ole korkeakoulutettu, opettajan pätevyydestä puhumattakaan. Edes viime vuoden pätevää kieltenopettajaa ja matematiikan opettajaa ei otettu koska rehtori luottaa tähän Hyvään tyyppiin. Onneksi pätevät sentään saivat töitä lähikunnista.
Työnhaku opetusalalla on nykyään nöyryyttävää.
Ja joka päivä tulee ketjuja, miten vituttaa lähteä töihin, kun oli 10 viikkoa lomaa. Ja kuinka kakarat on kauheita ja ahdistaa tehdä tätä maailman raskainta työtä.
Ja silti opettajat vinkuu, kun ei saa töitä. Eikö se pitäis olla ikionnellinen, ettei tarvitse mennä sinne kauheaan paikkaan tekemään 9 kuukautta vuodessa töitä.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pääkaupunkiseudulla luokanopettajien työnsaanti on oman kokemukseni perusteella hyvällä mallilla. Aineenopettajista en osaa sanoa. Olen vastavalmistunut ja ensimmäistä varsinaista työvuottani aloitteleva kaksoispätevä opettaja ja ei kyllä paljon tarvinnut työnsaantia stressata. Vuoden määräaikaisia paikkoja ja etenkin sijaisuuksia oli runsaasti vapaana ja haastattelupyyntöjä tuli todella monia. Oikeastaan pystyi jopa vähän valitsemaan mihin halusi mennä. Kaikilla tutuillani sama juttu, eikä meillä kellään ole edes paljon aikaisempaa työkokemusta. Viran hakeminen on tietysti eri juttu, siitä minulla ei ole kokemusta. Mutta pääkaupunkiseudulle kannattaa luokanopena suunnata jos muualla työtä ei oikein meinaa saada.
Pääkaupunkiseutu onkin Suomessa ainoa alue, jossa luokanopettajille riittää töitä. Muualla tilanne on huono ja yhdestä sijaisuudesta kilpailee 50-10 pätevää hakijaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole saaneet työtä tulevaksi lukuvuodeksi, saati sitten vakituista työtä. Toivoisin kuitenkin, että se yleinen katkera ilmapiiri, joka työttömien opettajien keskuudessa vallitsee työssä olevia kohtaan, loppuisi. Tuntuu, että "yleinen totuus" työttömien suussa on se, että virassa olevat opettajat ovat aina niitä huonoja lusmuja ja vain ne työtä saamattomat ovat loisto-opettajia. Viran saaneet opettajat ovat ammattitaitonsa hankkineet kokemuksen kautta, ihan niin kuin muutkin, ja esim. kesäpalkkausjärjestelmäkään ei ole opettajien keksimä tai määräämä.
Ei ole yhdenkään opettajan vika, että opettajia koulutetaan määrä X mutta virkoja on määrä Y ja työsopimuksia tehdään ajalle A-B eikä A-C, eikä sekään, että eläkeikää nostettiin yks kaks melkein 10 vuotta.
Hyvin kirjoitettu. Lisäisin vielä, että useimmiten sen sijaisuuden / määräaikaisuuden / viran saa se paras tyyppi. Paras ei ole aina sama kuin kokenein tai paras paperilla. Hakuprosessissa niin monella asialla on merkitystä, myös sillä hakijan persoonallisuudella - tästä syystä esim. työhaastattelu on merkittävässä roolissa. Rehtorihan hakee sen opettajan ammattitaidon lisäksi nimenomaan yhtä palasta työyhteisöön, juuri siihen työyhteisöön sopivaa tyyppiä. Myös erityisosaamisalueet ovat merkityksellisiä: joidenkin aineiden opetukseen tarvitaan talossa ehkä lisävahvistusta ja jos hakija on valmis juuri niitä aineita opettamaan, niin sekin painaa valinnassa. Tämä koskee nyt tietysti ensijaisesti alakouluja, joissa luokanopet periaatteessa opettavat kaikkia aineita.
Kannattaa myös muistaa, että usein se virka menee jo talossa aiemmin opettaneelle, jos tämä on osoittautunut hyväksi ja sopivaksi. Tässä ymmärrän rehtoreita täysin, miksi ihmeessä pitäisi jättää valitsematta se, joka on jo kaikin puolin (ehkä monen vuoden ajalta) hyväksi havaittu ammattilainen ja jo osa työyhteisöä.
"eläkeikää nostettiin yks kaks melkein 10 vuotta."
Siis oikeasti?? Ei kai tuo voi pitää paikkaansa? Vai kuinka matala eläkeikä on aikaisemmin ollut?
Nythän yksityisellä puolella nostetaan eläkeikää 63-65 siirtymäajan puitteissa, mutta tosiaan siis 2 vuotta.
(En laske meitä nelikymppisiä nyt tähän, meillähän eläkeikä tietysti korkeampi.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole saaneet työtä tulevaksi lukuvuodeksi, saati sitten vakituista työtä. Toivoisin kuitenkin, että se yleinen katkera ilmapiiri, joka työttömien opettajien keskuudessa vallitsee työssä olevia kohtaan, loppuisi. Tuntuu, että "yleinen totuus" työttömien suussa on se, että virassa olevat opettajat ovat aina niitä huonoja lusmuja ja vain ne työtä saamattomat ovat loisto-opettajia. Viran saaneet opettajat ovat ammattitaitonsa hankkineet kokemuksen kautta, ihan niin kuin muutkin, ja esim. kesäpalkkausjärjestelmäkään ei ole opettajien keksimä tai määräämä.
Ei ole yhdenkään opettajan vika, että opettajia koulutetaan määrä X mutta virkoja on määrä Y ja työsopimuksia tehdään ajalle A-B eikä A-C, eikä sekään, että eläkeikää nostettiin yks kaks melkein 10 vuotta.
Hyvin kirjoitettu. Lisäisin vielä, että useimmiten sen sijaisuuden / määräaikaisuuden / viran saa se paras tyyppi. Paras ei ole aina sama kuin kokenein tai paras paperilla. Hakuprosessissa niin monella asialla on merkitystä, myös sillä hakijan persoonallisuudella - tästä syystä esim. työhaastattelu on merkittävässä roolissa. Rehtorihan hakee sen opettajan ammattitaidon lisäksi nimenomaan yhtä palasta työyhteisöön, juuri siihen työyhteisöön sopivaa tyyppiä. Myös erityisosaamisalueet ovat merkityksellisiä: joidenkin aineiden opetukseen tarvitaan talossa ehkä lisävahvistusta ja jos hakija on valmis juuri niitä aineita opettamaan, niin sekin painaa valinnassa. Tämä koskee nyt tietysti ensijaisesti alakouluja, joissa luokanopet periaatteessa opettavat kaikkia aineita.
Kannattaa myös muistaa, että usein se virka menee jo talossa aiemmin opettaneelle, jos tämä on osoittautunut hyväksi ja sopivaksi. Tässä ymmärrän rehtoreita täysin, miksi ihmeessä pitäisi jättää valitsematta se, joka on jo kaikin puolin (ehkä monen vuoden ajalta) hyväksi havaittu ammattilainen ja jo osa työyhteisöä.
Millainen työnhakuhistoria on itselläsi. On sekin nähty että "paras" ei edes osannut omaa opetusainettaan kaikkien kurssien osalta. Tästä rehtori ei tiennyt mitään. Mutta on hyvä tyyppi ja paras vaikka työ on hänelle toisarvoista.
Sain aineenopettajana vuodeksi töitä ammatilliselta puolelta. Valinnassa tärkeäksi osoittautui pedagoginen pätevyys. Ei tarvinnut olla paras tai huipputyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole saaneet työtä tulevaksi lukuvuodeksi, saati sitten vakituista työtä. Toivoisin kuitenkin, että se yleinen katkera ilmapiiri, joka työttömien opettajien keskuudessa vallitsee työssä olevia kohtaan, loppuisi. Tuntuu, että "yleinen totuus" työttömien suussa on se, että virassa olevat opettajat ovat aina niitä huonoja lusmuja ja vain ne työtä saamattomat ovat loisto-opettajia. Viran saaneet opettajat ovat ammattitaitonsa hankkineet kokemuksen kautta, ihan niin kuin muutkin, ja esim. kesäpalkkausjärjestelmäkään ei ole opettajien keksimä tai määräämä.
Ei ole yhdenkään opettajan vika, että opettajia koulutetaan määrä X mutta virkoja on määrä Y ja työsopimuksia tehdään ajalle A-B eikä A-C, eikä sekään, että eläkeikää nostettiin yks kaks melkein 10 vuotta.[/quote
Jää virkavapaalle tai vuorotteluvapaalle. Anna työttömälle työtä.
Vierailija kirjoitti:
sijaistanut (muodollisesti) päteviä, koska täällä Oulun alueella on hurja ylitarjonta opettajista. Kun yhtä paikkaa hakee 150 pätevää, niin on selvää että kaikille ei töitä löydy.
Tänä vuonna vaan tuntuu että kaikki opiskelukaverit ovat saaneet töitä paitsi minä:( Monet heistä toki ovat muuttaneet pk-seudulle tai maakuntiin. Itsellä ei perheen takia onnistu tuo lähteminen..
- 5
Oulun tilanne on todella surkea tältä osin. Oulussa on muukin työttömyys mm. nuorisotyöttömyys räjähtänyt käsiin.
Kaikissa pienemmissä yliopistokaupungeissa on sama ongelma. Opettajien, lääkäreiden, ekonomien jne koulutus keskitetty, opiskelijat tulevat ympäri maata ja kotiutuvat, mutta pienistä paikoista ei tahdo löytyä töitä kaikille. Pitäisi valmistuneiden vaan rohkeasti muuttaa toisille paikkakunnille. En tiedä opettajien tilanteista noin yleensä, mutta voisi kuvitella että pienemmät kaupungit jossa opettajia ei kouluteta olisivat parempia työn suhteen. Aina kun ei saa unelmatyötä just sieltä mistä haluaa ja koulutettujen ihmisten istuminen työttömänä tiettyyn paikkakuntaan sidottuna on täysin sietämätön tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sijaistanut (muodollisesti) päteviä, koska täällä Oulun alueella on hurja ylitarjonta opettajista. Kun yhtä paikkaa hakee 150 pätevää, niin on selvää että kaikille ei töitä löydy.
Tänä vuonna vaan tuntuu että kaikki opiskelukaverit ovat saaneet töitä paitsi minä:( Monet heistä toki ovat muuttaneet pk-seudulle tai maakuntiin. Itsellä ei perheen takia onnistu tuo lähteminen..
- 5
Oulun tilanne on todella surkea tältä osin. Oulussa on muukin työttömyys mm. nuorisotyöttömyys räjähtänyt käsiin.
Kaikissa pienemmissä yliopistokaupungeissa on sama ongelma. Opettajien, lääkäreiden, ekonomien jne koulutus keskitetty, opiskelijat tulevat ympäri maata ja kotiutuvat, mutta pienistä paikoista ei tahdo löytyä töitä kaikille. Pitäisi valmistuneiden vaan rohkeasti muuttaa toisille paikkakunnille. En tiedä opettajien tilanteista noin yleensä, mutta voisi kuvitella että pienemmät kaupungit jossa opettajia ei kouluteta olisivat parempia työn suhteen. Aina kun ei saa unelmatyötä just sieltä mistä haluaa ja koulutettujen ihmisten istuminen työttömänä tiettyyn paikkakuntaan sidottuna on täysin sietämätön tilanne.
Tällä hetkellä ei kyllä missään ole pulaa pätevistä opettajista (erityisopeja lukuunottamatta). Jokaiseen syrjäkylän paikkaankin hakee vähintään parikymmentä pätevää opea. Ei siinä siis paljoa muutot auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole saaneet työtä tulevaksi lukuvuodeksi, saati sitten vakituista työtä. Toivoisin kuitenkin, että se yleinen katkera ilmapiiri, joka työttömien opettajien keskuudessa vallitsee työssä olevia kohtaan, loppuisi. Tuntuu, että "yleinen totuus" työttömien suussa on se, että virassa olevat opettajat ovat aina niitä huonoja lusmuja ja vain ne työtä saamattomat ovat loisto-opettajia. Viran saaneet opettajat ovat ammattitaitonsa hankkineet kokemuksen kautta, ihan niin kuin muutkin, ja esim. kesäpalkkausjärjestelmäkään ei ole opettajien keksimä tai määräämä.
Ei ole yhdenkään opettajan vika, että opettajia koulutetaan määrä X mutta virkoja on määrä Y ja työsopimuksia tehdään ajalle A-B eikä A-C, eikä sekään, että eläkeikää nostettiin yks kaks melkein 10 vuotta.
Hyvin kirjoitettu. Lisäisin vielä, että useimmiten sen sijaisuuden / määräaikaisuuden / viran saa se paras tyyppi. Paras ei ole aina sama kuin kokenein tai paras paperilla. Hakuprosessissa niin monella asialla on merkitystä, myös sillä hakijan persoonallisuudella - tästä syystä esim. työhaastattelu on merkittävässä roolissa. Rehtorihan hakee sen opettajan ammattitaidon lisäksi nimenomaan yhtä palasta työyhteisöön, juuri siihen työyhteisöön sopivaa tyyppiä. Myös erityisosaamisalueet ovat merkityksellisiä: joidenkin aineiden opetukseen tarvitaan talossa ehkä lisävahvistusta ja jos hakija on valmis juuri niitä aineita opettamaan, niin sekin painaa valinnassa. Tämä koskee nyt tietysti ensijaisesti alakouluja, joissa luokanopet periaatteessa opettavat kaikkia aineita.
Kannattaa myös muistaa, että usein se virka menee jo talossa aiemmin opettaneelle, jos tämä on osoittautunut hyväksi ja sopivaksi. Tässä ymmärrän rehtoreita täysin, miksi ihmeessä pitäisi jättää valitsematta se, joka on jo kaikin puolin (ehkä monen vuoden ajalta) hyväksi havaittu ammattilainen ja jo osa työyhteisöä.
Millainen työnhakuhistoria on itselläsi. On sekin nähty että "paras" ei edes osannut omaa opetusainettaan kaikkien kurssien osalta. Tästä rehtori ei tiennyt mitään. Mutta on hyvä tyyppi ja paras vaikka työ on hänelle toisarvoista.
No ihan varmasti tapahtuu virhe valintoja - ja siksi ymmärränkin, että rehtori mielellään valitsee sellaisen, jonka on jo hyväksi havainnut. Jos ei hallitse opettamaansa ainetta, niin siitä on vuosien varrella varmasti tullut jo palautetta esimiehelle. Tiedän minäkin useampia tapauksia, joissa paperilla ihminen on aivan loistava ja ammattitaitoinen, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Ja tämänhän esimies saa selville vasta, kun kyseinen henkilö on ollut alaisena jo jonkin aikaa.
Mitä ihmettä minun työnhakuhistoriallani on tämän kanssa tekemistä? Se on ihan se perussetti: ensimmäiset vuodet pätkää ja silppua siellä täällä (päivän sijaisuuksista kuukauden mittaisiin), sitten pitempiä sijaisuuksia, sitten useampi vuoden määräaikaisuus ja lopulta virka koulusta, jossa olin jo aiemmin ollut töissä (minut tiedettiin hyväksi ja onnistuin haastattelussa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole saaneet työtä tulevaksi lukuvuodeksi, saati sitten vakituista työtä. Toivoisin kuitenkin, että se yleinen katkera ilmapiiri, joka työttömien opettajien keskuudessa vallitsee työssä olevia kohtaan, loppuisi. Tuntuu, että "yleinen totuus" työttömien suussa on se, että virassa olevat opettajat ovat aina niitä huonoja lusmuja ja vain ne työtä saamattomat ovat loisto-opettajia. Viran saaneet opettajat ovat ammattitaitonsa hankkineet kokemuksen kautta, ihan niin kuin muutkin, ja esim. kesäpalkkausjärjestelmäkään ei ole opettajien keksimä tai määräämä.
Ei ole yhdenkään opettajan vika, että opettajia koulutetaan määrä X mutta virkoja on määrä Y ja työsopimuksia tehdään ajalle A-B eikä A-C, eikä sekään, että eläkeikää nostettiin yks kaks melkein 10 vuotta.
Hyvin kirjoitettu. Lisäisin vielä, että useimmiten sen sijaisuuden / määräaikaisuuden / viran saa se paras tyyppi. Paras ei ole aina sama kuin kokenein tai paras paperilla. Hakuprosessissa niin monella asialla on merkitystä, myös sillä hakijan persoonallisuudella - tästä syystä esim. työhaastattelu on merkittävässä roolissa. Rehtorihan hakee sen opettajan ammattitaidon lisäksi nimenomaan yhtä palasta työyhteisöön, juuri siihen työyhteisöön sopivaa tyyppiä. Myös erityisosaamisalueet ovat merkityksellisiä: joidenkin aineiden opetukseen tarvitaan talossa ehkä lisävahvistusta ja jos hakija on valmis juuri niitä aineita opettamaan, niin sekin painaa valinnassa. Tämä koskee nyt tietysti ensijaisesti alakouluja, joissa luokanopet periaatteessa opettavat kaikkia aineita.
Kannattaa myös muistaa, että usein se virka menee jo talossa aiemmin opettaneelle, jos tämä on osoittautunut hyväksi ja sopivaksi. Tässä ymmärrän rehtoreita täysin, miksi ihmeessä pitäisi jättää valitsematta se, joka on jo kaikin puolin (ehkä monen vuoden ajalta) hyväksi havaittu ammattilainen ja jo osa työyhteisöä.
Millainen työnhakuhistoria on itselläsi. On sekin nähty että "paras" ei edes osannut omaa opetusainettaan kaikkien kurssien osalta. Tästä rehtori ei tiennyt mitään. Mutta on hyvä tyyppi ja paras vaikka työ on hänelle toisarvoista.
No ihan varmasti tapahtuu virhe valintoja - ja siksi ymmärränkin, että rehtori mielellään valitsee sellaisen, jonka on jo hyväksi havainnut. Jos ei hallitse opettamaansa ainetta, niin siitä on vuosien varrella varmasti tullut jo palautetta esimiehelle. Tiedän minäkin useampia tapauksia, joissa paperilla ihminen on aivan loistava ja ammattitaitoinen, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Ja tämänhän esimies saa selville vasta, kun kyseinen henkilö on ollut alaisena jo jonkin aikaa.
Mitä ihmettä minun työnhakuhistoriallani on tämän kanssa tekemistä? Se on ihan se perussetti: ensimmäiset vuodet pätkää ja silppua siellä täällä (päivän sijaisuuksista kuukauden mittaisiin), sitten pitempiä sijaisuuksia, sitten useampi vuoden määräaikaisuus ja lopulta virka koulusta, jossa olin jo aiemmin ollut töissä (minut tiedettiin hyväksi ja onnistuin haastattelussa).
auts, kännykällä naputellessa tulee näköjään yhdyssanavirheitä - siis virhevalinta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sijaistanut (muodollisesti) päteviä, koska täällä Oulun alueella on hurja ylitarjonta opettajista. Kun yhtä paikkaa hakee 150 pätevää, niin on selvää että kaikille ei töitä löydy.
Tänä vuonna vaan tuntuu että kaikki opiskelukaverit ovat saaneet töitä paitsi minä:( Monet heistä toki ovat muuttaneet pk-seudulle tai maakuntiin. Itsellä ei perheen takia onnistu tuo lähteminen..
- 5
Oulun tilanne on todella surkea tältä osin. Oulussa on muukin työttömyys mm. nuorisotyöttömyys räjähtänyt käsiin.
Kaikissa pienemmissä yliopistokaupungeissa on sama ongelma. Opettajien, lääkäreiden, ekonomien jne koulutus keskitetty, opiskelijat tulevat ympäri maata ja kotiutuvat, mutta pienistä paikoista ei tahdo löytyä töitä kaikille. Pitäisi valmistuneiden vaan rohkeasti muuttaa toisille paikkakunnille. En tiedä opettajien tilanteista noin yleensä, mutta voisi kuvitella että pienemmät kaupungit jossa opettajia ei kouluteta olisivat parempia työn suhteen. Aina kun ei saa unelmatyötä just sieltä mistä haluaa ja koulutettujen ihmisten istuminen työttömänä tiettyyn paikkakuntaan sidottuna on täysin sietämätön tilanne.
Tällä hetkellä ei kyllä missään ole pulaa pätevistä opettajista (erityisopeja lukuunottamatta). Jokaiseen syrjäkylän paikkaankin hakee vähintään parikymmentä pätevää opea. Ei siinä siis paljoa muutot auta.
No miksi niitä sitten koulutetaan niin paljon ja ihmiset hakevat kouluihin sankoin joukoin? Unelma-ammatin vuoksi, vai? Ei aina saa mitä haluaa.
Harmittaa nuorten opettajien puolesta koulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten lakkautukset. Alalle valmistuu vuosittain satoja uusia opettajia. Lakkautetuista kouluista jää satoja työttömiksi. Riviopettaja ei voi vaikuttaa, kuka otetaan sijaiseksi tai vakinaistetaanko tuntiopettaja. Nykyään jopa luokanopettajaksi ei meinaa päästä. Aineenopettajien virkoihin ja jopa sijaisiksi pääsy on melkein mahdotonta. Koulutuspaikkoja pitäisi vähentää, mutta humanistiset alat houkuttelevat opiskelijoita tarjoamalla aineenopettajakoulutusta saadakseen paljon hakijoita ja määrärahoja.
Sivistysjohtajiakin taitaa alkaa kohta olla samassa työttömyyskortistossa:
Minut on kutsuttu haastatteluun opettajaksi viimeksi vuonna 2013, ja sain paikan määräaikaisena vuorotteluvapaan sijaisena. Ja tiedän, että näissä kisoissa ei hopeasija paljon lohduta. Rehtorin paikkoihin on haastateltu useammin, mutta en ole päässyt niihinkään.
Mutta haluaisin tavata sen, joka on tullut valituksi kolmeen sellaiseen paikkaan, johon minua ei ole edes haastateltu. On nuori, mutta ei ole kovin paljon työkokemusta. Lieneekö hänellä sitten niin häikäisen hyvät paperit.